Sisävesiliikenne

Ennen vanhaan vesireitit olivat tärkeitä liikennöintiväyliä, koska teitä ei ollut, tai ne olivat  kapeita ja päällystämättömiä. Myöskään siltoja ei oltu vielä rakennettu suurten vesistöjen ylittämiseen. Talvisin jäätyneitä vesireittejä mentiin hevosreellä. Juankosken ja Kuopion välistä talvitietä kulki päivittäin kymmenien hevosten letka, kun uupuneet hevoset vetivät raskaita sellukuormia Kuopioon rautatieasemalle. Tavarakuljetukseen tarkoitettua hevosrekeä kutsuttiin rekaksi. Kertomusten mukaan keväisin hevosten tiukaksi jäätynyt rekiura suli viimeisenä ja oli vielä nähtävissä muuten sulalla järven selällä.

Ennen laivaliikennettä matka Kuopioon tehtiin hevoskärryillä ja lossiylityksillä, ja matkaan saattoi mennä yli kymmenen tuntia. 1800-luvun puolivälistä alkaen höyrylaivaliikenne alkoi yleistyä ja matka Kuopioon lyhentyi muutamaan tuntiin. Laivaliikenne oli vilkasta, ja laivavuoroja oli useita aina 1800-luvun lopulta 1950-luvulle asti. Laivoina olivat mm. Lokki, Tippa, Neiti, Riistavesi, Koski ja Karjalankoski.

Riistaveden reitillä laiva pysähtyi laitureilla, joita olivat mm. Myrkky, Hölökkälä, Tölpänniemi, Pelonniemi, Hiekkaniemi ja Ranta-Toivala. Matkustajien lisäksi laivoilla kuljetettiin myyntituotteita Kuopion torille. Kaupungista puolestaan tuotiin kahvia, suolaa ja vaatteita.

Iso osa matkustajista oli savotoille matkaavia metsätyömiehiä, jotka asettuivat laivassa Roihala-nimiselle osastolle. Myös koululaisia matkusti laivalla. Höyrylaivalla vietiin myös nuoret orihevoset kesäksi laiduntamaan Otussaareen tai Rahvon saareen. Video hevosten kuljettamisesta Lokki-laivalla.

Lisätietoa Kuopion seudun sisävesiliikenteestä. 

lähteet: 

Ranta–Toivala–Uuhimäki kylätoimikunnan työryhmä (toim.) Mäeltä ja rannalta. Ranta–Toivala–Uuhimäki kyläkirja. Aarni 32. Kuopion Isänmaallisen Seuran toimituksia 2010 

Riistaveden kyläyhdistyksen risteilyselostus kesällä 2014.