Pelkosenniemi
PELKOSENNIEMEN KESKUSKAAVIO 1900 – LUVUN ALKUPUOLELLA
Kaavio perustuu alueesta otettuihin valokuviin ja Maria K. Tervon ja Juho Heikki Huotarin muistelmiin. Vaakasuora tie kuvaa tulevaa Kemijärvi – Savukoski maantietä, jota tuolloin ei vielä ollut. Pystysuora tie on ”Möljän” tie laivalaituriin. Talot on sijoitettu kaavamaisesti osoittamaan niiden sijaintia.
1. Gustaf Tervon talo
2. Aapo Tervon talo
3. Jussi Tervon talo
4. Samuel Tervon talo
5. Ehkä Gustaf Tervon talo
Paavali Pelkonen rakensi ensimmäisen pysyvän asuntonsa Kilpimaan niemelle eli Isojaon tarkennettua Rantakilpelän tilalle. Keskusta alkoi kuitenkin 1800-luvun lopulla muodostua Tervon maille ehkä juuri laivarannan vuoksi. Yhteys Kemijärvelle oli kesällä laivaliikenne, joka vähitellen vakiintui. Kemijoki oli tosin myös ylöspäin tärkeä väylä. Kuuluihan Alaperän kylä vielä Sodankylään, jossa kirkko ja hautausmaa olivat. Soutamalla ja sauvomalla sinne oli mentävä. Talvella olivat hevostiet ja hevonen tärkeä apu.
Aluksi on todettava, että Juho ja Aapo veljeksinä asuivat siis samassa pihapiirissä. Aapon poika Gustaf oli jo tuolloin rakentanut pihapiiriin oman talon. Käytettävissä olevista valokuvista on pääteltävissä, että taloa on jonakin vuonna jatkettu. Juho Tervo kuoli 1906 ja pari viikkoa ennen kuolinpäivään hän teki kauppakirjan, jonka mukaan maat taloineen siirtyvät pojille Aukustille ja Samuelille. Tytöt Maria K. ja Lydia saivat osuutensa rahana. Maria K:n muistelmien mukaan summa oli 40 000 sen ajan markkaa.
On ilmeistä, että pojat aloittivat maa-alueiden käytön ja rakentamisen tuon kauppakirjan teon jälkeisinä vuosina. Aukusti, myöhemmin Koste, sai rakennuksesta nro 3 lähtien jatkuvan alueen ja Samuel Möljän tien toisella puolen sijaitsevan alueen. Samuel rakensi sitten rakennuksen nro 4 eli Ylitervon. Rakennus oli osittain kaksi kerroksinen ja ympärille tulivat talousrakennukset.
Aukusti Kosteen rakennusten aikaa on vaikea määritellä, koska hän kävi Amerikassa kaksi kertaa. Huomio kiinnittyy rakennukseen nro 3. Se jäi hänen omistukseensa. Olihan se Juho Tervon ja hänen Arvospuolelta muuttaneen puolisonsa Brita Maria Arvolan kotitalo. Tällä hetkellä se on sijoitettavissa Shell-aseman (nykyisin Seo) tienoille. Tyttäret Maria K. ja Lydia asuivat edelleen äitinsä luona. Kun seuraa Juho Heikki Huotarin, Lydian tulevan puolison, asuinpaikkoja keskustassa, käy ilmeiseksi, että talo oli pystyssä aina 1920-luvun alkupuolelle saakka.
Juho Heikki Huotari asui poikamiehenä aluksi Lehtikankaalla Laurilan talossa. Vuonna 1902 hän muutti keskikylälle, nyt tarkasteltavaan yhteisöön. Tarkemmin Juhon ja Brita Marian taloon (nro 3), jossa sai täyden ylläpidon. Lydia (s. 1883) avioitui hänen kanssaan samoihin aikoihin, kun Juho Tervo kuoli vuonna 1906. Aviopari asettui Aapo Tervon tupaan ilmeisesti vuokralle. Ensimmäinen lapsi Eemil syntyi vuonna 1907 ja myöhemmin Ilmari vuonna 1910, Eino vuonna 1913 ja Vieno vuonna 1920. Tämän jälkeen Aukusti Koste teki kaupan talosta nro 3 Juho Heikki Huotarin kanssa. Ostaja siirsi talon Haarainojalle Nivan tilalle, jonka hän oli saanut haltuunsa. Kun Juho Heikki ja Lydian perhe asui Aapon talossa, hän hoiteli postiasemaa vuosina 1907 – 1909. Se siirtyi sitten Ylitervon hoitoon.
Voisiko olla mahdollista, että perhe asui myös jonkun aikaa Jussi Tervon talossa, kun Brita Maria jäi leskeksi ja kun nuorin tyttö Maria K. kävi Kairalassa kansakoulua ja myöhemmin Tampereen talouskoulun ylemmän jakson. Huotarin perheen nuorin Elsa syntyi vuonna 1923 jo Nivalla, jonne perhe oli muuttanut.
August V. Ek tuli Pelkosenniemelle vuonna 1912, ja hän eli alkuvuodet poikamiehenä. Työkenttää riitti aina Korvatunturille saakka. Metsähallituksen Ylikemin hoitoalueella metsätyönjohtajan virka oli uusi ja oli ensimmäinen laajassa hoitoalueessa ja edellytti paljon matkoja. Myös innokas metsästäjä oli viehättynyt alueen riistakantaan. Hän tapaili kuitenkin Maria Kustaavaa, ja heidät vihittiin Kemijärvellä. Ensimmäinen lapsi Veikko syntyi vuonna 1919 Jussi Tervon talossa (nro 3). Pian avioliiton jälkeen August ryhtyi oman talon rakentamiseen. Se tuli kylän yläpäähän Heikki Lakelan maista ostetulle tontille. Siellä syntyivät seuraavat lapset Elvi vuonna 1924, Eero vuonna 1930 ja Ritva vuonna 1934.
Siirtykäämme Ylivervoon (nro 4), jota Samuel oli rakentanut. Hän avoitui Anna Henrikka ”Riika” Lakson kanssa Kairalasta. Avioliitosta syntyi lapset Yrjö vuonna 1902, Anni vuonna 1905, Eevi vuonna 1908, Ida vuonna 1913, Alli vuonna 1915, Viivi vuonna 1920 ja Pentti vuonna 1925.
Palatkaamme rakennukseen nro 1. Gustaf Tervon talossa oli vuonna 1902 avattu kauppa. Se oli merkittävä apu paikkakunnalle jopa ylemmälle Kemin-Lapille. Kaupan myyjänä toimi Aili Tervo. Aili Tervo oli Aapo Tervon pojan Kallen tytär (s. 1906). Hän avioitui vuonna 1930 Eelis Kilpelän kanssa ja tuli siten emännäksi Rantakilpelään, johon Paavali Pelkonen asettui aikanaan asumaan. Tässä Gustaf Tervon talossa asui mm. nimismies Herbert Murto. Taloissa varmaan vaihtui asukkaita, joita muutoksia on vaikea seurata.
Tätä kuvausta lukiessa on syytä pitää mielessä, että se perustuu muutamaan taloon ja niiden oletettuihin asukkaisiin. Osa lapsista on jopa syntynyt tarkastelujakson jälkeen, muta otettu mukaan kuvaukseen.
Isojakoalueelle, kuten koko Suvannon, Luiron ja Pelkosenniemen jakokunnalle tuli vuonna 1910. Näin ollen koko tarkasteltava alue oli tarkasti maa-alueiltaan mitoitettu. Tervon tilasta oli muodostettu Ylitervo, Koste, Tervo ja Alatervo. Tilojen osista ulottui paljonkin alueita kohdealueen ulkopuolelle pitkin tulevaa Pelkosenniemeä. Tarkasteluajankohtana ollaan edelleen Sodankylän Alaperän kylässä sijaitsevassa alueessa.
Kohdealuetta tarkastellaan ikään kuin kiikarilla tutkimalla rakennuksia ja niiden elämää muistikuvien avulla. Historialliseen totuuteen ei tässä ole ollut aineistoa käytettävissä. Lukija saanee näillä varauksilla välähdyksen ajasta.
Eero Ek 12.09.2007
Lähteet:
Veikko Ek: Maria K. haastattelu
Maija-Leena Tervo os. Huotari: Juho Heikki Huotarin muistelmat
Erkki Kilpelä: Sukuselvitykset ja haastattelut