Lappalaisten historia

Lappalaisten alkuperä

Kielitieteen pohjalta tiedetään saamen kielen alkuperän sijaitsevan Laatokan eteläpuolella. Sieltä kieli levisi Suomen alueelle ajanlaskun alussa.

Saamen kielen leviäminen. Kartta pohjautuu Jaakko Häkkisen tutkimuksiin.

Suomalaisen asutuksen levitessä joutui lappalainen kulttuuri väistymään eteläisimmiltä alueiltaan.

Lappi pakenee, Lanta sakenee.

Suomen itäisen Lapin aluetta nimitettiin Kemin Lapiksi, koska aluetta hallittiin Kemistä käsin. Kemin Lapin kylät olivat: Maanselkä, Kitka, Kuolajärvi, Kemikylä, Sodankylä, Sompio, Kittilä, Inari. Maanselän lapinkylään kuului suurin osa nykyistä Kuusamoa ja Kitkan lapinkylään nykyiset Pohjois-Kuusamon ja Posion alueet. Maanselän talvikylä sijaitsi Kuusamojärven pohjoispuolella ja Kitkan talvikylä Ylikitkajärven pohjoispuolella. Kitkan kylän naapurikylät olivat Maanselkä ja Kuolajärvi. Kohtuullisen lähellä olivat Sodankylä, Sompio ja Kemikylä sekä Vienan puolella Tumtsa, Ruva, Pääjärvi ja Uhtua.

Lapin kylät 1500-luvun lopussa.

Elintavat

Kemin Lapin lappalaiset elivät pääosin kalastuksella ja metsästyksellä, poronhoidon merkitys oli vain vähäinen. Tämän vuoksi heitä kutsuttiin metsälappalaisiksi. Tärkeimmät kalastustavat olivat nuotanveto, verkkokalastus, rysäkalastus ja tuulastus. Metsästyskeinoina olivat ansat, sangat, loukut, ampuminen, myrkyt, padot ja kuopat. Merkittävimmät saaliseläimet olivat peura ja linnut.

Metsälappalaisten asuntona oli hirsisalvoksella varustettu puu- ja turvekota. Kesäasumukset olivat risuista ja laudoista kyhättyjä ja peurantaljoilla päällystettyjä telttamaisia kotia.

Kitkan ja Maanselän kylien lappalaiset kävivät kauppareissuilla Tornion, Kemin ja Iin markkinoilla. Lappalaiset liikkuivat talvisin poroilla ja hiihtäen. Kesämatkat suoritettiin pääosin vesireittejä pitkin haapioilla.

Lappalaiset maksoivat veroa Ruotsin kruunulle ja henkilöistä pidettiin veroluetteloita. Maanselän ja Kitkan kylien veronmaksajia tunnetaan nimeltä 1560-luvulta lähtien lähes 300 henkeä. Itäisimmät lapinkylät maksoivat veroa myös Venäjälle.

Lappalaisilla oli oma luonnonuskontonsa, johon kuuluivat Jumalille uhraaminen, noidat ja loitsut. Jumalia oli neljää arvoluokkaa. Pääjumalat olivat Ukkonen ja Seita sekä erityisesti Kuusamon seudulla Hiisi. Jumalille uhrattiin eläimiä, mm. poroja ja lintuja. Noita toimi sekä parantajana että uhripappina. Apuvälineenä loitsimiselle käytettiin noitarumpua eli kannusta. Kuusamosta on löytynyt kaksi lappalaisnoidan hautaa.

Lisää tietoa saamelaisten uskonnosta.

Katso juttua saamelaisesinelöydöistä läheltä Kuusamoa.

Esihistoriallinen sukupuu

DNA-näytteisiin perustuva lappalaissukujen esihistoriallinen sukupuu.  

Varhaisimmat vuosiluvut sukupuussa ovat karkeita arvioita.

Suvun varhaisemmat vaiheet noudattavat pääpiirteissään saamen kielen leviämisen vaiheita. 

Siira ja Pietarila suku ovat Pudasjärveltä ja ovat mahdollisesti sinne tulleet Savosta. 

Lappalaisen suku on asuttanut Savon seutuja. 

Ilkka suku on Etelä-Pohjanmaalta, josta sieltäkin etäisyys Savoon on lyhyt.

Lappalaissuvut

Kitkan ja Maanselän kylän lappalaissuvut 1689. Punaisella merkityt ovat sammuneita sukuja. Vihreällä merkityt 1700-luvun lopun lappalaissukuja.

Luettelo tunnetuista lappalaisista Kitkan ja Maanselän kylissä.

Lappalaisten sukupuita: Sarvi-Aikio-Maaninka, Harri-Paski.

Lappalaisten perintö

Kuusamon lappalaisten kohtalo oli varsin traaginen. Kuusamoon tulivat ensimmäiset pysyvät suomalaiset (lantalaiset) asukkaat vuonna 1668. Varsinainen uudisasutusryntäys tapahtui kuitenkin 1680-luvulla. Kuusamo muuttui 10 vuodessa täysin lappalaisesta liki täysin suomalaiseksi. Tämän päälle tuli vielä Suomen historian pahimmat nälkävuodet 1696-97, jolloin puolet Kuusamon lappalaisista menehtyi. Maanselän ja Kitkan lapinkylien vanha elämän muoto tuhoutui täysin 20-30 vuoden aikana.

Muutamia lappalaisia sukuja selviytyi nopean suomalaistumisen ansiosta. Merkittävimmät lappalaisalkuiset sukukunnat Kuusamon seudulla ovat Pitkä, Sarvi, Aikio, Maaninka, Tavajärvi ja Ikäpäivä (Paulson).

Lappalaisista jäi perintönä Kuusamoon poron käsittelytaito sekä runsaasti paikannimistöä (yli 120 nimeä) ja lukuisia tarinoita.

Katso lisätietoa Oulangan seudun ja laajemmin Kuusamon seudun paikannimistä.

Nykyisin Lapin ja Lannan raja on Suomessa noin 350 km pohjoisempana. Saamelaisia asuu Sodankylän pohjoisosissa, Inarissa ja Enontekiöllä. Norjassa ja Ruotsissa heitä on Trondheimin-Sundsvallin tasolta pohjoiseen pääosin tunturiseuduilla. Venäjällä saamelaisia on Kuolan niemimaalla, pääosin sen pohjoisosissa.