Fillari-lehden numerossa 2/2012 kehuttiin Riccionen pyöräilymahdollisuuksia (samassa lehdessä oli myös Lanzaroten arvostelu). 26.4-3.5.2014 kävimme itse paikan päällä toteamassa että artikkeli piti paikkansa, pyöräilyyn on todella panostettu.
Meno oli Munchenin kautta Bolognaan, paluulento Bolognasta Frankfurtin kautta Helsinkiin. Hotellin pikkubussi hoiti kenttäkuljetukset molempiin suuntiin.
Huoneen olimme varanneet hotelli Dorysta, joka lienee tunnetuin alueen pyöräilyhotelleista. Netin kautta varasimme ennakkoon hotellin pyörävuokraamosta Scott-merkkiset fitness-pyörät. Pyörät olivat lähes uusia, erinomaisessa kunnossa. Vuokraamosta saa myös hiilikuntorunkoisia maantiepyöriä sekä sähköpyöriä.
Hotellilta lähti aamuisin käytännössä 5 eritasoista oppaan vetämää ryhmää. Kun edellisestä pyöräilystä oli aikaa puoli vuotta, ja pyörinä fitness-pyörät, ilmoittauduimme alimpaan ns. turistiryhmään. Meidän ryhmän koko vaihteli 3-8 välillä, kaikilla oli kuitenkin pyöräilykokemusta. Taisimme olla ainoat ilman lukkopolkimia ja kippurasarvia.
Oppaamme Sandro pisti meidät viikon aikana todella lujille, vastaavia lenkkejä emme olleet aikaisemmin kokeneet. Toisaalta, opimme viikon aikana pyöräilystä ihan uusia asioita, nousimme askeleen ylöspäin pyöräilijöinä. Päivälenkit olivat pituudeltaan 50-70 km, mutta, jokaiselle lenkille Sandro löysi 3-4 kpl 3-4 km nousuja. Pisin yhtäjaksoinen nousu oli 6 km, pisin lasku 12 km. San Marinon (pääkuvassa) lenkille tuli korkeuseroa yhteensä yli 900 m, San Marino sijaitsee 750 m korkeudessa.
Lenkin jälkeen ajovaatteet pyykkipussiin ja illalla ne tuotiin pestyinä ja kuivina takaisin!! Mahdollisille ei-pyöräileville puolisoille hotelli järjestää päivittäin omaa ohjelmaa. Kaikki on tarkkaan mietitty.
Viikkoon sisältyy aamiaiset, buffet pyöräilyn jälkeen, illallinen, viinimaistajaiset viinitilalla, barbeque hotellin omalla tilalla, eli pyöräilyn lisäksi nautintoa on muillekin aisteille. Vaihtoehtoisia pyörälenkkejä on paljon, hiljaisia asfalttiteitä, hyväkuntoisia pyöräteitä, linnoja, kirkkoja, pikku kyliä. Autoilijat huomioivat hyvin. Ja haastetta reiteillä riittää, kovimmat ryhmät nousevat lähes 3 km korkeuteen.
Tänne on päästävä uudelleen, huhti-toukokuussa tai syys-lokakuussa.
Yhteenveto: Maisemat, tuoksut, hiljaisuus; kaikki pyöräilyn euforiset elementit löytyvät täältä. Pyöräilykokemusta täytyy olla, mielellään kilometrejä alla, maantiepyörä lukkopolkimilla. Ei ihan halpa reissu, mutta rahalle saa vastinetta. San Marino !
Lisätietoja ja kuvia kohteesta: