Sukuseura Tervo, Paavali Pelkosen jälkeläiset ry:n toiminta 15 v
Sukuseura Tervo, Paavali Pelkosen jälkeläiset ry perustettiin vuonna 2009 ja on perustamispaikkakunnan, Pelkosenniemen ensimmäinen rekisteröity sukuseura. Toiminnan tavoitteena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsenten keskuudessa.
Ensimmäisenä sukuseuran toimintavuonna sukutapaamisessa esiteltiin laaja sukututkimus ja samalla suunniteltiin ja hyväksyttiin säännöt. Sukututkimusten tekeminen jatkuu edelleen. Yleiset kokoukset ja jäsentapaamiset järjestetään kolmivuosittain. Ensimmäinen vuonna 2009, toinen 2012 ja sen jälkeen 2015, 2018, 2022 (2021 jäi koronan vuoksi väliin) ja seuraava on 2025.
Sukuseuran hallituksen tukena toimii Sukuneuvosto, jossa on neljä jäsentä.
Toiminnan alkuvaiheessa julkaistujen sukututkimusten lisäksi haluttiin kunnioittaa menneitä sukupolvia ja heidän työtään kotiseudun hyväksi. Hallitus kokoontui useita kertoja vuodessa ja suunnitteli, miten kotiseudun historiaa tuodaan tietoisuuteen ja osoitetaan arvostusta esivanhempien työtä kohtaan. Perusteellisen suunnittelun jälkeen kohosi alkuvaiheessa tärkeimmäksi työksi patsaan pystyttäminen Pelkosenniemen ensimmäiselle asukkaalle, Paavali Pelkoselle. Mutta miten varaton, pieni yhdistys tässä onnistui? Kalliita patsaskiviä ei voinut alkaa hankkimaan.
Kotakkoselässä, kirkonkylän kohdalla noin kolmen kilometrin päässä metsässä tiedettiin olevan veneen muotoinen suuri halkaistu kivi. Aarno Tervo oli kivestä kertonut kyläläisille, että Pelkosenniemen kirkon rakentajat olivat 1920-luvun alkupuolella halkaisseet rautakangella, lekalla ja käsiporalla suuren kiven tarkoituksenaan tuoda halkaistu kivi kirkon kivijalaksi. Kiven kuljettaminen kylälle sen aikaisilla välineillä oli osoittautunut mahdottomaksi ja kivi oli silloin jäänyt entiselle paikalleen, suuren kiven viereen. Kivestä oli vain muutamia pienempiä lohkareita otettu kirkon kivijalkaan. Patsastoimikunta, johon kuuluivat kunnan johtavat viranhaltijat ja sukuseuran hallituksen ja sukuneuvoston jäsenet, halusivat nähdä kiven ja yhdessä päättää, että soveltuuko se. Kivi oli kuljetettava kylälle. Kuljettamista varten Heikki ja Jouni Tervo hitsasivat ja rakensivat teräslevystä lavan. Sen päälle Olavi Tervon avustamana kivi vyöräytettiin kaivinkoneella ja siirrettiin Kotakkoselästä kolmen kilometrin matka metsämaata pitkin, ojat ylittäen kaivinkoneella teräslevy-lavaa vetäen Kemijoen rantaan Poikkijoelle. Rannassa Sukuseuran Patsastoimikunta ja kunnan viranhaltijat pitivät kokouksen patsaan vierellä, tekivät päätöksen ja hyväksyivät kiven patsaaksi Pelkosenniemen torille. Sen ajateltiin muotonsa vuoksi symboloivan Paavali Pelkosen venettä, jolla hän tuli ensimmäisenä asukkaana Kemijokea pitkin Pelkosenniemelle.
Patsaaseen ostettiin Kiviveistämöltä muistolaatta heraldisine ruusukkeineen ja laattaan kirjoitutettiin sanat:
Paavali Pelkonen
1624 – 1715
Pelkosenniemen ensimmäinen asukas, rohkea erämies ja korvenraivaaja
”Kunnioita esi-isiäsi, jotka ovat rakentaneet meille rakkaan kotiseudun"
Pelkosenniemen kunta avusti patsaan paljastustilaisuus -juhlan järjestämisessä 26.07.2014 Pelkosenniemen torilla. Patsaan suunnittelussa ja toteuttamisessa tärkeän ja arvokkaan työn teki Sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja, myöhemmin varapuheenjohtaja Tuomo Kilpimaa.
Muitakin tapahtumia on järjestetty mm. vuonna 2015 sukukokous / jäsentapaaminen Pelkosenniemen koululla. Pelkosenniemen kunnan 100-vuotisjuhlaan vuonna 2016 osallistuttiin mm. näyttelemällä muutamien jäsenten voimin Esko Rannan kirjoittamassa näytelmässä ”Kaivaako oppinut ojaa” Pyhätunturin Naava-luontokeskuksessa. Sitä seuraavina vuosina toiminta on keskittynyt sukutietojen keräämiseen ja jäsenten hankintaan.
Vanhojen valokuvien näyttely järjestettiin Pelkosenniemen kirjastossa syksyllä 2023. Vanhojen asioiden muistelutilaisuus Pelkosenniemen torilla suuressa teltassa järjestettiin kesällä 2024. Maija-Leena Tervo on ollut isoksi avuksi vanhojen valokuvien vuosia kestäneessä tunnistamisprojektissa, joka jatkuu edelleen ja jossa Päivi Jurmu on ”liittänyt” tekstit kuviin ja ladannut kuvat sukuseuran sivuille.
Sukuseuran hallitus ja sukuneuvosto ovat kokoontuneet 1 - 3 kertaa joka vuosi. Sähköinen jäsenkirje on lähetetty kerran vuodessa noin 50 jäsenelle ja paperikirje 30 jäsenelle. Paperikirjeiden lähettäminen lopetettiin vuonna 2018.
Sukuseuran puheenjohtajina ovat toimineet Tuomo Kilpimaa, Jari Tervo, Jouni Tervo ja vuodesta 2018 alkaen Anna-Maria Alaluusua.
Varapuheenjohtajina Tuomo Kilpimaa, Jouni Tervo ja Jari Tervo.
Sihteerinä Leena Kokko vuosina 2009 – 2015, Anna-Maria Alaluusua vuosina 2015-2018 ja Sari Kilpimaa vuodesta 2022 alkaen.
Rahastonhoitajat ovat Leena Kokko ja Maija-Leena Tervo, jotka ovat olleet hallituksen jäseninä vuodesta 2009 alkaen.
Hallituksen jäsenenä on myös Jouni Tervo vuodesta 2009 alkaen.
Yhdistyksen kirjanpidon on hoitanut Tilitoimisto Arvi Kilpelä vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen Atte Jurmu.
Nettisivut on laatinut toiminnan alusta vuodesta 2009 alkaen Päivi Jurmu, joka päivittää sivut ja toimii edelleen ylläpitäjinä. Päivi on ollut myös hallituksen jäsenenä sukuseuran alkuaikoina. Tapani Jurmu on toiminut Päivin apuna mm. järjestämällä ohjelmaa sukuseuran tapaamisiin.
Sukuneuvoston jäsenet Juhani Pelkonen, Olavi Tervo, Päivi Jurmu ja Vesa Kilpelä.
Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, joka on 30 € / kolme vuotta.
Jäseniä oli toiminnan alkuvuosina noin 80, mutta ovat nyt vähentyneet vuosien kuluessa. Nykyinen jäsenmäärä on noin 30 maksavaa jäsentä.
Sukuseuran tapahtumiin on toivottu ja ovat osallistuneet monet kyläläiset, kuka mistäkin suvuista. He ovat näin osaltaan kertoneet arvostuksensa ja kunnioituksensa omien esivanhempiensa työtä kohtaan kotiseudun hyväksi.