3.5 Essee suomen kielestä

AINEISTOPOHJAINEN ESSEE PROSESSIKIRJOITTAMISPROJEKTINA

Aiheena suomen kieli ja suomalaisuus!

Kertaa oikeinkirjoitussäännöt täällä.

Tämä essee korvaa kolme koetta, joten aihepiiriin kuuluvat sukukielet, murteet, ominaispiirteet ja kirjakielen synty.

Essee on pohtiva teksti, eli sinun tehtäväsi on paitsi esitellä ymmärtäneesi opittavat asiat, myös pohtia näitä asioita sekä omalta että yleensä suomalaisten kannalta.

Pohdi ensin:

- Millaisia me suomalaiset olemme eurooppalaisiin verrattuna? Jotkut ovat näkevinään meissä slaavilaisia piirteitä mutta pitääkö se paikkansa?

- Miten meidän kielemme eroaa muista Euroopan kielistä? Onko se todellakin vaikea oppia, kuten jotkut eurooppalaiset sanovat? Onko virolaisten vaikea oppia suomea tai meidän viroa?

- Ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja ilmestyi 1543 ja se oli Agricolan kirjoittama Abckiria, opas papeille. Jo paljon sitä ennen ilmestyi Euroopassa lukuisia kirjallisuuden klassikoita eli suomen kirjakieli on varsin nuorta. Näkyykö se jotenkin nykypäivänä? Vaikuttaako se asemaamme maailman kielten joukossa? Ovatko suomalaiset sivistyneitä? Mikä on sivistyksen mitta?

- Onko kielessämme mitään, mistä voisi olla erityisen ylpeä? Entä kielikunnassamme?

- Millainen suhde sinulla on murteisiin? Kuuletko kenenkään sukulaisen tai tuttavan puhuvan murretta? Ovatko murteet säilyttämisen arvoisia?

- Millaisia erilaisia slangeja tai ammattikieliä tunnistat? Millaista on oma puhekielesi? Onko hyvä, että meillä on kaikille yhteinen yleiskieli ja sen lisäksi jokaisella oma puhekielensä omasta viiteryhmästä riippuen?

Varsinainen esseen kirjoittaminen

Kirjoita kappale kerrallaan:

1. Ensin esittelet aiheesi. Pohdi, mikä tekee meistä suomalaisista juuri tällaisia – ja millaisia me oikeastaan olemme? Inspiroidu tästä artikkelista.

2. Sitten käsittelet kielten sukulaisuussuhteet ja esittelet oman kielikuntamme. Ota kantaa eri sukukieliin ja suomen asemaan myös Euroopassa. Hyödynnä ugri.net

3. Esittele suomen kielelle ominaisia piirteitä ja pohdi, miten itse käytät näitä jokapäiväisessä elämässä. Esittele myös, mitkä ovat uralilaiselle kielikunnalle yhteisiä (katso vaikkapa Salasana-oppikirjasta!)

4. Siirry käsittelemään kielen vaihtelua Suomessa: murteet, puhekieli, slangit. Esittele itsellesi tuttuja sanoja ja oma suhteesi kirjakieleen.

5. Esittele kirjakielen perustaja, Mikael Agricola. Käytä oppikirjaa ja nettiä (agricola.fi). Pohdi suomen ja Suomen asemaa Euroopassa ja maailmassa. Pohdi kirjallisuutemme asemaa.

6. Lopetuskappale: tee jonkinlainen yhteenveto kaikesta oppimastasi.

vielä viimeiseksi:

• Pohdi otsikko: sen pitää kertoa jotakin siitä, mitä nyt ajattelet suomen kielestä ja sen kehitysvaiheista.

• Anna vierustoverin lukea tekstisi ja pyydä häneltä palautetta. Voit myös antaa jollekulle esseesi muokkausoikeuden, jolloin kaveri voi arvioida sen sähköisesti.

- Esseen arviointikriteerit ovat tässä. Käy lukemassa ne, jotta tiedät, mitä sinulta odotetaan!

LÄHDELUETTELO

Lähdeluettelo on kaikille pakollinen! OHJE TÄSSÄ!

Esimerkki lähdeluettelosta:

TEKSTILÄHTEET

Aarnio R. et alii 2015. Särmä 9. Äidinkieli ja kirjallisuus, Otava.

NETTILÄHTEET

Suomalais-ugrilaiset kielet ja niiden puhujat. http://www.ugri.net/002/htm/index.htm. Luettu 17.11.2010.

HUOM! Jos nettilähdeartikkelissa on kirjoittaja mainittu, se tulee alkuun sukunimi ensin, kuten tekstilähteissäkin.

LÄHDEVIITTAUKSET

Vapaaehtoinen, vain kiitettävään tähtääville

- kaksikin kohtaa riittää.

• Tutustu lähdeviitteiden merkintäohjeisiin.

Merkitse lähdeviitteitä tekstiisi.

Esim. Suomalaisista suurin osa pitää tilannetta kestämättömänä Pursiaisen artikkelin mukaan (2014:12). > yksittäinen lause on lähteen pohjalta kirjoitettu, huomaa pisteen paikka! Huomaa, että suluissa mainitaan artikkelin ilmestymisvuosi ja kaksoispisteen jälkeen sivunumero.

Voidaan ajatella, että koiran omistaminen on suomalaisperheille yleistä. Suosituin rotu tilastojen mukaan on labradorinnoutaja. (Pursiainen 2014: 13.) > koko kappale on lähteestä, huomaa taas pisteen paikka!