Erilaisilla aktivoivilla menetelmillä voidaan tukea opiskelijoiden työskentelyyn orientoitumista  ja vahvistaa osallisuutta verkko-oppimisympäristössä. Tässä on koottuna pieniä opetuksen lomaan lisättäviä harjoituksia, jotka vahvistavat opiskelijan aktiivista roolia.

Kerro kaverille. Opiskelijat jaetaan pienryhmätiloihin (2-3 hlö). Opiskelijat kertovat toisilleen 2-4 asiaa, jotka he tietävät entuudestaan käsiteltävään aiheeseen liittyen. Tavoitteena on orientoitua tulevaan työskentelyyn. Koonnit keskusteluista voidaan koota esim. Padletiin / Miroon.

Aktivoivat kirjoitustehtävät. Opiskelijat kirjoittavat omia ajatuksiaan tulevasta aiheesta / teemasta esim. Padletiin / Mentimeteriin. Tarkoituksena on opiskelijoiden aiemman tiedon, kokemusten ja ymmärryksen esiin tuominen. 

Tarkkailukysymykset. Opettaja antaa opiskelijoille kysymys- / käsitelistan, johon opiskelija etsii vastauksia opetuksen aikana. 

Viisi asiaa, jotka tiedät. Opiskelija kertoo parille tai kirjoittaa chattiin / Padletille 5 asiaa, jotka hän tietää käsiteltävästä asiasta tai sen käytäntöön soveltamisesta ennen opetuksen alkua. 

Totta vai tarua. Opettaja laatii väitelauseet opetuksen teemoista, joihin opiskelija voi vastata totta / tarua. Tähän esim. Mentimeter soveltuu hyvin.

Virittävät kysymykset. Opiskelijat voivat ennen opetuskertaa tai heti opetuksen alkuun miettiä avoimessa muodossa olevia kysymyksiä teemaan liittyen. Opiskelijat voivat kirjata ne esim. Padletiin tai chattiin. Opetuskerta aloitetaan kysymysten läpikäynnillä.

K-W-L-H -tekniikka. Voidaan tehdä yksilöllisesti tai koota yhteisesti esim. Padletiin.

• KNOW: Mitä tiedät asiasta etukäteen

• WHAT: Mitä haluat oppia lisää

• LEARN: Mitä sinun tulee oppia, jotta saavutat osaamistavoitteet

• HOW: Miten voit oppia lisää

Opiskelijan toivelista. Opiskelijat kirjaavat omat osaamistavoitteet ja tekevät toivelistan opintojaksolla käsiteltävistä asioista, lähestymistavoista tai menetelmistä. Listat voidaan koota Padletiin / Miroon. 

Ankkuroitu opetus. Opiskelijat etsivät verkosta käsiteltävään aiheeseen liittyvän uutisen, artikkelin, blogitekstin, videon tms. Voidaan toteuttaa ennen opetuskertaa, sen aikana tai jälkeen. Materiaalit voidaan koota esim. Padletille. Opiskelijoiden löytämät materiaalit käydään pienryhmissä läpi tai niistä voi antaa soveltavan tehtävän esim. seuraavaa opetuskertaa varten. 

Lähde: mukaellen Viitanen, K. Eduta Oy (julkaistu 6.1.2020) 

Motivaatiomittari-menetelmä on nopea mielikuvaharjoitus, jonka tarkoituksena on herättää opiskelija tutkimaan omaa tilannettaan. Verkko-oppimisympäristössä menetelmää voidaan käyttää motivaation nykytilan ja tahtotilan tunnistamisen tukena sekä opiskeluun sitouttamisen apuvälineenä. 

Opiskelijat tekevät motivaation tunnistamisharjoitukset parin kanssa (menetelmää voi hyödyntää myös opettajan ja opiskelijan ohjauskeskusteluissa.) Opiskelijoille annetaan ohjeet työskentelystä ja heidät jaetaan pienryhmätiloihin. 

Motivaatioharjoitus aloitetaan pohtimalla omaa motivaatiota valitun asian suhteen. Pari kysyy toiselta "Kuinka motivoitunut asteikolla 1-10 olet lukemaan kokeeseen / aloittamaan suunnitelman teon jne." 

Seuraava kysymys: "Mikä luvun (sama asteikko) pitäisi olla, että saisit kirjan eteesi ja alkaisit lukea / pääsisit koneen ääreen?" 

Jatketaan: "Mikä olisi seuraava pieni askel kohti mainitsemaasi lukua?" "Mikä sinulla on paremmin, kun olet lukenut kokeeseen / aloittanut suunnitelmasi?" "Entä mikä sinulla on paremmin kun olet läpäissyt kokeen / saanut valmiiksi suunnitelmasi?"

Lopetetaan: "Kun nyt mietit tavoitetilaasi, mikä on motivaatiosi tällä hetkellä asteikolla 1-10?" 

Menetelmän tehoa lisää, jos haastattelija kirjaa haastateltavan vastaukset ylös ja lopuksi vielä "peilaa" ne takaisin. Mielikuvaharjoituksen jälkeen rooleja vaihdetaan. 

Jos menetelmä halutaan toteuttaa yksilötyönä voidaan käyttää esim. Mentimeteristä löytyviä ominaisuuksia kyselyihin. 

Kierrosten pitäminen on yksi tapa lisätä tasavertaista osallistumista ja matalan kynnyksen vuorovaikutusta verkko-oppimisympäristössä. Säännöllisesti käytettyinä kierrokset tukevat ryhmäytymistä ja vahvistavat osallisuutta. Kierroksilla voidaan myös purkaa "puhetilan käytön vakiintumista" - jotkut puhuvat paljon, jotkut eivät juuri mitään, jotkut dominoivat keskustelua, jotkut keskeyttävät, jotkut tulevat keskeytetyiksi. 

Verkossa toimittaessa huolehditaan, että jokainen avaa oman kameransa, jos mahdollista. Voidaan valita halutaanko, että kaikkien kasvot ovat näkyvissä ruudulla vai halutaanko asettaa kukin vuorollaan valokeilaan. 

Kierros-menetelmässä kukin osallistuja pääsee vuorollaan ääneen ja toiset kuuntelevat. Jokaisella osallistujalla on yhtä pitkä, etukäteen sovittu puheaika ja toisen puhujan keskeyttäminen ei ole sallittua. 

Odotuskierrosta voidaan käyttää orientaatiota tukevana menetelmänä. Odotuskierroksen tarkoituksena on virittää ajattelu tulevaan teemaan. Odotuskierroksen aikana jokainen pohtii henkilökohtaisia odotuksiaan ja tavoitteitaan mutta laajentaa myös omia näkökulmiaan kuulemalla toisten opiskelijoiden ajatuksia samasta teemasta. "Minä odotan tältä kurssilta..." "Minä haluan oppia lisää..." "Haluan saada itselleni tältä tunnilta / kurssilta / koulutuksesta..." 

Toisinaan voi olla tarkoituksenmukaista tehdä odotuskierrokset kirjallisena. Esimerkiksi koulutuksen tai uuden kurssin alkaessa opiskelijoita voi pyytää miettimään omia odotuksiaan suhteessa koulutuksen / kurssin tavoitteisiin ja kirjaamaan näitä etukäteen ylös. Opiskelijat voivat käydä kirjaamassa odotuksiaan esimerkiksi Padletiin / Miroon ja näihin voidaan palata yhteisesti sopivassa kohtaa.

Kysymysklinikkaa voidaan hyödyntää orientoivana menetelmänä verkko-opetuksessa. Tällöin tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus esittää tulevaan teemaan / aihepiiriin liittyviä kysymyksiä. Kysymysklinikkaa voidaan käyttää myös opetuksen jälkeen tai tauon aikana selventämään avoimeksi tai epäselväksi jääneitä kysymyksiä. 

Opiskelijoille annetaan tehtäväksi miettiä tulevaan teemaan liittyviä kysymyksiä tai jo käsiteltyä asiaa koskien kysymyksiä, jotka ovat jääneet avoimiksi tai epäselviksi. Kysymyksiä voidaan koota esim. Padletiin tai Miroon muistilappu-ominaisuudella. Opettaja pääsee helposti ryhmittelemään opiskelijoiden kysymyksiä, jotta niitä voidaan käsitellä teemoittain. Myös chatia voidaan käyttää tilanteissa, joissa kysymykset on tarve kerätä nopeasti.

Muiden opiskelijoiden tietoa, kokemuksia ja ideoita kannattaa hyödyntää kysymysklinikan kysymyksiä läpikäytäessä ja vastauksia annettaessa. 

Aivoriihi on perinteinen ideointimenetelmä, jonka avulla saadaan esille opiskelijoiden aiempaa tietämystä, kokemuksia, näkökulmia ja uusia ideoita käsiteltävään aiheeseen liittyen. Aivoriiheä voidaan helposti hyödyntää myös verkko-opetuksessa ja sen toteutukseen löytyy useita digityökaluja.

Aivoriihityöskentelyssä on tarkoituksena tuottaa varauksetta mahdollisimman paljon erilaisia ideoita ja näkökulmia, ja tästä syystä kritiikin esittäminen ideointivaiheessa on kielletty.

Ensin määritellään aihe, johon ideoita, näkemyksiä tai kokemuksia haetaan. Jos ryhmä on iso opiskelijat kannattaa jakaa pienryhmätiloihin. Kukin pienryhmä  tuottaa ideoita jaettuun verkkoalustaan esim. Mirosta tai Padletistä löytyy tarkoitukseen sopivia ominaisuuksia. Ryhmästä yksi voi toimia kirjurina tai kaikki voivat kirjata omia ajatuksiaan. Tärkeää on, että ei vain kirjoiteta, vaan ajatuksia puhutaan myös ääneen. Ideoiden ääneen lausuminen synnyttää ryhmässä lisää ideoita ja laajentaa näkökulmia. 

Tavoitteista riippuen ideointivaiheesta voidaan tarpeen mukaan jatkaa ideoiden ryhmittelyyn, arviointiin ja jatkokehittelyyn.

Ideakartta on hyvä keino jäsentää aiheeseen liittyvää aikaisempaa tietoa, kerätä uusia ideoita ja hahmottaa suuriakin kokonaisuuksia. Ideakarttoja voi käyttää verkko-opetuksessa itsenäisen työskentelyn välineenä tai ryhmien yhteisinä ideointialustoina. Ideakartan tarkoituksena on aktivoida mieli sekä valjastaa ideat työskentelyn voimavaraksi. Ideakarttojen avulla voi jäsentää asioiden välisiä yhteyksiä. Ne myös toimivat hyvin prosessiluontoisen työn välineenä ja niihin voi myös lisätä huomautuksia tai aiheeseen liittyviä kysymyksiä. 

Virtuaaliset alustat kuten Miro, Canva tai Padlet, mahdollistavat ideakarttojen muokkaamisen ja ovat erinomaisia työvälineitä sekä ideointivaiheessa että prosessinomaisessa työskentelyssä. Useampi alusta tarjoaa mahdollisuuksia lisätä ideakarttaan myös kuvia tai linkkejä.

Ketjukirjoittamisella kartoitetaan opiskelijoiden aikaisempia kokemuksia ja osaamista aiheeseen liittyen. Hyödyntämällä ketjukirjoittamista verkko-opetuksessa kukin opiskelija pääsee tuomaan ajatuksiaan, kokemuksiaan sekä osaamistaan esille ja näkökulmat laajenevat toisten kirjoituksista.  

Valitaan ketjukirjoittamiseen sopiva digitaalinen alusta esim. Google slides. Luodaan alustalle opiskelijamäärän mukainen määrä välilehtiä. Ketjukirjoittaminen alkaa siitä, että kukin osallistuja kirjoittaa käsiteltävästä aiheesta sovitun ajan (esim. 5 min). Tämän jälkeen kirjoitus "ketjutetaan" seuraavalle eli opiskelija siirtyy lukemaan, mitä seuraavalle välilehdelle on kirjoitettu ja jatkaa kirjoittamista tästä. Näin näkökulmat täydentyvät ja laajenevat hiljalleen. "Ketjuttamista" jatketaan tarkoituksen mukaisen ajan verran esim. 3-4 kirjoittamiskertaa. Lopuksi kirjoitukset puretaan ja voidaan keskustella siitä, mitä oivalluksia ja ajatuksia heräsi toisten teksteistä. 

Kuvainnolliset ilmaisut ja metaforat voivat olla yksi keino jäsentää ajatuksia ja kuvittaa ymmärrystämme. Verkko-oppimisympäristössä ne myös elävöittävät opetusta ja aktivoivat opiskelijoiden mielikuvitusta ja luovuutta.

Metaforat nostavat esiin tietynlaiset tavat ymmärtää kuvailemaamme asiaa, mutta samalla voivat auttaa ymmärtämään, mitä jää kuvauksen ulkopuolelle. Metaforatyöskentelyä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun lähdetään yhdessä työstämään uutta teemaa tai aloitetaan uusi työskentelyprosessi.  

Ohjeistus: Käytämme usein vertauskuvia kuvataksemme suhdettamme erilaisiin asioihin "Elämä on kuin matka". Tuo matka merkitsee kuitenkin jokaiselle hieman erilaisia asioita, jollekin se voi olla täynnä mukavia yllätyksiä, toiselle jatkuvaa kartan lukemista. Seuraavassa sinua pyydetään kuvaamaan ajatuksiasi kasvatuksesta. Täydennä lauseet ja esitä perustelut vertauksen valinnalle. 

Kasvatus on kuin... / opinnäytetyön tekeminen on kuin.... Perustelusi: ...

Minä kasvattajana olen kuin ... / minä opinnäytetyön tekijänä olen kuin... Perustelusi: 

Metaforien kirjaamisen jälkeen ne voidaan ottaa yhteisen tarkastelun kohteeksi Deshlerin 8-vaiheisen metafora-analyysimallin mukaan. Opettajan on syytä käydä ohjeistus huolella läpi yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Jakaannutaan pienryhmätiloihin (noin 3 hlö). Ensimmäiseksi pienryhmät valitsevat kumpaa metaforaa, opinnäytetyön tekeminen on kuin / minä opinnäytetyön tekijänä olen kuin, he lähtevät tarkastelemaan. 

Toiseksi jokainen opiskelija kertoo oman metaforansa ja siihen liittyvät perustelut. 

Kolmanneksi valitaan näistä yksi metafora tai vaihtoehtoisesti joku "tuttu yleinen metafora" (opettaja voi esimerkiksi antaa jonkun opinnäytetyötä kuvaavan metaforan), jota aletaan analysoida tarkemmin. 

Neljänneksi lähdetään tarkastelemaan, mitä odotuksia, arvoja ja uskomuksia metaforaan liittyy. Opiskelijat voivat tehdä omia kirjauksia tai niitä voidaan koota yhteiselle alustalle esim. Padletiin tai Google Slidesiin.

Viides vaihe sisältää metaforien kriittisen tarkastelun – mitä sisäisiä, kulttuurisia tai sosiaalisia "pakkoja" metaforiin liittyy. 

Kuudennessa vaiheessa opiskelijat luovat uuden opinnäytetyötä kuvaavan metaforan. 

Seitsemännessä vaiheessa opiskelijat pohtivat, mitä muutoksia pitäisi tapahtua, jotta uuteen metaforaan liittyvät arvot, ajattelu- ja toimintatavat voisivat toteutua. 

Metafora-analyysia voidaan jatkaa kahdeksannessa vaiheessa niin, että muut ryhmän jäsenten tuottamat metaforat otetaan yksi kerrallaan edellä kuvatun analyysin mukaiseen tarkasteluun. 

Lopuksi käydään yhteiskeskustelu:

• miltä työskentely tuntui?

• mitä uutta opit?

• miltä tuntui kun oma vertauskuva oli erilainen kuin toisten?

• miltä tuntui kehittää uusi metafora?

Lähde: mukaellen Deshler, D. (1996); Nummenmaa, A. R. & Lautamatti L. (2004)

Kun aletaan käsitellä uutta teemaa verkko-opetuksessa, on hyvä aktivoida opiskelijoiden aiempia tietoja ja kokemuksia aihepiiristä. Onnenpyörä on leikinomainen menetelmä, jolla aloitetaan uuden aihepiirin käsittely ja aktivoidaan opiskelijoiden aiempia tietorakenteita. 

Onnenpyörän kuhunkin sektoriin laitetaan päivän teemaan liittyvä käsite / keskeinen sisältö. Opiskelijat pyöräyttävät onnenpyörää kukin vuorollaan ja kertovat, mitä heille tulee aihepiiristä mieleen. Ei haittaa vaikka useampi opiskelija vastaisi samaan teemaan, tämä vain laajentaa näkökulmia ja tukee työskentelyyn orientoitumista.

Virtuaalisen onnenpyörän pääset tekemään osoitteessa https://wordwall.net/. Sivustolla on myös muita pelillisiä mallipohjia, joihin pääset luomaan sisältöjä tai hyödyntämään toisten avoimia sisältöjä. 

"Kerro minulle tarina" - menetelmän tarkoituksena on orientoitua tulevaan teemaan miettimällä omakohtaisia kokemuksia, jotka liittyvät käsiteltävään aiheeseen.

Ennen tulevaa verkko-opetusta opiskelijoita ohjeistetaan ennakkotehtävässä miettimään jokin henkilökohtainen kokemus tulevaan aihepiiriin liittyen. Esimerkiksi, jos käsiteltävänä aihepiirinä on motivaatio ja oppiminen, opiskelijoita pyydetään pohtimaan omaa kasvu- ja oppimishistoriaa ja miettimään jokin merkityksellinen oppimiskokemus. Opiskelijat pohtivat, mikä teki oppimistilanteesta hyvän ja mikä omaan motivaatioon vaikutti. Lisäksi opiskelijat valmistautuvat kertomaan siitä toisille lyhyen tarinan seuraavalla opetuskerralla. 

Opiskelijoiden tarinat puretaan pienryhmissä (3-4 henkilöä). Sovitaan vastavuoroisen kerronnan ja kuuntelun periaatteista: 

1. kukin kertoo vuorollaan 

2. toiset keskittyvät kuuntelemiseen 

3. yhtä pitkä aika kunkin tarinalle (3 min) 

4. kertojaa ei saa keskeyttää. 

Kun kukin opiskelija vuorollaan kertoo tarinansa, kuulijat kirjaavat samalla ylös muistiinpanoja: mikä teki oppimiskokemuksesta hyvän ja mikä motivaatioon vaikutti. Kun kaikkien tarinat on käyty läpi, varataan aika pienryhmän yhteiselle keskustelulle. Tässä vaiheessa voi myös esittää tarkentavia kysymyksiä kunkin tarinaan liittyen. Pienryhmä kokoaa muistiinpanojen pohjalta motivaatioon vaikuttaneita elementtejä ja kirjaa ne ylös esim. Padletille tai Miroon. Motivaation elementit ryhmitellään ja teemat nimetään. 

Työstämistä voi jatkaa vielä päivän opetuksen / aiheen teoreettisen käsittelyn jälkeen. Tässä vaiheessa työskentely tukee opitun soveltamista. Ryhmät palaavat omiin tuotoksiinsa ja tarkastelevat niitä uudestaan oppimansa kautta. Esimerkiksi opiskelijoiden motivaatiotarinoita voisi tässä vaiheessa luokitella eri oppimisteorioiden alle: mitä motivaatioteorioiden elementtejä tarinoista löytyy?