Sukuseuran historia

Sukuseuran ensimmäinen vuosikymmen

Heikki Laurinpoika Urpalaisen (n.1655-1735) jälkeläisiä kokoontui 24.5.1998 Virojoelle sukuseuran perustavaan kokoukseen. Kokoonkutsujina toimivat Miehikkälän Joenpolvessa elämäntyönsä tehneen Reinhold Urpalaisen pojat eli kymmenes sukupolvi Heikki Laurinpojasta laskien. Paikalle saapuikin 26 henkilöä väliltä Turku - Imatra.

Sukunimi Urpalainen johdetaan latinalaisperäisestä Urbanus-nimestä. 1500-luvun alussa on ollut nimiä Vrbanusson ja Urbanus eri puolilla Suomea. Vanhimmat suomalaiset sukunimet ovatkin peräisin 1500-luvulta, tosin joitain harvoja poikkeuksiakin on. Urpalaijn mainitaan 1554 Viipurissa ja 1543 Säkkijärvellä, 1557 Olli Urpalain Virolahden Ylä-Urpalassa. Nen-pääte on kaikissa sukunimissä kehittynyt myöhemmin. Urpalainen on ns. asukkaannimijohdos ja tarkoittaa Urpalassa asuvaa tai sieltä kotoisin olevaa. Urpalaisia oli vuonna 1987 Suomessa vain 180. (Lähde: Sukunimet, Mikkonen & Paikkala)

Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Eero Urpalainen ja sihteerinä Mikko Urpalainen. Kokous sujui yksituumaisesti; sukuseuralle hyväksyttiin säännöt ja valittiin hallitus, joka valmistelee ensimmäisen varsinaisen sukukokouksen. Hallitukseen valitut: puheenjohtaja Eero Urpalainen (Turku), Helena Korpela (Suur-Miehikkälä), Saara Laine (Hamina), Marika Rikkola (Klamila), Eino Urpalainen (Virolahti), Jouni Urpalainen (Imatra) ja Veli Urpalainen (Hamina). Sukuseuran tilejä tarkistavat Pekka ja Ritva Urpalainen, varalla Jaakko ja Kyllikki Urpalainen. Seuran hallitus järjestäytyi heti perustavan kokouksen jälkeen ja ryhtyi toimenpiteisiin yhteyden saamiseksi suvun "tuntemattomiin" osiin ja sukukokouksen valmisteluun.

Ensimmäinen varsinainen sukukokous pidettiin yhdistyksen kotipaikassa Virolahdella - ajankohtana oli kesä 1999.

Toinen sukukokous pidettiin Kotkassa 2002, kolmas Virolahdella 2005 ja 10-vuotisjuhlakokous Virolahdella kesällä 2008.