Taideprojektien julkistus

Taideprojektien julkistus 22.9.2023


Sydämistä sydänmaisemaan: näin muodostui lukion portaikkoon uusi taideteos

- Taideportaikko 2023 - kuvataiteen nykytaiteen jakso (KU8)


Syksyllä 2023 ensimmäisessä jaksossa pyörineellä KU8-nykytaide kurssilla suunnittelimme sekä toteutimme koulun portaikkoon uuden maalauksen korvaamaan siinä ennen olleen “sydänportaikon”. Työn tarkoituksena oli luoda maalaus, jota katsellessa kokee itsensä pirteämmäksi ja samalla rauhallisemmaksi. Kolmen viikon ajan seinää maalattiin oppituntien aikana, mutta myös niiden ulkopuolella. 


Taideportaikkoa oli moni opiskelija tekemässä, mutta matkan varrella maalaajien määrä väheni muutamaan, joista kolme olivat kaikkein innokkaimpia työstä, sekä pari muuta, ketkä olivat oppituntien aikana työssä mukana. Maalauksen mahdollisti mukana ollut kuvataiteilija, Matti Lankinen, joka toi mukanaan työssä käytetyt välineet sekä oppimiaan maalaustekniikoita. 


Työtä ahkerasti koulun ulkopuolellakin, noin 26 tuntia, tekivät Emma Koski 2B, Nina Vartiala 2E sekä Nenna Sutela 2E. Kaikkien halukkaiden työssä mukana olleiden nimet on kirjattu portaikon seinälle siinä järjestyksessä korkeimmalta portaalta alaspäin, ketkä tekivät työtä eniten.


Koko työ alkoi pelkästä ideasta. Meille kerrottiin, että kurssilla voidaan maalata koulun portaikon seinät uuteen kukoistukseen ja ideoita sai heitellä ilmoille jo ennen kuin koko työ virallisesti aloitettaisiin. Nina oli tehnyt joitakin suunnitelmia portaikkoon, joista minäkin sain inspiraatiota suunnitella oma idea. Kävin katsomassa portaita ja mieleen juolahti ajatus järvimaisemasta, jossa olisi näkyvissä Suomesta löydettäviä eliölajeja. 


Tämä idea päässä lähdin luonnostelemaan ideaa. Emman avustuksella suunnitelmaan muodostui erilaisia kasveja ja eläimiä, joita voisi löytää järvestä. Saimaannorppakin pääsi työhön mukaan, koska se on varmaan Suomessa tunnetuin uhanalainen laji. Esittelin ideaani ystävilleni sekä opettajalle, ja kaikki vaikuttivat pitäneen sitä hyvänä ideana. 


Maalausta aloitellessa oli kunnia saada oma idea pohjimmaiseksi ajatukseksi koko työlle. Matkan varrella se muuttui suuresti alkuperäisestä ideasta, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Oma kädenjälkeni näkyy selvästi toisella seinällä olevasta Nuutti-kuutista, jonka itse sinne maalasin. Työn aikana meille kolmelle juolahti mieleen idea katossa roikkuvista perhosista sekä koivunlehdistä. Päätimme koittaa ideaa, mikä lopulta loi portaikkoon vielä paremman tunnelman. Perhosien ja lehtien pyörimistä on hauska seurata, kun ilmastointi puhaltaa niitä päin. 


Koulun jälkeen oli hauska jäädä maalaamaan, koska saimme kuunnella musiikkia ja juuri kukaan ei käyttänyt portaikkoa, joten meillä oli tilaa sekä rauha työskennellä. Portaikkoa on moni kehunut sen vielä ollessa kesken, mutta myös sen jälkeen. Työn aikana oli ilmoilla monia eri mielipiteitä sekä hiukan erimielisyyksiä, mutta onneksi niistä saatiin muodostettua kompromissit, joilla kaikki pysyivät tyytyväisinä. Iloa tuo ajatus, että ideani otettiin huomioon ja työstä voi huomata, että se on opiskelijoiden suunnittelema sekä toteuttama. 


– Nenna



Kaikista hienointa oli nähdä koko prosessi ja se miten maisema syntyi. Ensin piirrettiin horisonttiviivaa ja hahmoteltiin vedenalaista aluetta. Olin vähän epäileväinen, kun saimme aloitettua maalaamisen ja se ei täysin vastannut alkuperäistä visiota. Kun kuitenkin saimme jatkettua ideointia ja maalaamista, näin miten osat loksahti kohdalleen ja kunnollinen maisema alkoi muodostua. Olin lopulta aika tyytyväinen lopputulokseen. Aika, jona jäimme seinää maalaamaan koulun jälkeen kului nopeasti, kun tekeminen oli mukavaa ja musiikkia sai kuunneltua samalla. 


Alkupuolella kaikilla oli hyvin samantyyppiset tehtävät liittyen veden maalaamiseen. Sen jälkeen jokaiselle alkoi muodostua omia tehtäviä. Eniten itse keskityin kokonaiskuvan hahmottamiseen ja kahteen koivuun portaikon yläosan molemmilla sivuilla. Tein esimerkiksi koivumetsät ja muita kaukaisia saaria. Minä myös sekoittelin sävyjä, jotka sopivat mahdollisimman hyvin työhön. Välillä jotain tiettyä sävyä tarvittiin lisää, joten yritin saada mahdollisimman samannäköisiä sekoituksia aikaiseksi. Lisäksi olin itse vahvasti mukana niissä keskusteluissa, joissa suunnittelimme seuraavia vaiheita sekä selvittelimme erimielisyyksiä.


Mielestäni suunnitteluvaihe ja ideoiden vaihtelu oli yksi työn parhaita kohtia. Oli mukavaa suunnitella ideoita paperille sekä piirtää portaikosta otettujen kuvien päälle digitaalisella piirto-ohjelmalla. Yhteistyö oli suurelta osin opiskelijoiden välillä sujuvaa. Joitakin erimielisyyksiä esiintyi työn tekemisen aikana mm. norpan ulkonäöstä. Lopulta päädyimme kuitenkin yhteisymmärrykseen ja uskon että kaikki olivat tyytyväisiä työn ulkonäköön.


Oli mukavaa tehdä teidän kanssa yhteistyötä! 

 

-Nina




Oma osuuteni taideportaikon tekemisessä näkyy eniten pienissä yksityiskohdissa, sekä isona taivaalla. Koko juttuhan lähti liikkeelle Nennan ideasta, jota autoin kehittämään esimerkiksi ympäristöön sopivien eliölajien valinnassa. Koska aiheena oli järvimaisema, piti lajeiksi siis valita sellaisia, jotka kuuluvat juuri järviin tai niitä ympäröiviin metsiin. Ei siis sellaisia lajeja, jotka elävät esimerkiksi meressä tai suolla. Sen takia maalauksesta löytyy esimerkiksi järvisimpukka, saimaannorppia, lumpeita ja muutamia muita eläimiä. Vaikka toisaalta maalauksesta löytyy myös kyhmyjoutsenia, joita esiintyy lähinnä merialueilla. Halusin silti nämä sisällyttää maisemaan, koska niillä on oma tarinansa, josta kohta lisää. Tuskinpa tämä ketään muuta häiritsee, itseäni vain.


Sain tehtäväkseni maalata auringon ja taivaan. Yllättävän haastava tehtävä, koska piti käyttää jatkovarsia, jossain kohtaa jopa kahta yhteenteipattua, mutta Nina ja Nenna hoitivat sen osuuden. Itse maalasin auringon ja sekoitin pinkin sävyt. Lisäksi aivan viimeisenä silauksena tein Vallis Gratiae -tekstin auringon yläpuolelle goottilaisilla kirjaimilla. Se oli hauskaa ja haastavaa, sillä jouduin katsomaan, mitä tein videopuhelun kautta puhelimesta, koska seisoin pöydällä suoraan maalauksen alla. Olisin ehkä halunnut vielä viimeistellä tekstiä ja aurinkoa, mutta lopulta aika ei enää riittänyt.


Maalauksessa olevalla kyhmyjoutsenperheellä on hauska tarina. Kun olimme vasta suunnittelemassa koko työtä, päädyimme rantaan piirtämään. Hetken siinä piirrettyä me tajusimme, että noin viiden metrin päässä meistä oli yksi aikuinen joutsen ja kolme pientä joutsenta lepäämässä. Hetken luonnostelin niitä, kunnes toinenkin aikuinen joutsen liittyi seuraan. Kyhmyjoutsen on suosikkilintuni, ja tämän perheen nähtyäni tiesin haluavani ne maalaukseen. Portaikosta löytyy myös käpytikka Tepa ja orava Pena. Perhosia katossa on esim. Isoapollo, kultasiipi, sinisiipi, suruvaippa, sitruunaperhonen ja amiraali.


-Emma