Loitsu mehiläisen tai ampiaisen pistoon

Hyi, kytke, kyitä, poikias,

Lappalainen, lapsias,

Muanrikka minä oon,

Muanrikka sinnäi oot.

Kohta piäs' leikataan,

Kaalas' poikki katkastaan

Kolomen koivun välissä,

Kaheksannen kannon piässä.

(kerääjä Aili Karttunen, 1928) 

Kun ampujainen pistää, otetaan maata 3:sta eri paikasta. Maalla painetaan ampujaisen jälkeä ja sanotaan:

Painu, elä paisu,

Kattoo, elä kasva!

sitten pannaan otettu maa paikalleen.

(kerääjä Aili Karttunen, 1928) 

Hevosen jalan hoito

Jos hevosen jalka loukkaantui ja turposi piti siihen valmistaa niukauslanka. Se valmistettiin mustan lampaan pesemättömistä ja kehräämättömistä villoista, ja se piti valmistaa siten, että tekijä istui jonkun rakennuksen portailla, joka oli joltain toiselta paikalta siihen muutettu. Lanka valmistettiin kädet selän takana, ja siihen piti sattua yhdeksän solmua laskematta. Tämä sidottiin turvonneen jalan ympärille ja silloin sanottiin:

Pyy pyrähti, maa järähti,

Hevosen sydän särähti,

Taittui varsan polviluu.

Mist' on nivel niukahtanna,

Siihen nivel niukatkoon!

Mist' on jäsen jäykistynnä,

Siihen jäsen jäyketköön!

Hevosen vatsataudissa.

(kerääjä Lyyli Karhu 1936)

Lapsella kipuja käsissä tai muualla

Hyi, sirkka sitteeks',

Harakka haateeks',

Kanankykki voeteeks',

Kärpänen puhelijaks',

Huomen on tepoterve.

(kerääjä Aili Karttunen, 1928)

Kalan pyytömiehen sanat

Muurutar mehen emäntä,

Otas virpu viittä syltä,

Salkoo seihtentä satoo,

Jolla merta meurutat

Ovisihin ottavihin,

Kahasihin kahtovihin;

Annas nyt kuun mahoja,

Kuun mahoja, voin mahoja,

Ikäisek elänneitä,

Aikasek asunneita.

Kuin et annak oamuunkaan,

Ihastutak illoinkaan,

Niin mun kultain kuluu,

Hopein huopennoo,

Jotk on ukkoin soasta soamat,

Veikkoin Venäiheltä,

Muun sukuin muilta mailta.

Ne lyylyks pätiin,

Kelpoa antemiiks.

Juhana Ihalainen

(Kerääjä K.A. Gottlund, 1834)

Suen synty

Akka vanha raivokerta

Hieroi kahta kämmäntään,

Hivuti nykelmätään

Oven suussa, orren alla,

Saipa voahtee vähäisen,

Alkopa tuosta sutta synnyttää,

Karva hammasta raketa.

Akka vanha raivokerta

Kohussaan koiran kanto,

Suen muissa suolissaan.

Juhana Ihalainen

(Kerääjä K.A. Gottlund, 1834)

Leppäterttu

Lapset lennättelevät ja lukevat:

Lennä, lennä, leppäterttu,

Ison kiven juureen,

Siellä sinun isäs' ja äitis'

Keittää sulle puuroo.

(Yleisin.)

Myös luetaan:

Lennä, lennä, leppäterttu,

Niin suat voita vehnästä.

Jos et lennä,

Niin suat kultakurikalla ohtaes.

(kerääjä Aili Karttunen, 1928) 

Noitia vastaan

Oli mulla muinoń musta koera,

Rakki raavankarvallinen,

Jota minä linnassa lihotin,

Kaapunnissa kasvattelin

Syömähän kylän kiroja,

Kotinoejat noukkimahan.

(kerääjä Erkki Pitkänen, 1934)

Lähde: Suomen Kansan Vanhat Runot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura