Yhdistyksen nimi on Sukuseura Tervo, Paavali Pelkosen jälkeläiset r.y. Kotipaikka Pelkosenniemi. Yhdistystä kutsutaan jäljempänä seuraksi tai sukuseuraksi.
Sukuseuran tarkoituksena on
selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta jäsentensä keskuudessa.
tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys kerää ja arkistoi sukua koskevaa tietoutta ja saattaa sitä jäsentensä tietoon.
harjoittaa sukuseuran tarkoitusperiä edistävää julkaisutoimintaa.
järjestää yhteisiä kokouksia, sukupäiviä, retkiä ja muuta samantapaista toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan testamentattua omaisuutta, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää keräyksiä ja arpajaisia.
Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka isän tai äidin puolelta on sukuun kuuluva tai joka avioliiton kautta on sukuun liittyvä. Sukuseuran jäsenet hyväksyy seuran hallitus. Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisella ilmoituksella seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää seuran vuosikokous. Jäsen erotetaan, mikäli hänellä on rästissä vähintään kahden vuoden jäsenmaksut eikä hän ole niitä suorittanut huomautuksesta huolimatta. Seuran jäsenen alle 18-vuotiaat lapset voivat liittyä seuraan nuorisojäseninä, jotka ovat vapaat jäsenmaksusta. Heillä ei ole äänioikeutta seuran kokouksessa. Hallituksen esityksestä voi vuosikokous kutsua seuran kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisesti ansioitunut seuran toiminnassa. Kunniajäsen on vapaa jäsenmaksusta. Sukuseuran jäsenluetteloa pitää sukuseuran hallitus.
Sukuseuran asioita hoitaa hallitus, joka valitaan vuosikokouksessa. Hallitukseen kuuluu vähintään 4 ja enintään 6 jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja lisäksi keskuudestaan tai ulkopuolelta seuran sihteerin, jäsenluettelon pitäjän, varainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan mielipide. Hallituksen kokouksissa on pidettävä päätöspöytäkirjaa.
Sukuseuran puheenjohtajaksi, Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös.
Hallituksen apuna toimii sukuneuvosto, johon valitaan vuosikokouksissa sovittava määrä jäseniä. Sukuneuvostoon valitaan yleensä sukuseuran jäseniä, joilla aikaisempaan kokemukseen liittyy tietoa seuran sukutaustoista. Sukuneuvosto laatii yhteenvetoja ja suosituksia hallitukselle sukuseuran toiminnan kehittämiseksi. Sukuneuvoston päätöksistä laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja.
Sukuseuran nimen kirjoittaa seuran puheenjohtaja yksin tai hallituksen varapuheenjohtaja yhdessä seuran sihteerin tai varainhoitajan kanssa.
Sukuseuran tilikausi on kalenterivuosi ja toimintakausi vuosikokousten välinen aika. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään tilikauden päättymistä seuraavan maaliskuun aikana. Tilintarkastajien lausunto hallinnon ja tilien tarkastuksesta on jätettävä hallitukselle viimeistään seuraavan huhtikuun kuluessa. Seuran kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa valitaan vuosikokouksessa. Heidän toimikautensa on kolme vuotta.
Seuran kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu seuran kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä Koillis-Lapissa ja myös Lapin Kansassa. Valtakunnallisessa Helsingin Sanomissa on usein palsta sukuseurojen kokouksista, johon kutsu lisäksi pyritään saamaan.
Sukuseuran vuosikokous pidetään joka kolmas vuosi hallituksen määräämänä päivänä kesä-elokuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran hallitus katsoo olevan siihen aihetta tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten sitä kirjallisesti vaatii. Seuran kokouksessa on jokaisella edellisen vuoden jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä sekä kunniajäsenellä äänioikeus ja jokaisella yksi (1) ääni.
Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
Kokouksen avaus ja työjärjestyksen hyväksyminen.
Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkistajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
Esitetään seuran tilinpäätökset, vuosikertomukset ja tilintarkastajien lausunnot vuosikokousten väliseltä ajalta.
Päätetään tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
Vahvistetaan seuraavan kolmivuotiskauden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksut.
Valitaan hallituksen jäsenet.
Päätetään sukuneuvoston jäsenmäärä ja valitaan sukuneuvoston jäsenet.
Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.
Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksessa käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava seuran puheenjohtajalle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai sukuseuran purkamisesta. Sukuseuran purkautuessa käytetään seuran varat sukuseuran tarkoitusten edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.