Ikkunoiden remontti

Sivun tekijä: Jari Ruski

Vanhan maatilan pihapiirissä olevissa rakennuksissa on n.90 ikkunaa, joissa yhteensä 400 ruutua. Kaikki ikkunat ovat perinteisiä puukarmisia ja –pokaisia. Ne vaativat jatkuvaa ja jokavuotista huolto-toimenpiteitä. Ikkunoiden huoltotyö ajoittui heinäkuulle, kun peltotöissä oli hiljaisempaa. Meillä ikkunaremontteja tehdään talvellakin, varsinkin pokien huoltotyötä.

Kuntoarvio

Ensimmäinen toimenpide on arvioida mistä huoltotöitä jatketaan. Ajattelin ensin vaihtaa asuinri-vin yhden ikkuna-aukon neljä ikkunaa, mutta tarkastelun jälkeen päädyin vanhan navettaraken-nuksen yhden ikkuna-aukon huoltoon. Ikkunat ovat etelänpuoleisella seinustalla ja niistä oli kitti lohkeillut kokonaan ja maali lähestulkoon kokonaan varissut pois. Ikkunoiden viimeinen huolto oli vuoden 1981 paikkeilta. Ikkunoiden puuosat olivat kuitenkin suhteellisen hyvässä kunnossa. Jos vanhoista ikkunakarmeista ja –pokista on maali hilseillyt pois, se ei aina tarkoita automaat-tisesti uusien pokien vaihtoa, vaan usein huoltomaalaus riittää. Myös pokien alaosia voi vaihtaa, jos muut osat ovat hyviä. Meilläkin on jo valmiiksi tehty useita ikkunapokia ja valmiiksi jyrsittyä karmipattinkia kuivumassa navetan ylisillä.

Puuosien uusiminen

Ainoastaan yhdestä ikkunapokasta vaihdettiin aluspuu. Sitä varten on sirkkelöity kanttaamatonta mäntyä kuivumaan jo vuosia takaperin. Kanttaamattomasta ja kuivasta 2” paksusta lankusta sirkkelöitiin 2” levyisiä soiroja ja jyrsittiin sopivaan muotoon. Vaihdettu pokan alaosa liimattiin ja varmistettiin puutapilla. Ikkunapokiin ja -karmeihin on hyvä käyttää mäntypuun sydän puuta, jotta se kestää sään vaihtelut paremmin. Jos puuosia uusitaan, on sovittamalla tarkastettava ennen maalausta, että pokat mahtuvat karmeihin. Ilman maalia pokan ja karmin väliin on jäätävä pari milliä.

Pohjatyö

Ikkunapokien poisoton jälkeen puhdistettiin karmit harjaamalla teräsharjalla. Tämän jälkeen kaavittiin irtoava maali pois (mitä nyt enää oli jäljellä) ja tarkistettiin vielä piikillä puun kunto. Po-kat harjattiin ja kaavittiin samoin. Pokista tarkistettiin saumojen pitävyys ja muutamaan kul-masaumaan porattiin reikä ja laitettiin liimatappi. Metalliset helat puhdistettiin kirkkaaksi te-räsharjalla ja santapaperilla. Vanha kitti oli lähes kokonaan irronnut ja loputkin otettiin pois ja la-sit nostettiin paikoiltaan. Näin päästiin koko pokan alueella tekemään pohjamaalaus pohjamaa-lilla. Metalliosat pohjamaalattiin ohennetulla Ferrexillä. Koska ikkunat olivat etelänseinustalla, oli karmeissa pari isoa halkeamaa, joka paikattiin ikkunakitillä.

Paikallisesta lasiliikkeestä haettiin yhteen ruutuun uusi lasi ja näin päästiin pohjamaalattuhin pokiin asentamaan aluskitti. Kitti oli pellavaöljykittiä, joka oli ostettu kaupasta. Itse kitin voi tehdä pellavaöljystä ja liitujauhosta sekoittamalla. Itse tehtyyn kittiin voi laittaa sekaan valkopippuria, joka estää lintuja syömästä kittiä pois. Valkopippuri sirotellaan kittiin, kun se on ikkunassa kiinni. Aluskittauksen jälkeen painetaan lasiruutu paikoilleen ja naulataan lasinauloilla kiinni. Ikkunoi-den kiinnityksen jälkeen kitattiin ikkunat lopulliseen muotoon lastan avulla. Kittauksen jälkeen annettiin ikkunoiden kuivua pari päivää ennen seuraavaa vaihetta. Kitin kuivahdettua pari päivää suoritettiin välimaalaus eli ensimmäinen varsinaisella öljymaalilla maalattu kerros. Väriksi valittiin valkoinen, koska rakennus oli edellisenä kesänä maalattu pu-naiseksi. Karmi maalattiin samalla värillä. Maalin kuivuttua suoritettiin lopullinen silaus eli pääl-lemaalaus. Maalin kuivuttua asennettiin karmiin kiinnikkeet ja asennettiin pokat paikoilleen.

Työn tulos

Ikkunaremontti on vanhassa pihapiirissä jatkuvaa ja jokavuotista projektia. Huonokuntoisten ikkunoiden tilalle on tietysti saatavilla tehdastekoisia ikkunoita alumiinisista pokista ja karmeista lähtien, mutta ne eivät sovi maatalon vanhaan pihapiirin atmosfääriin.

Lähteet

Marjatta Turkka: Emännän kodinhoito-opas. Maalaiskuntien liiton kirjapaino Helsinki 1949.

Kaila - Pietarila – Tomminen: Talo kautta aikojen, julkisivujen historia. Rakentajan kustannus 1987.Kaila – Vihavainen – Ekbom: Rakennuskonservointi, museokohteena säilytettävien rakennus-ten korjausopas. Suomen museoliitto 1987.

Kanko, T: Ikkunoiden lahovauriot ja niiden välttäminen. VTT rakennustekniikan laboratorio 1979.

Tulla, K: Ikkunat kuntoon. Rakentajan kustannus 1982.

Järvinen, K: Puurakennusten ulkomaalaus. Rakennustieto 2000.