KETU-mallit

Kenelle KETU-dialogi sopii? 

KETU-dialogi sopii kaiken ikäisille, keskenään eri ikäisille oppilaille tai aikuisten ja lasten väliseen kohtaamiseen. Dialogia kestävän tulevaisuuden edistämisen menetelmänä voi hyödyntää esimerkiksi 

• tiedollisen oppimisen tukena

• osallisuuden lisäämisenä

• vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen oppimisen keinona. 

Dialogia voi hyödyntää eri oppiaineissa ja oppiaineiden yhteistyössä sekä monialaisissa kokonaisuuksissa tai muussa koulun toiminnassa, kuten oppilaskunnanhallituksen tai ekoagenttien työskentelyssä.

Mikä KETU-dialogi on? 

Dialogi on puolistrukturoitu keskustelu. KETU-dialogeihin on suunniteltu valmiita dialogipohjia (löydät erilaisia pohjia Classroomista), jotka toimivat ohjaajan käsikirjoituksena. Dialogimalli on yksinkertainen ja se on jokaisen opettajan helppo ottaa haltuun. Dialogi kestää lasten ja nuorten kanssa yleensä 45-60 minuuttia. Dialogipohjia voi muokata vapaasti oman ryhmän tarpeisiin ja vaihteleviin teemoihin. Rakenne ja kysymykset vaihtelevat, mutta perusrunko on seuraavanlainen:

1. Rakentavan keskustelun pelisäännöt

2. Aiheeseen virittävä alustus (esim. tarina tai video)

3. Pariporina tai oma pohdinta

4. Yhteinen keskustelu

5. Pariporina tai oma pohdinta

6. Yhteinen keskustelu (keskustelun aiheen syventäminen)

7. Omien oivallusten kirjoittaminen ja jakaminen muille.

KETU-dialogit hyödyntävät erityisesti kestävän tulevaisuuden teemoja ja ne toteuttavat kestävän tulevaisuuden osaamistavoitteita. Kestävyyskasvatuksen yhtenä tavoitteena on kokonaisvaltaisuus ja henkilökohtaisen merkityksellisyyden herääminen, jossa dialogi on toimiva menetelmä. Kestävyyskriisejä ei ratkaista ilman vahvaa yhteistyötä yli eri alojen, poliittisten näkemysten ja maailmankatsomusten. Yhdessä oppiminen, keskustelutaidot ja hyvä ilmapiiri edistää ratkaisujen löytymistä ja näitä taitoja harjoitellaan dialogissa. 

Näin dialogimalli käyttöön:

Itse dialogi on yksinkertainen keskustelupohja ja sen käyttöönottaminen omaan opetukseen ei ole vaikeaa! 

KETU-dialogimallin ottaminen koulun käyttöön yhteiseksi malliksi tarkoittaa sitä, että koulussa useat opettajat ovat perehtyneet dialogimenetelmään, esimerkiksi erätauko- tai dialogikoulutuksessa. Yhdessä suunnitellen päätetään, milloin, miten ja mistä aiheista eri luokka-asteilla dialogeja käydään. Luokkakohtaisten dialogien jälkeen järjestetään koulun yhteisiä dialogeja (esim. MOK-viikolla), joissa eri vuosiluokkien oppilaat keskustelevat esimerksiksi koulun kehittämiseen liittyvistä teemoista (kouluruoka, lähiympäristö, kestävä koulumatka, roskaaminen, lajittelu, oman koulun toimintaan vaikuttaminen). Lähikoulut voivat järjestää yhteistyössä myös koulujen väliset dialogit, joihin kannattaa kutsua mukaan myös aikuisia.

Miksi koko koulua tarvitaan?

Dialogitaitojen oppiminen on koko elämän pituinen prosessi ja taitavaksi keskustelijaksi tulee vain osallistumalla keskusteluihin usein. Dialogeja voidaan toteuttaa yksittäisinä eri oppiaineissa, mutta parhaisiin oivalluksiin päästän, kun oppilaat saavat harjoitella dialogitaitoja omissa ryhmissä ja lisäksi osallistua esimerkiksi koulun sisällä eri ikäisten yhteiseen dialogiin.

Kestävän tulevaisuuden teema sisältyy kaikkiin oppiaineisiin ja dialogien avulla aihetta voidaan lähestyä monitieteisesti ja useamman oppiaineen yhteistyönä. Dialogit tuovat teeman käsittelyyn monipuolisuutta ja mahdollisuuden huomioida myös vaikuttaminen ja osallisuus. Dialogien avulla aihe voidaan kiinnittää omaan kokemukseen ja henkilökohtaisiin arvoihin.

Erilaiset dialogit koulussa: 

1. Dialogit luokassa:

Työskentelyn voi aloittaa pienillä dialogiharjoituksilla, kuten aamupiiri, pariporinat, pienryhmäkeskustelut (ideoita voi napata esim. Sitran virittäytymismateriaalista) ja hyödyntää aiheita, joita opetuksessa juuri käsitellään. 

Pidemmän dialogin (45-60 min) vetäminen kannattaa toteuttaa pienryhmässä (8-15 oppilasta), jos se on mahdollista. Tutustu sopivaan dialogipohjaan ja muokkaa tarvittaessa kysymyksiä ikäryhmälle sopivaksi. Käytä sopivaa virittäytymismateriaalia ja ohjaa dialogi apukysymysten avulla. Jos dialogiin on mahdollista saada toinen aikuinen, toimii hän keskustelun kirjurina. 

Dialogin aiheen voit ottaa valmiilta dialogipohjilta (valmiita pohjia on Classroomissa), muokata pohjia tai koostaa oman aiheen pohjalta omat kysymykset (teemoina esim. kestävä koulumatka liikunnassa, lähiluonnon merkitys ympäristöopissa, ekosysteemipalvelut biologiassa, pikamuoti käsityössä, kestävä kouluruokailu kotitaoudessa jne.).

2. Luokkien väliset dialogit:

Luokkien väliset dialogit voidaan toteuttaa opettajien kanssa yhteistyössä niin, että eri luokilta kootaan osallistuvat oppilaat ja mukaan kutsutaan myös aikuisia (esim. rehtori, keittiöhenkilökuntaa, siistijä, muita aikuisia). Dialogeja voidaan käydä eri luokkien oppilaiden kanssa myös eri osallisuusryhmissä, kuten oppilaskunnanhallitus tai ekoagentit. Dialogin ohjaajan lisäksi tarvitaan kirjuri. 

Luokkien välisiin dialogeihin sopii hyvin teemaksi jokin koulun kehittämiseen liittyvä aihe: kouluruoka tai -ruokala, ulkoilualueet, roskaaminen, turvallisuus, meidän koulun tulevaisuus, kestävän tulevaisuuden projektit. Kehittämisteeman käsittelyä tai toteuttamista jatketaan dialogin jälkeen sopivissa ryhmissä, dialogin aikana ei tarvitse vielä löytää ratkaisuja.

3. Koulujen väliset dialogit:

Tehdään toisen dialogeja käyneen koulun kanssa yhteinen dialogipäivä, jossa toisen koulun eri-ikäisiä oppilaita lähtee vierailulle toiseen kouluun aikuisen kanssa. Dialogipäivään kannattaa kutsua mukaan myös aikuisia, joita teema koskettaa. Teema valitaan yhdessä koulujen kesken esim. sen perusteella, mitkä teemat ovat nousseet koulujen omissa dialogeissa.

Vierailevien oppilaiden ruokailu toisella koululla sovitaan keittiöiden kanssa. Mehu- ja keksihetki ennen tai jälkeen dialogin on tärkeää. Opettajille kannatta varata pieni hetki dialogin läpikäymiseen sen jälkeen, esim. välitunnin ajaksi. 

4. Opehuonedialogit:

KETU-dialogeista opehuoneessa saadaan vauhtia KETU-aiheen yhteistyön kehittämiseen, varataan aikaa aiheesta keskusteluun ja pysähdytään yhteisen asian äärelle. Ope-huonedialogeja voi vetää opettajat tai koulu voi kutsua ulkopuolisen dialogiohjaajan vetämään keskustelua. Lisätietoa KETU-tutoreilta. 

Mitä dialogin jälkeen?

Dialogi itsessään on arvokas hetki oppia ja ymmärtää. Dialogista syntyy aina oivalluksia, jotka kirjoitetaan lopuksi paperille ja luetaan ääneen. Oivallukset sekä dialogin aikana tehdyt muistiinpanot siitä, mistä keskusteltiin on hyvää materiaalia jatkoon. Mitä aiheista tiedetään, mikä on vaikeaa, millaisia käsityksiä tai asenteita oppilailla aiheesta on, mihin asioihin oppilaat haluaisivat vaikuttaa tai mitä muuttaa? Dialogin oivalluksia ja muistiinpanoja voidaan käyttää tulevan toiminnan ja projektien suunnittelun apuna ja tarvittaessa siellä nousseita ajatuksia viedään eteenpäin. 

Kokemuksia: 

"Dialogi -pilottiin osallistuessani olin alkuun hieman “pihalla” ajatuksesta, miten dialogi menetelmänä sopii kestävän tulevaisuuden aihealueiden käsittelyyn. Koulutuksen jälkeen paras oivallukseni oli, että dialogi toimii todella hyvin kaikkien ketu-aiheiden käsittelyyn, ja menetelmän käyttäminen on helppoa ja luokassa dialogeissa kaikki oppilaat, hiljaisimmatkin, ovat uskaltaneet osallistua keskusteluun." Dialogipilotissa mukana ollut opettaja.

Dialogimallia on testattu VILKE-hankkeen pilotissa Mikkolassa, Rekolassa ja Rekolanmäessä. Näiden kolmen koulun välillä järjestettiin myös koulujen väliset dialogit -tapahtuma, jossa oli mukana aikuisia kouluista ja kaupungin hallinnosta. 

Kolmen koulun dialogipilotti eteni seuraavasti: 

Elokuu: opettajien (n. 8 opettajaa/koulu) dialogikoulutus ja koulujenvälisen yhteistyön käynnistäminen (1 pvä).

Syys-lokakuu: kouluissa harjoitellaan dialogimenetelmää pienimuotoisesti ja järjestetään luokissa dialogeja.

Marraskuu: kolmen koulun yhteinen vetäytymispäivä yhteistyön suunnitteluun ja kokemusten jakamiseen.

Joulu-tammikuu: koulukohtaiset dialogit jatkuvat.

Helmikuu: kolmen koulun yhteinen dialogi 1.-8.-luokkalaisille (1 pvä, klo 9-12.30), yhteissuunnittelua etänä YS-ajalla 3 vkoa ennen dialogipäivää.

Maalis-huhtikuu: koulujen kokeilut jatkuvat: opethuonedialogit, MOK-viikon dialogit (kaikki koulun oppilaat osallistuvat).

Toukokuu: arvioidaan mennyttä lukuvuotta ja suunnitellaan, miten ensi vuonna dialogeja jatketaan.

Dialogien avulla voidaan toteuttaa tiedollisesti monia osaamistavoitealueita riippuen siitä, mitä teemaa käsitellään. Erityiseti dialogi- ja vuorovaikutustaitoihin liittyy esimerkiksi seuraavat tavoitteet: 

1.-2. lk.

2.1 Oppilas harjoittelee kestävyysongelmista keskustelemista oman arjen esimerkkien kautta.

3.2 Oppilas osaa kertoa teoista, joilla arjesta saa kestävämpää.

4.2 Oppilas harjoittelee oman mielipiteen esittämistä ja aloitteen tekemistä kestävyyteen liittyvissä asioissa, joissa kokee olevan parannettavaa.

4.3 Oppilas osaa pohtia mitä tulevaisuus on ja mitä voi tehdä tai mitä pitää tapahtua, että positiiviset tulevaisuusvisiot voivat toteutua.

3.-6. lk.

1.1. Oppilas osaa keskustella luontoon liittyvistä arvoista, asenteista ja merkityksistä.

2.1  Oppilas tutustuu kestävyysongelmiin ja niiden ratkaisuihin, esim. dialogien avulla.

3.1 Oppilas osaa perustella miksi ja kertoa miten luonnonvarojen käyttöä voi vähentää esim. kouluympäristössä.

4.2 Oppilas tutustuu ympäristöä tai ympäristöongelmia käsitteleviin tarinoihin tai tietoteksteihin ja keskustelee niiden sisällöstä.

4.2 Oppilas harjoittelee keskustelemaan, kysymään ja esittämään mielipiteitä kestävyysaiheesta, esim. KETU-dialogeja hyödyntämällä.

7.-9. lk.

1.1 Oppilas osaa keskustella luontoon liittyvien arvojen merkityksestä.

3.2 Osaa tarkastella kuluttamista ja vallitsevia normeja kriittisesti sekä pohtia keinoja muuttaa normeja sekä tuntee kestävän kuluttamisen periaatteita. 

4.2 Oppilas osaa esittää ja perustella mielipiteitä ja huomioida myös muiden eriävät mielipiteet ilmasto- ja kestävyysongelmien ratkaisuista sekä käydä rakentavaa keskustelua ryhmässä kestävyysteemasta.

Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Dialogimalli toteuttaa erityisesti seuraavien tavoitteita Green Comp -tavoitteista: 

1.1 Kestävyyden arvostaminen: Taito pohtia henkilökohtaisia arvoja; taito tunnistaa ja selittää, miten arvot vaihtelevat eri ihmisten ja eri aikakausien välillä, ja arvioida kriittisesti, millaisessa suhteessa arvot ovat kestävyysarvoihin.

1.2.4 Osaa auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä kestävyydestä osallistavalla tavalla.  

2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.

2.2.1 Osaa vastata kestävyyttä koskevaan kritiikkiin ja argumentointiin omakohtaisilla perusteilla. 

2.2.4 On valmis hyväksymään kestävyyteen liittyvät kysymykset, ongelmat ja mahdollisuudet ja keskustelemaan niistä.

3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.

3.3.3 Osaa yhdistellä kestävyyteen liittyviä tietoja eri tieteenaloilta. 

3.3.3 On valmis pohtimaan kestävyyshaasteita ja -mahdollisuuksia eri näkökulmista. 

3.3.5 Pystyy ottamaan huomioon eriävät mielipiteet. 

4.2 Yhteistyö: Taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi.

4.2.3 Osaa työskennellä erilaisten toimijoiden kanssa ja kehittää osallistavia visioita kestävämpää tulevaisuutta varten.

4.2.1 On valmis tekemään yhteistyötä muiden kanssa vallitsevan tilanteen haastamiseksi. 

Lisätietoa ja tukea toiminnan käynnistämiseen: KETU-tutoreilta.

Pilotissa koottua materiaalia: Classroom (pääsykoodin saat koulusi ekopedagogilta tai KETU-tutoreilta).

Koulutukset: Osumassa

Vantaalla järjestetään säännöllisesti Erätauko-ohjaajakoulutuksia sekä erityisesti opettajille suunnattuja dialogikoulutuksia. Suositus on, että koulusta osallistuu useampi opettaja samaan koulutukseen.

Kenelle ympäristökummit-malli sopii?

Ympäristökumit-mallia on pilotoitu erityisesti alakouluissa, mutta mallia voi soveltaa myös yläkoulun opetuksessa, erityisesti eri aineiden yhteistyönä (esim. bi, mt, li, ku, ev/et) sekä erinomaisesti myös alakoulu-yläkouluyhteistyönä. Ulko- ja luonto-opetusta voi kehittää yksittäinenkin opettaja koulussa, mutta parhaan hyödyn siitä saa irti, kun monta opettajaa on mallissa mukana, ja tavasta hyödyntää lähiluontoa tulee koulun yhteinen malli. Mallissa kannattaa hyödyntää yhteisopettajuutta mahdollisimman paljon.

Vantaalla kaikkien koulujen lähellä on sopivaa lähiluontoa retkeilyyn ja ulko-opetukseen, isompien oppilaiden kanssa voi valita kohteen myös hieman kauempaa, mutta kuitenkin niin läheltä, että kynnys lähteä alueelle retkelle usein ei kasva liian suureksi. Myös koulun piha voi toimia pienemmillä "retkikohteena", jossa voi tehdä luonnonsuojelutekoja.

Mikä ympäristökummit-malli on? 

Ympäristökummit-mallissa koulu päättää painottaa ulko-opetusta ja hyödyntää lähiluontoa oppimisympäristönä. Luokat tai luokka-aste valitsee kohteen, josta tulee oppilaiden oma luontopaikka. Oppilaat ovat luontopaikan kummeja, retkeilevät paikassa usein, opiskelevat paikan erityispiirteitä, lajeja ja vuodenkiertoa. Vuoden lopussa oppilaat ovat oman luontopaikan asiantuntijoita ja voivat toimia oppaina muille ryhmille, esimerkiksi vuotta nuoremmalle vuosiluokalle, joka voi seuraavana vuonna ottaa paikan omaksi luontopaikaksi. 

Vuoden aikana toteutetaan jokin luonnonsuojeluteko omassa luontopaikassa. Se voi olla vieraslajien kitkentää, hyönteishotelleja tai linnunpönttöjä, siivoustalkoot, viestintää tai opastusta tai vaikka taidenäyttely luontopaikan erityisyydestä. 

Oppilaat saavat mallin aikana vahvan luontosuhteen, kun he ovat luonnossa usein ja kokevat omasta lähiluonnostaan omistajuutta. Sekä oppilaat että opettajat saavat erilaisia terveyshyötyjä ja hyvää oloa ulkona ja luonnossa oleilusta. 

Näin ympäristökummit-malli koulussanne käyttöön: 

Sopikaa useamman opettaja kanssa yhteistyöstä koulussanne ja päättäkää viedä opetusta ulos. Käyttäkää valmista retkeilyvuosikellopohjaa tai sopikaa omasta vuosikellosta. Huolehtikaa ulko-opetuksen varusteista ja viestimisestä koteihin (esim. ulkoiluun sopivat vaatteet). 

Tutustukaa oppilaiden kanssa oman lähikoulun luontoon ja retkeilypaikkoihin. Hyvä apuväline on Vantaan karttapalvelu Vampatti, joka sisältää lukuisia aineistoja Vantaan lähiluonnosta. Mitä erityisiä paikkoja koulun lähellä on? Retkeiltää alueella ja tehkää havintoja, miltä luonto näyttää ja miten se voi? Alueen valinta kannattaa kiinnittää jollakin tavalla myös opetussuunnitelman tavoitteisiin ja sisältöihin eri aineissa. 

Sitten vain retkelle!

Miksi koko koulua tarvitaan?

Ulkotoimintaa voi kehittää yhdessä vuosiluokkatiimin kanssa ja rakentaa oppilaille jatkumoa, jossa vuosittain tai muutaman vuoden välein oma lähiluontokohde vaihtuu. Oppilaat oppivat toiminnallisiin työtapoihin ulkona, retkeily tulee tutuksi ja luontosuhde voi kehittyä vuosien varrella tiiviiksi. Yhteistyö usean opettajan ja luokan kesken hyödyttää kaikkia, kun materiaalit ja retkeilyvarusteet voidaan jakaa. Yhteinen ulko-opetusvarasto ( ks. Classroomista ulko-opetusvaraston sisältö yhdessä vantaalaisessa koulussa) helpottaa retkelle lähtöä, kun sopivat tarvikkeet ja opetusmateriaalit on helposti kaikkien käytettävissä. 

“Vapaa-ajalla oppilaat leikkivät metsässä eri oppilaiden kanssa, kuin koulun pihalla välitunneilla. Vuoden aikana säännöllinen metsässä opiskelu on auttanut luokkaa ryhmäytymään.”

“Säännöllisyys auttaa lähtemiseen ja siihen, että oppilailla on mukana säänmukaiset varusteet ja roskattomat eväät.”

“Oli ihana lähteä luokan kanssa metsään työparin kanssa, joka on käynyt oppilaidensa kanssa paljon metsässä. Huomasin, että sehän ei vaadikaan mitään hirmuista ennakkotyömäärää. On tärkeää, että ohjelma on sen verran väljä, että on aina aikaa jäädä ihmettelemään luontoa, jos oppilaat nostavat kiinnostavia asioita esiin.”

Ympäritökummi-pilotissa mukana olleet opettajat

Kahden koulun ympäristökummi-pilotti eteni seuraavasti: 

Elokuu: Tutustutaan oman koulun läheiseen luontoon retkeillen ja Vantaan karttapalvelu Vampatin avulla. Suunnitellaan vuosikello ja teeman kytkeytyminen oppiaineiden sisältöihin. Varataan retket, opastukset ja oppitunnit lähiluonto-oppailta, Vantaan luontokoululta, HSY:ltä, Luontoliitolta ym. Retkivarusteiden ja ulko-opetusaineiston kokoaminen. Opettajille YS-aikaa yhteiseen suunnitteluun. 

Syyskuu-lokakuu: Paras aika retkeillä. Tutustumista omaan luontokohteeseen. Sienien ja marjojen keräämistä,luonnon tarkkailua, syspuuhia, pyöräilyä, eri oppiaineiden opetusta ulkona. Retkeilyn lisäksi opsikellaan opsin mukaisia aiheita, jotka liittyvät omaan luontopaikkaan ja hyödynnetään luontoteemaa myös muissa aineissa (esimerkiksi kuvataide, käsityö).

Joulu-Helmikuu: Talviretkeilyä, talviseurantaa. Kevään retkien, opastusten ja oppituntien varaaminen. Linnunpönttöjen tai hyöhteishotellien valmistamista, jos se on luokan luonnonsuojeluteko. 

Maaliskuu: Kevätseuranta alkaa. Oman luontopaikan asiantuntijaksi tulemista tutustumalla paikkaan yhä syvällisemmin. 

Huhti-toukokuu: Lähiympäristön siivoustalkoot. Lopputapahtuma omassa luontopaikassa alemmille vuosiluokille, vanhemmille tai ulkopuolisille vierailijoille. Seuraavan vuoden suunnittelua ja hankintoja ulko-opetukseen.

Ympäristökummi-mallissa opiskellaan ulkona erilaisia tietoja ja taitoja mitä tahansa oppiainetta, joten useammatkin tavoitteet voivat toteutua. Erityisesti Ympäristökummit toteuttaa osaamistavoitteista erityisesti: 

1.-2. lk.

1.1 Oppilas tutustuu luontoon liittyviin arvoihin sekä arvojen ja toiminnan väliseen yhteyteen ja oman kotiseudun ja lähiympäristön huolehtimisen merkitykseen. 

1.2 Oppilas tutustuu omaan kaupunginosaan ja sen lähiluonnon eri kohteisiin retkeillen ja luonnossa opiskellen eri vuodenaikoina ja luonnossa olemisen hyviin vaikutuksiin itsessä.

1.2 Oppilas harjoittelee luonnossa liikkumista ja toimimista ja uteliaisuutta tutkia ympäristöä, esim. talvi- ja kevätseuranta sekä Vantaan ympäristökeskuksen lähiluontoteeman hyödyntäminen, luonnossa liikkujan oikeuksia ja velvollisuuksia, oman myönteisen ympäristösuhteen rakentamista. 

1.2 Oppilas osaa kertoa, miten luonnossa liikutaan luontoa säästäen. 

1.3  Oppilas tutustuu erilaisiin luonnonsuojelutekoihin.

1.3. Oppilas harjoittelee luonnonsuojelun toimia yhdessä luokan kanssa, esim. roskien kerääminen, hyönteishotellin rakentaminen, koulupuutarhan tai kompostin hoitaminen. 

1.3 Oppilas osaa huolehtia omasta lähiympäristöstään ikätasoisesti.

2.3 Oppilas tutustuu Vantaan luonnossa eläviin kasvi- ja eläinlajeihin. 

2.3 Oppilas harjoittelee havainnoimaan lähiympäristöä luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, kuten tarkkaileman lajien rikkautta luonnonympäristössä tai hoitamattomalla alueella (esim. niitty, puronvarsi tai metsä) tai vähäisyyttä rakennetussa ympäristössä (esim. koulun piha tai puisto).

3.-6. lk.

1.1. Oppilas tutustuu ympäristön luontoarvoihin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin merkityksiin ja oppii arvostamaan kotiseudun monimuotoista ympäristöä.

1.2  Oppilas tutustuu Vantaan ja oman kaupunginosan lähiluonnon eri kohteisiin retkeillen ja ulkona oppien eri vuodenaikoina ja hyötyihin, joita ihminen luonnosta saa esim. terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta.

1.2 Oppilas harjoittelee lähiympäristön havainnointia ja havaintojen kirjaamista, esim. talvi- tai kevätseuranta, lintujen pihabongaus sekä Vantaan ympäristökeskuksen lähiluontoteeman hyödyntäminen, myönteisen luontosuhteen rakentamista ja luonnon hyvinvoinnin arvostamista ihmisen hyvinvoinnin lähteenä, retkeilyä, liikkumista ja toimimista luonnossa eri vuodenaikoina ja kestävällä tavalla kiinnittyen opetussuunnitelman sisältöihin

1.2 Oppilas osaa jokaisenoikeudet, retkeilyetiketin ja kestävän luontoretkeilyn periaatteet ja osaa soveltaa niitä luonnossa, oman lähiluonnon erityispiirteet.

1.3 Oppilas tutustuu lähiympäristön yleisimpiin kasvi- ja eläinlajeihin sekä joihinkin Vantaan luonnossa eläviin huomionarvoisiin lajeihin, eliöiden ja ekosysteemien uhanalaisuuteen, lähialueen vesistöjen tilaan tekemällä itse tutkimuksia tai tutustumalla valmiisiin aineistoihin.

1.3 Oppilas harjoittelee luonnonsuojelua yhteisissä projekteissa tai oppimiskokonaisuuksissa ja tekoja, joilla voi suojella ja vähentää kuormaa lähivesissä.

1.3 Oppilas osaa arvioida oman toiminnan vaikutuksia lähiympäristölle ja tiedostaa, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin, nimetä erilaisia luonnonsuojelutoimia ja on osallistunut niiden toteuttamiseen. 

2.3 Oppilas tutustuu käsitteeseen luonnon monimuotoisuus ja monimuotoisuuteen Suomen ja Vantaan luonnossa ja omassa elinympäristössä tapahtuvaan monimuotoisuuden vaihteluun. 

2.3 Oppilas harjoittelee tuntemaan Vantaan eläin- ja kasvilajeja, tuntemaan lähiympäristössä esiintyviä vieraslajeja.

2.3 Oppilas osaa arvioida ja vertailla lähiympäristöjen monimuotoisuutta, esim. koulun pihassa ja lähiluonnossa, kertoa, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä lähiympäristössä ja kertoa monimuotoisuuden merkityksestä ihmiselle paikallisesti ja globaalisti.

7.-9. lk.

1.2  Oppilas tutustuu erilaisiin luontokohteisiin retkeillen ja luonnossa opiskellen eri vuodenaikoina.

1.2 Oppilas harjoittelee myönteisen luontosuhteen vahvistamista ja luonnon hyvinvoinnin arvostamista ihmisen hyvinvoinnin lähteenä, kestävää luonnossa liikkumista, ja ulkona oppimista opetussuunnitelman sisältöihin kiinnittyen.

1.2 Oppilas osaa jokaisenoikeudet ja luonnonsuojelualueella liikkuvan oikeudet sekä retkeillä kestävästi. 

1.3 Oppilas tutustuu Vantaalla eläviin uhanalaisiin, suojeltuihin ja huomionarvoisiin lajeihin. 

1.3 Oppilas harjoittelee tunnistamaan paikallisten luontokohteiden suojelun tarpeita ja osallistuu luonnonsuojeluun erilaisissa projekteissa

1.3 Oppilasn osaa ottaa vastuuta tulevaisuuden rakentavista valinnoista ja oman lähiympäristön arvostamista. 

2.3 Oppilas tutustuu monimuotoisuuden uhkiin ja lajeihin kohdistuviin suoriin uhkiin, paikallisiin ja globaaleihin ympäristöongelmiin vesistöissä.

2.3 Oppilas harjoittelee luonnon monimuotoisuuden havainnointia maastossa 

Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Ympäristökummit-malli toteuttaa erityisesti seuraavia Green Comp -tavoitteista: 

1.1 Kestävyyden arvostaminen: Taito pohtia henkilökohtaisia arvoja; taito tunnistaa ja selittää, miten arvot vaihtelevat eri ihmisten ja eri aikakausien välillä, ja arvioida kriittisesti, millaisessa suhteessa arvot ovat kestävyysarvoihin.

1.2.4 Osaa auttaa rakentamaan yhteisymmärrystä kestävyydestä osallistavalla tavalla.  

1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen: Taito vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja oppia aiemmilta sukupolvilta kestävyyden edistämiseksi.

1.2.3 Tietää, että luonto on säilytettävä tuleville sukupolville luonnon itsensä vuoksi. 

1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen: Ymmärrys siitä, että ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle.

1.3.2 Tietää, että ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ovat riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista. 

1.3.1 Osaa arvioida oman toimintansa vaikutuksia luontoon ja pitää luonnon suojelua jokaisen ihmisen tehtävänä.

1.3.4 Näkee, kuinka ihmiset voisivat viettää nykyistä enemmän aikaa luonnossa ja auttaa palauttamaan ympäristöjä luonnontilaan. 

1.2.1 Haluaa vaalia luonnon ja ihmisten välistä sopusointuista suhdetta.

1.3.3 Osoittaa empatiaa kaikkia elämänmuotoja kohtaan. 

2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.

2.2.1 On kiinnostunut ympäristön, ihmisen toiminnan ja kestävyyden välisistä yhteyksistä ja halukas tutkimaan niitä. 

3.2 Sopeutumiskyky: Taito hallita siirtymiä ja haasteita monimutkaisissa kestävyystilanteissa ja tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä epävarmoissa, monitulkintaisissa ja riskejä sisältävissä konteksteissa. 

3.2.3 On tietoinen luonnonympäristöön tehtyihin muutoksiin liittyvistä riskeistä. 

4.2 Yhteistyö: Taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi.

4.2.1 On valmis tekemään yhteistyötä muiden kanssa vallitsevan tilanteen haastamiseksi. 

4.2.4 Haluaa toimia vastavuoroisesti yhteisönsä ja luonnon hyväksi. 

4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi. 

4.3.1 Tietää, kuinka voi itse saada aikaan myönteisiä ympäristömuutoksia. 

Lisätietoa ja tukea toiminnan käynnistämiseen: KETU-tutoreilta.

Pilotissa koottua materiaalia: Classroom (pääsykoodin saat koulusi ekopedagogilta tai KETU-tutoreilta).

KETU-valinnaispilotissa muut valinnaisaineet -kokonaisuudessa kantavaksi teemaksi valitaan kestävä tulevaisuus. KETU-teemaa käsitellään mukana olevissa valinnaisissa oppiaineissa tai niiden yhdistelmissä. 

Pilotoinnin myötä koulu luo valinnaisuuteen mallin, joka liittää valinnaisaineet, MOK:t sekä kestävän tulevaisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja osallisuuden yhteen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen mukaisesti. 

Opettajat suunnittelevat omien oppiaineidensa pohjalta valinnaisainekokonaisuuden, jossa opetuksen näkökulma on kestävän tulevaisuuden teemoissa. Teemoja voi tarkentaa osaamistavoitteiden avulla. Oppiaineet voivat olla mitä tahansa koulun aineita ja toteutettavat valinnaisainekurssit muutakin kuin perinteisiä oppiaineita. Oppilaille teema näkyy ennen kaikkea opetuksen sisällöissä, teemaa ei ole välttämätöntä alleviivata otsikoissa. 

Kokonaisuuden uudistamiseen on hyvä varata rittävästi aikaa. Pilottikouluissa suunnittelu aloitettin syyslukukaudella kokonaisuutta opettavien opettajien vetäytymispäivällä. Opettajat ja koulun johtoryhmän jäseniä tapasivat uudelleen loppuvuodesta tutorien johdolla muutaman tunnin. Keväällä järjestettiin vielä tammikuussa ja toukokuussa vetäytymispäivät. Uusi kokonaisuus toteutettiin oppilaille seuraavana syksynä. 

Tapaamisten sisällöt:

Lokakuu 5 h: kestävä tulevaisuus, toimijuus ja arvot, valinnaisainekokonaisuuden tavoitteet, pysyvän valinnaisainerakenteen suunnittelua, oman kurssin pohdinta. Päivän jälkeen suunnitelman esittely johtoryhmälle (jos ei mukana vetäytymässä).

Marraskuu 2 h: Valinnaisainerakenteen (esim. Z1 vai Z2 valinnaiset, oppiaineet), resurssien (esim. kuinka monta opettajaa, vetäytymispäivät) ja aikataulun sopiminen. Sitoutuminen kokeiluun x-vuodeksi.

Tammikuu 5 h: Osaamistavoitteisiin tutustuminen ja niiden yhdistäminen valinnaiskursseihin. Valinnaisainekursseista luonnokset ja sisältöjen suunnittelua. Mainokset oppilaille. Vetäytymispäivän jälkeen oppilaat valitsevat seuraavan vuoden valinnaisaineensa. 

Toukokuu 5 h: Arviointikriteerit, yhteistyön suunnittelua, tehtäväideoita.

KETU-valinnaisten ideaa on pilotoitu Ruusuvuoren koulussa valinnaisainekokonaisuudessa (ks lisää: Radikaali toivo) sekä Ylästön koulussa 2024 alkavassa kokeilussa.

KETU-valinnaisaineiden tavoitteet ja sisällöt nousevat opetussuunnitelmasta ja niissä painottuu laaja-alaiset osaamisen alueet ja niistä erityisesti: 

L7 Osallisuus, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää tulevaisuutta rakentaviksi. 

Kestävän tulevaisuuden osaamistavoitteita voi kokonaisuudessa toteuttaa laajasti kaikilta alueilta riippuen siitä, mitä oppiaineita ja teemoja kokonaisuudessa on mukana. Erityisesti osaamistavoitteista voidaan tavoitella: 

7.-9. lk. 

4.1 Kestävän kehituksen ilmeneminen: Oppilas tutustuu esimerkkeihin kestävän kehityksen ulottuvuuksista ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen sekä kestävän kehityksen periaatteisiin eri oppiaineiden tieteenalan näkökulmasta.

4.1 Oppilas harjoittelee kestävyysongelmien tarkastelua järjestelmien (systeemien) näkökulmasta, tarkastelemalla ongelman osatekijöiden välisiä yhteyksiä ja arvioimaan eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia systeemiin ja kestävyyteen.

4.2 Oppilas tutustuu eri toimijoihin, jotka työskentelevät kestävyyden puolesta, sekä nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin niiden kautta.

4.3 Oppilas harjoittelee ennakoimaan mahdollisia, toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuksia aiempien suuntausten ja nykyisten olosuhteiden pohjalta sekä pohjautuen eri tieteenalojen tietoihin.

4.3 Oppilas osaa visioida eri oppiaineiden tietoja hyödyntäen kestävään tulevaisuuteen siirtymisen vaihtoehtoisia vaiheita ja askeleita.

Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. KETU-valinnaisaineet linkittyvät useisiin Green Compin tavoitteisiin riippuen siitä, mitä opetuksen sisällöissä halutaan painottaa. Erityisesti oppiaineita yhdistävä laaja-alainen opetus voi toteuttaa esimerkiki seuraavia tavoitteita:

2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä

2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.

2.3 Ongelman rajaaminen: Taito muotoilla nykyiset tai mahdolliset haasteet kestävyysongelmiksi ottamalla huomioon ongelman haastavuuden, siihen liittyvät ihmiset, ajan ja maantieteellisen kattavuuden, jotta voidaan määrittää soveltuvat lähestymistavat, joilla tulevia ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä ja jo olemassa olevia ongelmia voidaan hillitä ja niihin voidaan sopeutua 

3.2 Sopeutumiskyky: Taito hallita siirtymiä ja haasteita monimutkaisissa kestävyystilanteissa ja tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä epävarmoissa, monitulkintaisissa ja riskejä sisältävissä konteksteissa 

3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.

4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.

Lisätietoa ja tukea toiminnan käynnistämiseen: KETU-tutoreilta

Pilotissa koottua materiaalia: Classroom (pääsykoodin saat koulusi ekopedagogilta tai KETU-tutoreilta).