Muutos kouluruokaan
LunchBunchia ennen oli jo otettu monta askelta. MUUTOS KOULURUOKAAN alkoi melkein tasan vuosi ennen hackathonia. Tässä askeleet, jotka johtivat LunchBunchiin:
MUUTON KOULURUOKAAN- projekti lähti liikeelle, kun Korso Valittaa- poppoo kysyi hyvin yksinkertaisen kysymyksen: Mitä järkeä on siinä, että just kun bilsan tunnilla on puhuttu ihmisten ruokavalion vaikutuksesta ilmastonmuutokseen niin seuraavaksi kävellään ruokalaan syömään lihaa riisillä?
Korso Valittaa päätti ottaa SUUREN haasteen vastaan ja lähteä kysymään; miksei kouluruoka vastaa nykymaailmaa? Mikä mättää, miksei virhettä voi muka korjata?
"Huutoahan tästä tulee, mutta miten pitkään jengi oikeasti jaksaa huutaa? Eikö tulevaisuus ole tärkeämpi kuin se, että joku ei nyt saa jotain jauhelihaa?"
ENSIMMÄINEN ASKEL: VIDEO REHTOREILLE
Helmikuu 2019
Päätimme lähteä kysymään niiltä, jotka vastaavat kouluista. Kai nyt REHTORIN pitäsi ainakin ymmärtää., että on melko tekopyhää opettaa yhtä ja toimia toisin. Emme tyytyneet vain oman koulumme rehtoriin, vaan näytimme videon KAIKILLE Vantaan kouluille. Kokouksessa oli paikalla johtoryhmät, apulaisreksit ja reksit, yhteensä pari sataa koulun ja opettamisen ammattilaista.
Nyt odottelelemme mitä koulu vastaa kun sinne (tai oikeastaan siellä) huutaa! Sitten lähdemme vaikuttamaan muilla keinoin- joko aikuisten tuella tai ilman sitä.
Katso video niin ymmärrät:
TOINEN ASKEL; some laulamaan (ongoing step)
Rehtorikokouksen jälkeen tuli melko hiljaista. Yksikään koulu ei vastannut meille yhtikäs mitään. Sen sijaan kiinnostusta heräsi muualla! Videota levitettiin facebookissa esimerkiksi ILMASTOKASVATTAJAT- ryhmässä, ja Korso Valittaa- sivulla. Se lähtikin aivan mukavasti leviämään ja saimme kannustavaa palautetta. Kiitos!
KOLMAS ASKEL; REKSIN JA ADAN YHTEINEN MIELIPIDEKIRJOITUS
Nyt kyllä jännittää. Eilen lähti Helsingin Sanomiin mielipidekirjoitus, jonka kirjoittivat vuoropuheluna Korso Valittaan oma ysiluokkalainen Ada ja meidän koulun rehtori Salla!
Hesari ei ainakaan vielä ole ymmärtänyt omaa parastaan eikä julkaissut tekstiä, mutta meidän mielestämme se on upea.
Tässä se on kaikille luettavaksi:
Kouluruokailun uudistaminen olisi oikea ilmastoteko
Ilmastonmuutos huolettaa meitä nuoria. Kouluissa puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Eikö ole kuitenkin tekopyhää, että ensin kerrotaan, miten negatiivisesti lihantuotanto vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja sen jälkeen oppilaat siirretään syömään lihapullia koulun ruokalaan? Koulujen olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, onko liharuoka aidosti tarpeellista. Ehkä olemme vain tottuneet syömään lihaa ja ehkä ruokaperinteet pitävät liikaa otteessa.
Pelkkien puheiden aika on ohi. Koulujen tulee näyttää teoilla ja muutoksilla, miten ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa. Useimmissa kouluissa on viikon aikana yksi kalapäivä, kolme lihapäivää ja yksi kasvispäivä. Yksin Vantaan kouluissa kuluu vuodessa 114 000 kiloa luutonta lihaa. Sen korvaamiseksi riittäisi 62 000 kiloa kasviksia. Me nuoret teimme kouluruokailusta videon, jonka näkivät melkein kaikki vantaalaiset rehtorit ja koulujen johtoryhmät kokouksessaan huhtikuussa. Video löytyy kotisivultamme www.51.fi/korso . Ehdotimme Vantaan rehtoreille kolmen lihapäivän sijaan yhtä viikossa. Kahden lihapäivän muuttaminen kasvispäiviksi viikossa vähentäisi vuodessa merkittävän määrän hiilidioksidipäästöjä ja säästäisi vaatimattomat 763 miljoona litraa vettä. Lisäksi kaikki vantaalaiset nuoret oppisivat, että se mitä koulussa opetetaan on totta myös oikeassa maailmassa ja kasvisruoka on ihan tavallinen juttu.
Muutokseen tarvitaan paitsi rohkeaa johtamista, myös halua kuunnella oppilaita. Suomi on täynnä fiksuja nuoria, jotka ovat valmiita ilmastotekoihin. Tämän todisti viimeisin ilmastolakko Helsingissä, johon osallistui useampi tuhat nuorta. Aikaa ei ole liikaa. Ilmastonmuutos pitää ottaa vakavasti ja toimeen tulee tarttua nyt. Me nuoret olemme valmiina.
Ada Rantanen, Vantaa
Ruusuvuoren koulun 9B -luokan oppilas ja Korso valittaa –ryhmän jäsen.
Suomalaisella peruskoululla on kaikki mahdollisuudet olla jotain sellaista, mikä harvassa muussa maassa on samalla tavalla mahdollista. Hierarkiaa ei juuri ole, opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus on mutkatonta ja helppoa. Tällaisessa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vaalivassa oppimisympäristössä jos missä, on mahdollista saada aikaan vaikuttavia tekoja.
Koulu tavoittaa yhdeksän ikäluokkaa koko väestöstä 38 viikkoa vuodessa. Tavoitamme siis valtavan määrän tulevaisuuden tekijöitä ja kokijoita useimpina päivinä vuodessa.
Ilmastonmuutoksen yhtenä kriittisenä kääntöpisteenä pidetään vuotta 2030. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 syksyllä koulunsa aloittava ekaluokkalainen päättää peruskoulunsa kyseisenä vuonna. Aikaa ei todellakaan ole liikaa.
Opetussuunnitelman helmi on laaja-alainen osaaminen, joka antaa koululle mahdollisuuden todella toimia harjoittelupaikkana tulevaa aikuisen elämää silmällä pitäen. Ajattelun taidot, itsensä ilmaisu, monilukutaito, kulttuurinen osaaminen, yrittäjämäinen mielentila ja viestintätaidot yhdistettynä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ovat keskeisiä keinoja muuttaa maailmaa. Koulun seuraksi tarvitaan muutkin yhteiskunnan toimijat mukaan mahdollistamaan laaja-alaisesta osaamisesta syntyvän systeemiajattelun muuttuminen konkreettiseksi toiminnaksi. On erityisen tärkeää antaa nuorille todellinen mahdollisuus kokea, että omalla toiminnalla on väliä ja vallitsevia normeja voi muuttaa. Ja näyttää heille, etteivät ilmaston kannalta haitalliset perinteet pidä meitä otteessaan.
Koulu on yhteiskunta pienoiskoossa. Ja yhteiskunta koulun asiakas. Sen kautta kiinnitymme kaikkiin muihinkin yhteiskuntiin yhteisellä planeetallamme. Globaalit ilmiöt ja haasteet ovat yhteisiä, vapaamatkustajia ei ole.
Meillä koulujen ja kuntien aikuisilla on muutoksen avaimet käsissämme. Meillä on apunamme tuhannet Adan kaltaiset peruskouluamme käyvät nuoret, jotka osaavat jo ajatella laatikon ulkopuolelle. Annetaan heille ääni ja paikkoja vaikuttaa. Ryhdytään jälleen muutoksen veturiksi, joksi koululaitos alunperin perustettiin. Rohkeasti muutokseen tarttuen voimme jälkikäteen todeta, että teimme voitavamme ja kenties onnistuimme. Yhdessä.
Salla Rytilä, Vantaa
Ruusuvuoren koulun rehtori
NELJÄS ASKEL: muistutusviesti ja kohderyhmän laajentaminen
Maaliskuu 2019
Koska kouluista ei ruvennut kuulumaan mitään, helpotimme vastaamista. Teimme minimaalisen kyselyn (yksi kysymys) ja annoimme kommenttimahdollisuuden. Salla lähetti sen kaikille rekseille plus bonussektorina Vantaan kaupungin ympäristökonsultti Noora Ilola innostui myös aiheesta ja laittoi viestimme koulujen ekotukihenkilöille. Kiitos Noora! Laitoimme viestin vielä kolmattakin kautta kouluihin; oppilasaktivismista kiinnostuneiden opettajien kautta. Jokohan NYT tulisi vastauksia?
Viides askel; bondailua hengenheimolaisten kanssa
Huhtikuu 2019
Tämä ei nyt suoranaisesti liity ruokaprojektiin, mutta nostatti roimasti tunnelmaa; tänään 25.4.2019 oli historiallinen päivä, sillä meillä Ruusiksessa kävi kylässä yli 30 yläkouluikäistä ympäristöaktivistia. Siitä lisää "Koulujen yhteistyö"-sivulla. Mahtavaa nähdä, että kaikkialla on ihmisiä, jotka haluavat olla mukana rakentamassa parempaa maailmaa. Kiva kun kävitte, nähdään taas- ehkä jopa tämän projektin tiimoilta...
Kuudes askel; Yhdistetyin voimin kohti tapaamista!
Verkostoituminen kannattaa! Vantaan kansainvälisestä koulusta löytyi mahtityyppejä, jotka myös näkevät virheen kouluruuassa. Perjantaina 17.5. me lähdemmekin vastavierailulle KV-kouluun ja ryhdymme yhdessä miettimään seuraavia askelia. Niistä ensimmäinen onkin aika suuri ja tärkeä, sillä ympäristökonsultti Noora Ilola auttoi meitä järjestämään tapaamisen Tkkurilassa 21.5. 2019. Sinne kutsutaan edustaja kaikista ruokaproessin osista.
Heti opittiin uuttakin. Tiesitkös tätä:
Ruoka ostetaan Vantaalla karkeasti ottaen seuraavalla prosessilla:
Kaupunginvaltuusto päättää budjetista.
Perusopetus ostaa ruoan ja määrittää sen sisällön yhdessä ostoyksikön kanssa palvelusopimukseen.
Ostoyksikkö kilpailuttaa ateriapalveluiden tuottajat ja kirjoittaa sekä hallinnoi palvelusopimusta.
Palvelutuottaja, meillä Vantti, tuottaa meille ruoan palvelusopimuksen mukaisesti.
Koululaiset syö ruoan.
Kannattaa valmistautua hyvin kokoukseen, pelkkä vaatiminen ei auta. Katsotaan minkälaisia suunitelmia ja ehdotuksia saamme aikaan. Koulun keittiöstä löytyy rautaista ammattitaitoa, suunnataan sinne siis seuraavaksi kyselemään mikä kasvisruuassa on haastavaa,ja mikä toimivaa heidän näkökulmastaan.
Seitsemäs askel: keittiöväen haastattelu
Kävimme kumpikin koulu tahoillamme haastattelemassa keittiön väkeä ja opimme esimerkiksi sen, että kasvisruuan tekeminen ei sinänsä ole vaikeampaa kuin liharuuankaan, vaikka alussa voi olla opettelemista. Säädökset ja sopimukset määrääväät mitä ruokaa tehdään. Kumpikin keittiö otti meidät hienosti vastaan ja oli asioista samaa mieltä; kouluruuassa on paljon mietittävää! Kaikilla meillä on sama tavoite; miten asenne kouluruokaa kohtaan saadaan paremmaksi ja ihmiset syömään joka päivä ilmastoystävällisempää ruokaa?
Kahdeksas askel: Kylässä KV-koulussa 17.5.2019
Tänään vietimme päivän kylässä Vantaan Kansainvälisessä koulussa. Kouluun tutustumisen ja tanssliikkeiden opettelemisen lomassa teimme myös paljon töitä. Ensi tiistaina menemme yhdessä kokoukseen keskustelemaan niiden kanssa, jotka tietävät Vantaan kouluruuan hankkimisesta ja tekemisestä huomattavasti enemmän kuin me.
Totesimme ainakin seuraavaa: Vantaan arvot ovat hienot- mutta eivät näy ainakaan kouluruuassa juurikaan.
Vantaan kaupungin arvoja:
Olemme edelläkävijöitä palvelujen kehittämisessä
Johdamme uudistuen ja osallistuen
“Vastuullisuus tarkoittaa hyvän elämän turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville.”
17.5.2019 - https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/talous_ja_strategia/strategia
Vantaan kaupungilla olisi mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja sen myötä turvata kestävä tulevaisuus.
Millä tavalla te toteutatte teidän arvot?
Lisäksi keksimme ja löysimme liudan ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Katsotaan miten Vantti ja Vantaan muut toimijat vastaavat haasteisiin ja kysymyksiin!
Yhdeksäs askel: SUURI TAPAAMINEN 21.5.2019
Tänään historian lehdet taas havisivat, kun ryhmä nuoria istui aivan omasta aloitteestaan samaan pöytään Vantaan virkaihmisten kanssa keskustelemaan kouluruuasta. Paikalla oli edustusta paitsi Ruusiksen keittiöstä myös Vantista ja sivistystoimesta. Eikä mitään ihan turhia heppuja vaan kanssamme oli tullut keskustelemaan niin palveluasiantuntija, ateriapalvelupäällikkö kuin ympäristökonsulttikin.
Ensin kuulimme miten Vantaan hankintaketju menee ja ihmettelimme ravintoarvoja (miksi pohjoismaiset lapset tarvitsevat hirveästi maitoa muihin verrattuna?), kilpailutuksen perusteita (miksi raha ratkaisee, voisiko hiilibudjetti olla osa perusteita?) ja sopimusviidakkoa (kuka päättää, milloin ja millä perusteilla? Miten me pääsemme mukaan päätöksentekoon?). Kysymykset olivat erinomaisia: miksi kasvisruoka on kalliimpaa kuin liharuoka? MIksi nautaa tarvitaan? Voiko mausteita saada lisää? MIten oppilaiden osallisuutta voidaan parantaa? Miksi kaikki ei tiedä, että kasvista saa ottaa? Voisiko keittiön ja oppilaiden yhteistyötä lisätä? Voisiko kouluruokailu olla myös oppimisen, vaikuttamisen ja maailmaan tarttumisen paikka- sitä on kuitenkin enemmän kuin mitään oppiainetta yläkoulussa; ihan joka ikinen päivä!
Seuraavaksi esittelimme oamt huolemme ja parannusehdotuksemme ja keskustelu kävi vilkkaana.
Muitakin ideoita syntyi ja keskustelua käytiin hyvässä hengessä ja kohti samaa tavoitetta pyrkien. Kirjaan tänne tarkemmin ideoita ja ajatuksia kunhan kevätkiireistä ensin selvitään. Tulevaisuus on ehdottomasti valoisampi ja maailma parempi tämän tapamaamisen ansiosta.
Kuitenkin;
Edelleen mietityttää; miksi kaikki on niin hidasta? Mieltä ei rauhoita se, että joskus tulevaisuudessa otetaan pieniä askelia kohti parempaa, kun tulevaisuus on tässä ja nyt. MItä Greta sanoisi?
Haluamme olla jatkossakin mukana kehittämässä ideoita ja rakentamassa parempaa maailmaa! Haluamme kuulla miten asiat etenevät ja tehdä rohkeita ilmasotekoja. Ei tämä tähän jää... mutta yksi ovi on taas avattu.
Kymmenes askel: näkyvä muutos
Toukokuu 2019
Kokouksessa ilmeni, että meilläpä onkin Ruusiksessa aivan mahtavia tyyppejä keittiössä töissä! Kyllä kannatti istahtaa alas ja miettiä yhdessä asioita. Heti elokuussa tapahtuu kaksi ihan selkeää juttua:
1) Kasvisruokaa kaikkiin linjastoihin, ensimmäiseksi
Miten mieletön parannus! Enää ei tarvitse jonottaa yhden linjaston perimmäiseen nurkkaan saakka ottamaan kasvisruokaa, vaan sitä on tarjolla kaikissa kolmessa "jonossa". Ja vielä ensimmäisenä- ehkä sitä osuu lautaselle useammin? Jää nähtäväksi! Ihmisille pitää muistaa kertoa, että tällainen muutos on tehty ja keittiön täytyy saada rauhassa etsiä uudestaan tasapaino tehtävän ruuan määrien välille. Ei luovuteta heti, vaikka joskus tulisi tehtyä liikaa tai liian vähän erilaisia vaihtoehtoja.
2) Köksän valinnaisen ja keittiön yhteistyö; reseptit kokeiluun ja tieto liikkeelle
On ihan ilmiselvää, että oppilailla on paljon mieleipiteitä ruuasta. Kouluruoka herättää tunteita ja asenne on usein surkea- moni lähtee kauppaan eikä edes maista ruokaa. Kaikenmaailman ruokaraateja ja toiveruokapäiviä on kokeiltu, mutta tulokset eivät ole olleet kovin hyviä. Ruokaraati koskettaa vain noin yhtä prosenttia koulun väestä. Lempiruokaa ehdottaessa ei ihmisille tule mieleen, että suurkeittiössä on mahdotonta valmistaa samanlaista pitsaa kuin Korson parhaassa kiviuunissa.
Kokouksen aikana keksittiin uusi idea; entä jos köksän valinniasen tyypit tutkisivat suoraan reseptejä, joilla on mahdollisuus onnistua suurkeittiössä. Netissä on sivustoja, esim IsoMitta, joilla voi tutkia ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja- kunhan ensin tietää minkälaiset raaka-aineet ovat järkeviä. Kiitos vinkistä WWF. Sitten reseptiä ehdottaneet oppilaat voisivat päästä keittiöön mukaan itse tekemään kyseistä ruokaa, joka tarjotaan muille maistettavaksi tavallisen kouluruuan lisäksi tai vaihtoehdoksi. On tärkeää kehittää systeemi, jolla jokaikinen koulun oppilas ja aikuinen voi antaa myös palautetta- helposti ja samantien.
Yksityiskohdat varmasti selkitytyvät kunhan päästään tekemään, mutta yksi on jo varmaa; tahtotila on kohdillaan niin keittiössä, köksän opella, rehtorilla kuin Korso Valittaa- poppoollakin.
11. askel; 40 000 mahdollista maailmanpelastajaa kuulolle!
Toukokuu 2019
Tämä oli iloinen yllätysaskel! Sanna Koskinen, WWF Suomen ympäristökasvatuksen johtava asiantuntija kävi kylässä. Hän halusi kuulla lisää projektistamme ja olikin ilmeisen vaikuttunut. Ja kuinkas ollakaan- meidän Muutos kouluruokaan. projektimme pääsee mukaan ensi syksynä starttaavalle koulukiertueelle! Jopa 40 000 nuorta ympäri Suomenmaan kuulee mitä saattaa tapahtua, kun ryhmä korsolaisia huomaa maailmassa virheen ja päättää lähteä sitä korjaamaan. ME olemme esimerkki vaikutusvaltaisesta ja onnistuneesta nuorten omasta kansalaisaktivismista. Parasta tässä on se, että joku näistä kymmenistä tuhansista ihmisistä saattaa hyvinkin tarvita juuri tämän pienen rohkaisun ryhtyäkseen itsekin rakentamaan parempaa maailmaa- ja hyvisten heimo senkun kasvaa vaan.
12. askel; hieno alku lukuvuodelle.
Elokuu 2019
Tänään hymyiltti aika paljon ruokailussa. Kasvisruokaa on nyt kaikissa linjastoissa, ja vieläpä ekana, Se ei ole enää piilossa yhden linjaston viimeisessä laarissa. Ruokalistoilla on vähemmän punaista lihaa. Tiedotusta mahdollisuudesta kasvisruokailuun on lisätty. Myös täysin vegaanista ruokaa saa ken haluaa- tai no melkein. Pitää vielä saada korjattua määräys, että vegaaniruokaa saa vain, jos kotonakin on täysvegaani. Ei nuoret ole vastuussa vanhempiensa valinnoista vaan koulun pitää tukea ja kannustaa nuoria miettimään itse ja valitsemaan itse.
Samat ohjeet koskevat kaikkia Vantaan kouluja. Vajaa 30 000 parempaa kouluruokailua päivässä.
HYVÄ VANTAA!
Vaikka keskustelua oli varmasti käyty samojen aiheiden ympärillä jo ennen meidän Muutos kouluruokaan-projektiakin ja nuoret tekivät upeaa työtä myös vaikuttajapäivillä väitän reteästi, että kyllä Korso valitti ihan mainiosti taas.
Ja eikun eteenpäin, kokonainen ihana kouluvuosi edessä täynnä mahdollisuuksia sankaritekoihin! Stay tuned :)
13. askel- ihan mieletön LunchBunch!
Näyttää pahasti siltä, että tämä kampanja lähti hiukan laukalle. Vaan mikäpä siinä, tukka hulmuten eteenpäin vaan! Jossakin kohtaa viime kevään projektia syntyi idea KOULURUOKA-APISTA, joka ratkaisisi ties kuinka monta kouluruokailun haastetta kerralla. Tästä ideasta innostuin niin moni taho, että syntyi HACKATHON! Kolme päivää, 30 nuorta, parikymmentä aikuista, yhteinen tavoite.
14. askel- uudet kouluruuat maistelussa
Joulukuu 2019
Muutos kouluruokaan- projekti jatkuu! Koulun keittiön urhea henkilökunta on ottanut asiamme myös omakseen ja kas, syntyi kokeilu, jossa testataan nimenomaan koulun keittiöön sopivia ilmastoystävällisiä ateriavaihtoehtoja. Tänään oli ensimmäinen maisteluraati, mukaan pääsi kymmenkunta oppilasta ja muutama opettaja. Mukana oli niin kasvissyöjiä kuin sekasyöjiäkin, hieno kattaus erilaisia ihmisiä.
Maisteltavana oli ainakin Chili con papua ja nyhtökaurapunajuuri-hässäkkää, jonka nimi meni opettajalta vähän ohi.
Raadin kommentteja; "parasta kasvisruokaa" "yllättävän hyvää, jopa nirso tykkäs" "teki mieli syödä, ei ollu sillee et yök, ei hyvää".
Kiitos mahtava keittiöporukka! Seuraavaa kertaa ja parempaa ruokalistaa odotellessa!