Akvaarioryhmä-menetelmän tarkoituksena  tukea ryhmän yhteisen merkityksen luomista ja reflektointia. Akvaarioryhmä-menetelmässä yksi ryhmä vuorollaan keskustelee ja toiset ryhmät keskittyvät kuuntelemiseen. Keskustelun aiheeksi voidaan valita yleinen tai kriittinen tarkastelukulma. Menetelmää voidaan hyödyntää myös arvioinnissa. 

Verkko-opetuksessa opiskelijat jaetaan pienempiin ryhmiin (2-4 ryhmää), pysytään kaikki kuitenkin yhteisessä tilassa. Yksi ryhmistä aloittaa keskustelun annetusta aiheesta esimerkiksi keskeiset oppimiskokemukset / miten arvioimme yhteisen työskentelyn sujumista. Muut ryhmät keskittyvät havainnoimaan ja kuuntelemaan, keskeyttäminen ei ole sallittua. Määrätyn ajan jälkeen (esim. 5-15 min) toinen ryhmä jatkaa keskustelua siitä, mihin edellinen jäi. Näin jatketaan kunnes kaikki ryhmät ovat päässeet keskustelemaan. Jos ryhmiä on vain kaksi, voidaan käydä useampi vuoronvaihtokierros. Lopuksi tehdään vielä yhteisesti koko ryhmänä yhteenveto aiheesta ja ryhmien toiminnasta.

Kuuma tuoli, eli hot seat, on palautteenantomenetelmä, jossa kukin opiskelija vuorollaan saa ryhmäläisiltä yksilöllistä palautetta. Säännöllisesti käytettynä se auttaa rakentamaan luottamuksellisuutta suoran palautteen antamiseen ja vahvistaa avointa ilmapiiriä. Menetelmää voidaan hyödyntää myös verkko-oppimisympäristössä. 

Jotta saadaan rakennettua luottamuksellista ilmapiiriä yksilölliseen palautteen antamiseen, kannattaa palautekierrokset aloittaa positiivisella palautteella. Kukin opiskelija saa alkuun rauhassa miettiä sovitun määrän esim. 2-3 asiaa, joista haluaa kiittää / joita toivoo toisen jatkavan jokaisesta ryhmän jäsenestä. Tämän jälkeen kukin istuu vuorollaan "kuumaan tuoliin" saamaan palautetta, Teamsissa voidaan käyttää valokeila-toimintoa.

Kun luottamuksellinen ilmapiiri alkaa vahvistua, voidaan lisätä palautteen antoon myös rakentavaa palautetta. Voidaan lähteä liikkeelle esimerkiksi suhteella 3 kiitoksen aihetta - 1 kehitettävä asia. Arvioinnin antamista ja vastaanottamista voi helpottaa, kun se kohdennetaan johonkin selvään kohteeseen ja yksilön tekemiseen. Esimerkiksi yksilön toimintaa ryhmän eteen yhteisen työskentelyn aikana. 

Palautteenannossa on hyvä sopia selkeät toimintatavat ja kerrata ne aina ennen palautteen antoa:

• kaikki ryhmän jäsenet ovat tasavertaisia

• palautteen annon tulee koskea tekemistä, ei henkilöä

• palaute tulee ottaa avoimesti vastaan, ei kyseenalaistaa

• rehellisyys rakentaa luottamusta ja vie yksilöitä ja ryhmää eteenpäin

Kierrosten pitäminen on yksi tapa lisätä tasavertaista osallistumista ja matalan kynnyksen vuorovaikutusta verkko-oppimisympäristössä. Säännöllisesti käytettyinä kierrokset tukevat ryhmäytymistä ja vahvistavat osallisuutta. Kierroksilla voidaan myös purkaa "puhetilan käytön vakiintumista" - jotkut puhuvat paljon, jotkut eivät juuri mitään, jotkut dominoivat keskustelua, jotkut keskeyttävät ja jotkut tulevat keskeytetyiksi. 

Verkossa toimittaessa huolehditaan, että jokainen avaa oman kameransa, jos mahdollista. Voidaan valita halutaanko, että kaikkien kasvot ovat näkyvissä ruudulla vai halutaanko asettaa kukin vuorollaan valokeilaan. 

Kierros-menetelmässä kukin osallistuja pääsee vuorollaan ääneen ja toiset kuuntelevat. Jokaisella osallistujalla on yhtä pitkä, etukäteen sovittu puheaika ja toisen puhujan keskeyttäminen ei ole sallittua. 

Kierros-menetelmää voidaan hyödyntää myös arviointivaiheessa. Arviointivaiheen kierroksissa opiskelijat arvioivat esimerkiksi mitä ovat oppineet, millaista opetusta / ohjausta ovat saaneet ja miten työskentely on sujunut. Arviointikierrokset auttavat opiskelijoita selkeyttämään omia ajatuksia ja jäsentämään kokonaisuutta muiden ajatuksia kuulemalla.

Oppimiskierros. Kierroksen tarkoituksena on prosessoida saatua tietoa ja omia ajatuksia, kuulla muiden käsityksiä, selkeyttää kokonaisuuksia ja auttaa muistamaan tärkeimmät. "Mikä kiinnosti?" "Mitä opin, mitä oivalsin?" "Mikä jäi askarruttamaan?" "Mikä oli tuttua, mikä oli uutta?" "Mitä haluan viedä mukanani?" (Yksi teema kerrallaan) Opiskelijat voivat tehdä omia muistiinpanoja oppimisensa tukena ja kirjata itselleen ylös muistettavat asiat. 

Arviointikierros. Kierroksen tarkoituksena on arvioida ohjausta / opetusta / menetelmiä / ryhmän työskentelyä jne. "Mikä toimi / missä on kehitettävää?" "Mitä ehdottaisin jatkoon?" Kierroksen loppuun on hyvä varata yhteistä keskusteluaikaa. Arviointikierros voidaan toteuttaa myös niin, että opiskelijat käyvät ensin keskustelut pienryhmissä / tekevät ryhmätyöt ja kierroksella opettaja / ohjaaja kirjaa keskeiset asiat yhteisesti ylös. 

Loppukierros. Kierroksen tarkoituksena on irrottautua ryhmästä, prosessista ja yhteisestä työskentelystä. "Millä mielellä lähden?" "Mitä haluan sanoa muille?"

Lähde: mukaellen Nummenmaa, A. R. & Lautamatti L. (2004)

Pariporinoissa / porinaryhmissä opiskelijat saavat vapaasti vaihtaa ajatuksia teemaan liittyen muutaman minuutin ajan. Menetelmä sopii ajatusten jakamiseen ja yhteisiin pohdintoihin myös arvioinnin teemoihin liittyen. 

Pienessä ryhmässä tai parin kanssa kaikki pääsevät tuottamaan ajatuksia ja osallistumaan keskusteluun. Pariporinoista ja porinaryhmistä voi ottaa nostoja (esim. 2 tärkeintä asiaa) yhteiseen keskusteluun tai chattiin, mutta toisinaan porinat voivat olla hyvinkin lyhyitä ja niitä ei ole tarpeen purkaa.

Verkko-opiskelussa pienryhmätiloihin jakaminen toimii hyvänä tilana porinaryhmille. Pariporinoita voi hyödyntää verkko-opiskelussa myös spontaanisti, jos keskustelu ei isommassa ryhmässä ota tuulta alleen tai "puhetila on vakiintunut" vain muutamien opiskelijoiden käyttöön. 

Powerpoint-karaokea voidaan käyttää välineenä opitun arvioinnissa ja kertauksessa. Leikinomainen arviointimenetelmä sopii verkko-oppimisympäristöön, aktivoi opiskelijoita ja lisää osallisuutta.

Powerpoint-karaokea varten tarvitaan useampi dia, johon on koottuna kuvia / keskeisiä käsitteitä / teorioita kurssin teemoihin liittyen.  Jokainen dia on esillä lyhyen aikaa (esim. 1 minuutti), jonka aikana yksi opiskelija kertoo dian sisällöstä. Dian vaihtuessa vaihtuu myös "karaoke-esittäjän" eli opiskelijan vuoro. 

Opiskelijat voivat myös valmistella toinen toisilleen diat (1 dia / opiskelija). Opiskelijoiden valmistelemat sisällöt  kootaan valmiiksi Powerpoint-karaoke-esitykseksi. Näin opiskelijat pääsevät kertaamaan kurssin sisältöä valmistelun ja esittämisen muodossa. 

Menetelmän toteuttamista voidaan varioida esimerkiksi niin, että esitykset pidetään pareittain tai pienryhmissä, jolloin se voidaan kokea turvallisemmaksi. Opiskelija voi tarpeen mukaan "kilauttaa kaverille" ja pyytää apua, jos oman dian sisällöt tuntuvat liian vaikeilta. Menetelmä voidaan toteuttaa verkossa online-Powerpointilla, Google Slidesilla tai Mentimeterillä.

Erilaisilla aktivoivilla menetelmillä voidaan vahvistaa opiskelijoiden osallisuutta verkko-oppimisympäristössä. Tässä on koottuna pieniä opetuksen lomaan lisättäviä harjoituksia, jotka vahvistavat opiskelijan aktiivista roolia oppimisen arvioinnissa.

Janat. Opiskelija valitsee janalta (esim. asteikolla 1-10), johon hän sijoittuu mielestään tällä hetkellä. Esimerkiksi: Kuinka hyvin mielestäni hallitsen päivän oppimistavoitteet. Mitä pitäisi tapahtua, että siirtyisin askeleen eteenpäin? Kyselyt voidaan toteuttaa esim. Mentimeterissä tai Google Formsissa tai opiskelija voi piirtää asteikot ja kirjoittaa vastaukset omalle paperilleen. 

Mikä ei kuulu joukkoon. Opiskelija valitsee dialla olevista käsitteistä, kuvista, esineistä vaihtoehdon, joka ei kuulu käsiteltävään aiheeseen. Voidaan toteuttaa ennen uuden aiheen käsittelyä ennakkotiedon kartoittamiseksi ja uuden aiheen käsittelyn jälkeen opitun arviointina / kertauksena. Voidaan toteuttaa verkossa esimerkiksi Mentimeterissä tai Kahoot:ssa.

Tietoportaat. Luennon jälkeen opiskelija kirjoittaa itselleen / kurssin keskustelualueelle / chattiin / verkkoalustalle esim. Padlet tai Mentimeter 

1. asiat, jotka tietää

2. asiat, jotka ymmärtää

3. tilanteet, joissa voi käyttää tietämiään ja ymmärtämiään asioita

4. mitä eroja / yhtäläisyyksiä huomasi asioiden välillä

Kyllä tai ei / Totta vai tarua. Opiskelija tekee toiselle opiskelijalle listan kysymyksistä, jotka liittyvät käsiteltyyn aiheeseen. Verkossa alustana toimii esimerkiksi Padlet / Miro. 

Kerro uusi asia. Opiskelijat kertovat toisilleen tai kirjaavat kurssin keskustelualueelle / chattiin / verkkoalustalle esim. Padlet tai Mentimeter jonkin uuden asian, näkökulman tai ajatuksen käsitellystä aiheesta. 

Kerro kaverille. Opiskelijat jaetaan pienryhmätiloihin (2-3 hlö). Opiskelijat kertovat toisilleen 2-4 asiaa, jotka he muistavat edelliseltä opetuskerralta. Tavoitteena on kerrata ydinasioita. Voidaan toteuttaa nopeammin myös chatin avulla tai esimerkiksi Mentimeterissä / Padletissä. 

3 - 2 - 1. Opiskelijat työskentelevät pareittain pienryhmätiloissa. Alkuun he nimeävät 3 keskeistä käsitettä tai teoreettista asiaa käsitellystä aiheesta. Sen jälkeen he valitsevat kaksi todellisen elämän tapahtumaa tai omaa kokemusta, jotka liittyvät kolmeen edellä mainittuun asiaan. Lopuksi he miettivät, yhden asian, mitä haluavat tietää lisää ja muotoilevat sen kysymyksen muotoon. Kysymykset käsitellään yhdessä sopivana ajankohtana. Verkossa alustana voidaan käyttää esimerkiksi Padletia tai Miroa.

Alku- tai lopputesti. Alku- ja lopputesti voidaan tehdä esim. Mentimeter tai Google Forms -alustoilla tai Kahoot:lla pelillisesti. Tavoitteena on selvittää opiskelijoiden aikaisempaa / kertynyttä osaamista. 

Lähde: mukaellen Viitanen, K. Eduta Oy (julkaistu 6.1.2020) 

Flip on alusta, jossa opettaja ja opiskelijat voivat käydä lyhyitä videoviestikeskusteluja. Videoviestit lisäävät vuorovaikutteisuutta ja läsnäolon tunnetta verkko-opetukseen. Videoita voi hyödyntää monin eri tavoin mm. lyhyiden esityksien pitämisessä, ryhmäkeskusteluissa tai oppimispäiväkirjan alustana. 

Flip taipuu myös arvioinnin, reflektioinnin ja palautteen antamisen työkaluksi. Opiskelijat voivat nauhoittaa lyhyitä itsearviointivideoita tai jättää toisten opiskelijoiden videoista palautearviointivideoita. 

Jos kynnys omaan videokuvaan tuntuu opiskelijoista liian korkealta, mobiiliversiossa voi kääntää kameran myös toisin päin ja valita videoonsa sopivan maiseman / taustan, jota kuvaa puheen yhteyteen. Videoihin on mahdollista lisätä myös muita kuvia, filttereitä tai emojeita. 

Lähde: mukaellen Matleena Laakson blogi (päivitetty 7.4.2021) 

Kuvainnolliset ilmaisut ja metaforat voivat olla yksi keino jäsentää ajatuksia ja kuvittaa ymmärrystä. Verkko-oppimisympäristössä ne myös elävöittävät opetusta ja aktivoivat opiskelijoiden mielikuvitusta ja luovuutta.

Metaforat nostavat esiin tietynlaiset tavat ymmärtää kuvailemaamme asiaa, mutta samalla voivat auttaa ymmärtämään, mitä jää kuvauksen ulkopuolelle. Metafora-työskentelyä voidaan käyttää reflektiotyön tukena, kun suhde identiteettiin tai tulevaisuuteen on epäselvä tai kaivataan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai näkökulman avartamista. 

Ohjeistus metafora-työskentelyyn: Käytämme usein vertauskuvia kuvataksemme suhdettamme erilaisiin asioihin "Elämä on kuin matka". Tuo matka merkitsee kuitenkin jokaiselle hieman erilaisia asioita, jollekin se voi olla täynnä mukavia yllätyksiä, toiselle jatkuvaa kartan lukemista. Seuraavassa sinua pyydetään kuvaamaan suhdettasi tulevaan ammattiisi. Täydennä lauseet ja esitä perustelut vertauksen valinnalle. 

Lastenhoitajan työ on kuin.... Perustelusi: ...

Tulevana lastenhoitajana olen kuin... Perustelusi: ....

Metaforien kirjaamisen jälkeen ne voidaan ottaa yhteisen tarkastelun kohteeksi Deshlerin 8: vaiheisen metarora-analyysimallin mukaan. Opettajan on syytä käydä ohjeistus huolella läpi yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Jakaannutaan pienryhmiin (noin 3 hlö). Ensimmäiseksi pienryhmät valitsevat kumpaa metaforaa, lastenhoitajan työ on kuin / tulevana lastenhoitajana olen kuin, he lähtevät tarkastelemaan. 

Toiseksi jokainen opiskelija kertoo oman metaforansa ja siihen liittyvät perustelut. 

Kolmanneksi valitaan näistä yksi metafora tai vaihtoehtoisesti joku "tuttu yleinen metafora" (opettaja voi esimerkiksi antaa jonkun lastenhoitajan työtä kuvaavan metaforan), jota aletaan analysoida tarkemmin. 

Neljänneksi lähdetään tarkastelemaan, mitä odotuksia, arvoja ja uskomuksia metaforaan liittyy.  Opiskelijat voivat tehdä omia kirjauksia tai niitä voidaan koota yhteiselle alustalle esim. Padletiin, Google Slidesiin tai online-Powerpointiin.

Viides vaihe sisältää metaforien kriittisen tarkastelun - mitä sisäisiä, kulttuurisia tai sosiaalisia "pakkoja" metaforiin liittyy. 

Kuudennessa vaiheessa opiskelijat luovat uuden lastenhoitajan työtä kuvaavan metaforan. 

Seitsemännessä vaiheessa opiskelijat pohtivat, mitä muutoksia pitäisi tapahtua, jotta uuteen metaforaan liittyvät arvot, ajattelu- ja toimintatavat voisivat toteutua. 

Metafora-analyysia voidaan jatkaa kahdeksannessa vaiheessa niin, että muut ryhmän jäsenten tuottamat metaforat otetaan yksi kerrallaan edellä kuvatun analyysin mukaiseen tarkasteluun. 

Lopuksi käydään yhteiskeskustelu

• miltä työskentely tuntui?

• mitä uutta opit?

• miltä tuntui kun oma vertauskuva oli erilainen kuin toisten?

• miltä tuntui kehittää uusi metafora?

Lähde: mukaellen Deshler, D. (1996); Nummenmaa, A. R. & Lautamatti L. (2004)

Merkitysmatka on visuaalinen menetelmä, joka kirkastaa ja visualisoi opinnoissa merkitykselliseksi koettuja asioita. Menetelmää voidaan käyttää verkko-opetuksessa jonkin vaiheen (esim. projektin / harjoittelun päättyminen) opiskelijan reflektion tukena. Menetelmä on toimiva myös haasteellisissa tilanteissa tai muutostyöskentelyn tukena. 

Valitaan digitaalinen alusta, johon jokaiselle opiskelijoille voi luoda oman välilehden esim. online-Powerpoint tai Google slides. Opiskelijat pohtivat sopimuksen mukaan 5-10 merkityksellistä asiaa tietyltä alueelta ja kirjoittavat ne ylös muistilapuille. Muistilaput voidaan lopuksi teemoitella tai ryhmitellä. Mikäli merkitysmatka halutaan tehdä visuaaliseen aikajanamuotoon Padlet on tähän oivallinen työkalu.

Keskustellaan yhteisesti:

• Mitä opit tilanteista? Mitkä asiat vaikuttivat onnistumiisi ja saavutuksiisi (henkilökohtaiset ominaisuudet & ympäristön tuki)?

• Mistä olet erityisen ylpeä?

• Mitä haluat ottaa mukaan "onnistumisten reppuun"?

• Miten hyödynnät näitä kokemuksia jatkossa?

Pelillisten keinot tuovat arviointiin leikkimielisyyttä ja lisäävät opiskelijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta. 

Erilaisilla pelillisillä kyselyillä tai testeillä voidaan kartoittaa opiskelijoiden lähtötasoa ja aiempaa aiheeseen liittyvää osaamista. Pelilliset arviointitavat opetuksen lomassa käytettyinä ylläpitävät keskittymistä ja lisäävät motivaatiota. Opetuskerran / kurssin lopuksi pelilliset työkalut toimivat opitun arviointina ja kertauksena.

Kahoot pelillinen arvioinnin työkalu. Opiskelijat vastaavat opettajan laatimiin kilpailullisiin kyselyihin omalta mobiililaitteeltaan. WordWallista löytyy ilmaisia useita mallipohjia, kuten tietokilpailuja, yhdistelytehtäviä ja sanapelejä, joita opettaja voi hyödyntää arvioinnin työkaluina. Kahootista ja Wordwalista löytyy myös paljon valmiita, vapaasti käytettäviä kyselyitä ja  aihepiireittäin.

Tutkimusten mukaan samalla kykytasolla olevien henkilöiden suoritukset voivat poiketa toisistaan merkittävästi sen mukaan, miten he arvioivat omia kykyjään ja pystyvyyttään. Pystyvyysodotuksia arvioivan menetelmän tarkoituksena on auttaa opiskelijaa tarkastelemaan omia kykyjä ja taitoja suhteessa opintojen edellyttämiin taitoihin.

Verkko-oppimisympäristössä voidaan menetelmän avulla tulla tietoisemmiksi siitä, millaisia asioita opiskelijat pitävät omina vahvuuksinaan ja millä alueella pystyvyys on heikompaa sekä millaisia uskomuksia näihin vahvuuksiin ja heikkouksiin liittyy. Pystyvyysodotukset vaikuttavat merkittävästi opiskelijoiden motivaatioon ja opinnoissa suoriutumiseen. 

Kyselyt voi toteuttaa esim. Mentimeter / Google Forms -alustoilla, joissa opiskelijat arvioivat omia kykyjä ja taitojaan opettajan tekemän kyselyn mukaan. Opiskelijat voivat arvioida kokemusta omasta pystyvyydestään esim. opiskelutaitojen kautta. Pystyvyyttä voidaan arvioida myös edessä olevien uusien työprosessien, kuten harjoittelun, opinnäytetyön tms. alkaessa.

Seuraavassa on lista opiskelutaidoista. Arvioi kussakin kohdassa erikseen asteikolla 1-7, kuinka varma olet, että sinulla on vaadittavia kykyjä ja taitoja (1= olen erittäin varma, että minulla on taitoja ja kykyjä, 7= olen erittäin varma, että minulla ei ole taitoja ja kykyjä)

1. Opintoihin liittyvän ajan hallinta

2. Tiedonhaku

3. Kirjoittamisen taidot

4. Lukemisen taidot

5. Opiskelutekniikat

6. Tiedon omaksuminen

7. Opintojen suunnittelu

8. Sosiaalisen vuorovaikutuksen taidot

Kyselyn perään voi lisätä avoimia kysymyksiä tulevan ohjaustyön tueksi. Opiskelijoiden kokemuksia omasta pystyvyydestä voidaan arvioida alkuvaiheessa ja oppimisprosessin aikana ja tuloksia hyödynnetään ohjaustyön tukena. 

Top Gear on arviointi- ja palautteenantomenetelmä, jota voidaan käyttää kurssin, projektin tai yhteisen työskentelyn päättyessä. Menetelmää voidaan myös hyödyntää välivaiheen arvioinnissa esim. ryhmän toimintaa arvioitaessa.

Verkko-opetuksessa valitaan digitaalinen alusta, johon palautetta / arviointeja kerätään, esim. Padlet tai Miro. Sovitaan selkeästi, mitä ollaan arvioimassa / mistä annetaan palautetta ja kirjoitetaan se ylös. Esimerkiksi kurssin toteutus, ryhmän toiminta, oppimisprojekti / harjoittelu. Tämän jälkeen opiskelijat käyvät kirjaamassa ajatuksiaan seuraavien kategorioiden alle:

1. superia: missä asioissa onnistuttiin parhaalla mahdollisella tavalla

2. siistiä: missä onnistuttiin kohtuullisesti

3. laimeaa: missä asioissa ei annettu riittävää panosta

4. surkeeta: missä asioissa epäonnistuttiin

Lopuksi käydään yhteinen keskustelu ja sovitaan mahdollisista tarvittavista jatkotavoitteista ja -toimenpiteistä.

Lähde: mukaellen Ideapakka 

Reflektio on yksi opiskelijan keskeisimmistä oppimisen välineistä, joten myös verkko-oppimisympäristössä on tärkeää löytää menetelmiä ja työkaluja, jotka tukevat tätä prosessia. 

Reflektointia voidaan tehdä monella eri tavalla mutta reflektioposterissa yhdistyvät monet eri elementit luovalla tavalla. Opiskelijat dokumentoivat reflektioposteriinsa omia ajatuksiaan, pohdintojaan, onnistumisiaan ja kehittämisen paikkojaan eri tavoin. Reflektioposteriin voi lisätä valokuvia, piirroksia, tekstiä, videon pätkiä jne. ja luoda oman visuaalisen ilmeen. Reflektioposteriin on hyvä lisätä myös teoreettista tietoa luomaan vuoropuhelua opiskelijan oman ajattelun kanssa.

Digitaalisen posterin voi yksinkertaisimmillaan luoda Powerpointilla. Jos posteriin haluaa enemmän ominaisuuksia esim. Canva on tähän oivallinen alusta. Laajempaan toteutukseen soveltuu myös Thinglink, jolloin posteriin voi lisätä interaktiivisia linkkejä. 

Valmiit reflektioposterit on mielekästä esitellä ryhmissä, jolloin näkökulmat laajenevat entisestään.