7.–9. luokkien kestävän tulevaisuuden osaamistavoitteet on jaettu kunkin neljän pääotsikon alle kolmeen alaotsikkoon ja osioihin tutustuu, harjoittelee ja osaa. OPS ja vinkkejä -osiosta löydät ehdotuksia opetussuunnitelmayhteyksistä ja vinkkejä opetusmateriaaleista.
Yhteys opetussuunnitelmaan
Opetussuunnitelmayhteydet tarjoavat esimerkkejä, mihin opetussuunnitelman tavoitteisiin (T) tai sisältöihin (S) kyseiset osaamistavoitteet liittyvät. OPS-merkintä ei edellytä osaamistavoitteen käsittelyä juuri määritellyissä oppiaineissa, vaan koulut ja opettajat tekevät paikallisesti sopivat ratkaisut. On hyvä huomioida, että tavoitteet käsiteltäisiin kaikille yhteisissä oppiaineissa. Valinnaisaineissa ja oppiaineissa, jotka eivät koske kaikkia oppilaita, voidaan syventää ja soveltaa tavoitteita. Katso myös osaamistavoitetyökalu tueksi tavoitteiden käsittelyyn eri oppiaineissa.
Opetellaan tutkimaan luontokäsityksiä ja -arvoja ajan, paikan ja yhteiskunnallisen tilanteen näkökulmasta, itsenäisiksi luonnossa liikkujiksi, kehittämään omaa luontosuhdetta ja ymmärtämään luonnon hyvinvoinnin merkitys ihmiselle, luonnonsuojelun perusteita, tuntemaan paikallisia luontokohteita ja lajeja sekä toimimaan luonnon puolesta.
Tutustuu
erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta sekä käsitykseen luonnon itseisarvosta.
luonto- ja kestävyysarvoihin sekä omista arvoista eriäviin näkökulmiin
esim. pohtimalla miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat arvoihimme.
ylisukupolviseen oikeudenmukaisuuteen sekä sen merkitykseen ympäristönsuojelussa.
ympäristöetiikkaan, eläinten oikeuksiin ja eläintensuojeluun.
Harjoittelee
tarkastelemaan arvojen ja tekojen yhteyttä: miten arvot toteutuvat arjessa ja toimiiko itse arvojen mukaisesti.
selvittämään yrityksen tai muun toimijan kestävyysarvoja
esim.TET-harjoittelupaikassa tai muussa yrityksessä tai organisaatiossa.
Osaa
keskustella luontoon liittyvien arvojen merkityksestä
kuten luonnon arvostaminen ja sen tärkeyden tunnustaminen, lajien välinen tasa-arvo, ekologinen oikeudenmukaisuus, kohtuus ja vastuullisuus.
tarkastella oman elinpiirin ja kulttuurien vaikutusta omiin luonto- ja kestävyysarvoihin.
BI: T12-13, T14, S6 (7.-8. lk.)
ET: T6, T8-9, S2-3 (8.-9. lk.)
EV: T7-9, S3 7. (9. lk.)
HI: T5, T9 8. lk.
Tutustuu
erilaisiin luontokohteisiin retkeillen ja luonnossa opiskellen eri vuodenaikoina.
Harjoittelee
myönteisen luontosuhteen vahvistamista ja luonnon hyvinvoinnin arvostamista ihmisen hyvinvoinnin lähteenä.
kestävää luonnossa liikkumista, ja ulkona oppimista opetussuunnitelman sisältöihin kiinnittyen
kuten retket, ulko-opetus, marjastus ja sienestys, kalastus, luonnonmateriaalien kerääminen ja hyödyntäminen, ruuanvalmistus retkellä, yöpyminen ulkona.
Osaa
jokaisenoikeudet ja luonnonsuojelualueella liikkuvan oikeudet sekä retkeillä kestävästi.
kuvailla, miksi luonnon hyvinvointi on tärkeää myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta sekä arvioida ekosysteemipalveluiden merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.
BI: T6, T12, S2-3, S6 (7.–8. lk.)
MT: T9, S3-4 (7.–9. lk.)
TT: T5, T9 (9. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Retkeilyn vuosikello
Parempi tulevaisuus PATU (ala-yläkouluyhteistyö)
Vantaan lähiluonto-oppaiden retket (viestitään kouluille, kun varattavissa)
Tutustuu
luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin Vantaalla ja Suomessa.
Vantaalla eläviin uhanalaisiin, suojeltuihin ja huomionarvoisiin lajeihin.
Harjoittelee
tunnistamaan paikallisten luontokohteiden suojelun tarpeita ja osallistuu luonnonsuojeluun erilaisissa projekteissa
kuten vieraslajien poisto, niityn perustaminen tai hoitaminen, koulupuutarhan perustaminen tai hoitaminen, vaikuttaminen erilaisin keinoin.
Osaa
määritellä, mitä tarkoittaa uhanalaiset lajit ja ekosysteemit ja kertoa, mitä vaikutuksia sukupuuttoon kuolemisella on.
ottaa vastuuta tulevaisuuden rakentavista valinnoista ja oman lähiympäristön arvostamista.
BI: T1, T3, T9, T11-12, S2, S3-4, S6 (7.–8. lk.)
MT: T4, T9, T11-12, S2, S4, S6, T11 (8.–9. lk.)
ET: T9, S3 (9. lk.)
EV: S3 (9. lk.)
KU: T11 (7. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Luonnonsuojelutoimien ohjeita Vantaan kouluille.
Vantaan lähiluonto-oppaiden retket (viestitään kouluille, kun varattavissa)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet viittaavat seuraaviin Green Compin tavoitteisiin:
1.1 Kestävyyden arvostaminen: Taito pohtia henkilökohtaisia arvoja; taito tunnistaa ja selittää, miten arvot vaihtelevat eri ihmisten ja eri aikakausien välillä, ja arvioida kriittisesti, millaisessa suhteessa arvot ovat kestävyysarvoihin.
1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen: Taito vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja oppia aiemmilta sukupolvilta kestävyyden edistämiseksi.
1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen: Ymmärrys siitä, että ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle.
2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
Opetellaan kestävyysongelmien monitahoisuuden ja globaalin luonteen ymmärtämistä eri oppiaineiden näkökulmista sekä systeemiajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja tiedon soveltamista sekä syventävää tietoa ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta ilmiönä.
Tutustuu
erilaisten esimerkkien kautta kestävyysongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin, huomioiden ongelmien ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia näkökulmia.
globaaliin vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen kestävyysongelmien tarkastelussa.
onnistumisiin ja hyviin uutisiin kestävyysongelmien (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöongelmat) ratkaisuissa.
Harjoittelee
kestävyysongelmien tarkastelua laajasti eri näkökulmista systeemisinä ongelmina sekä toisaalta yksilön tekojen merkityksen ymmärtämistä kestävyysongelmien ratkaisuissa.
kestävyysongelman rajaamista ja -ratkaisuehdotusten tekemistä huomioiden eri ryhmien näkökulman ja ympäristön hyvinvoinnin.
arvioimaan kestävyystekoja sen perustella, miten suuri todellinen vaikutus niillä on kestävyysongelmien ratkaisuissa,
esim. yksilön tekojen hiilijalanjäljet tai ruokahävikin päästöt suhteessa ruuantuotannon päästöihin.
Osaa
kuvailla kestävyysongelmien monitahoisuutta ja globaaleja yhteyksiä esimerkkien avulla
kuten teollisuusyhteiskunnan ja kaupungistumisen vaikutuksia ympäristölle, pikamuodin vaikutus, materiaalien alkuperän, elinkaaren, ekologisuuden ja eettisyyden tarkastelu.
kuvailla eri tieteenalojen kestävyyttä kehittäviä uusia ratkaisuja.
käyttää ja soveltaa eri oppiaineiden kestävyysnäkökulmaan liittyviä tietojaan ja taitojaan.
BI: T6-8, T11, T13-14, S4, S6 (7.–8. lk.)
MT: T3-4, T9, T11-12, S2-3, S5-6
YH: S1, S4 (9. lk.)
FY: T4, T8, T15, S2-3 (8.–9. lk.)
KE: T4, T12, T15, S3-4 (8.–9. lk.)
ET: T9 (9. lk.)
KS: T7, S8, S8 (7. lk.)
KO: T3, T10, T13 (7. lk.)
HI: S2, S5 (7.–8.lk)
MA: T5, T7, T8
SUK: T6, T8
STK: T4-5, S2, S5
Tutustuu
Vantaan ja Suomen sekä globaaleihin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi joihinkin kansainvälisiin sopimuksiin, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty
kuten Vantaan resurssiviisauden tiekartta, Suomen ilmastolaki ja Pariisin ilmastosopimus.
käsitteisiin hiilineutraali ja hiilinegatiivinen.
Harjoittelee
energian kestävää käyttöä ja tutustuu Vantaan energiantuotantotapoihin.
hahmottamaan kestävän kulutuksen päästörajoja ja omia päästöjä suhteessa niihin
esim. hiilijalanjäljen tai hiilibudjetin laskemista, ruuan hiilijalanjäljen vertailua tai eri maiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailua.
tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta.
Osaa
kuvailla, mistä ilmastonmuutoksessa ilmiönä on kyse, ja miten ihminen on siihen vaikuttanut sekä kestämättömyyden perimmäiset syyt ilmastonmuutoksessa
kuten luonnonvarojen ylikulutus, kulutuskulttuuri, fossiiliset energianlähteet, maankäyttö, väestönkasvu ja kaupungistuminen, teollisuuden päästöt.
erilaisia tekoja ja keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä yksilötasolla sekä yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla
kuten erilaiset yksilön teot, koulun ja muiden yhteisöjen teot, lait ja säädökset, kansainvälinen yhteistyö.
YH: T7-8, S4 (9. lk.)
HI: S1, S2 (7. lk.)
MT: T4, T12, S2-3, S5-6 (7.–8. lk.)
BI: T6, T11-14, S6 (8. lk.)
ET: T9 (9. lk.)
KE: T3-4, S4, S6 (9. lk.)
FY: T4, T15, S2-3 (7.–9. lk.)
MA: T7, T19 (8.–9.lk.)
KO: T13 (7. lk.)
Tutustuu
monimuotoisuuden uhkiin ja lajeihin kohdistuviin suoriin uhkiin
kuten rakentaminen, metsätalous, vieraslajit, ilmastonmuutos, intensiivinen maatalous, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet, ylikalastus ja kestämätön metsästys.
paikallisiin ja globaaleihin ympäristöongelmiin vesistöissä
kuten veden laatu, saastuminen, kemikaalikuorma ja muovi merissä, veden saatavuus ja makean veden varannot, vesiekosysteemien muuttuminen ja häviäminen, jäätiköiden sulaminen ja vesistöjen pinnan nousu
kuten vedenpuhdistukseen Pääkaupunkiseudulla.
globaaleihin ympäristöongelmiin vesistöissä
kuten veden laatu, saastuminen ja muovi vesistöissä, veden saatavuus ja makean veden varannot, vesiekosysteemien tuhoutuminen, jäätiköiden sulaminen ja vesistöjen pinnan nousu.
Harjoittelee
luonnon monimuotoisuuden havainnointia maastossa
kuten erilaisissa retkikohteissa koulun lähiluonnossa tai muissa Vantaan ja pääkaupunkiseudun luontokohteissa.
tarkastelemaan luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä.
tunnistamaan kodin kemikaalien ympäristövaikutuksia ja tuntemaan kemikaalien pääsyä vesistöihin ja ympäristöön.
Osaa
kertoa luonnon ekosysteemipalveluista sekä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja sen heikkenemisestä aiheutuvista vaikutuksista ihmiselle.
kertoa ihmisen toiminnan aiheuttamista muutoksista ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle sekä kuvailla erilaisia tekoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
kuvailla ympäristön kemikalisoitumisen syitä ja huomioida kestävyysnäkökulman kemikaalivalintoja tehdessään sekä valita mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisemmin.
BI: T1, T3, T6, T10, S2-3, S6 (7.–8. lk.)
MT: T4, T9, T12, S2 (8. lk.)
KE: T4, S2-3 (7. lk.)
MA: T7, T19 (8.–9. lk.)
KO: T11, T13, S2 (7. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Vantaan lähiluonto-oppaiden retket (viestitään kouluille, kun varattavissa)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet linkittyvät Green Compin tavoitteisiin:
1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen: Ymmärrys siitä, että ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle.
2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä.
3.2 Sopeutumiskyky: Taito hallita siirtymiä ja haasteita monimutkaisissa kestävyystilanteissa ja tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä epävarmoissa, monitulkintaisissa ja riskejä sisältävissä konteksteissa
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.
Opetellaan ymmärtämään ylikulutuksen vaikutuksia, planeetan luonnonvarojen rajallisuutta, luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita maapallolla, ylikulutuksen hillitsemisen keinoja, vastuullisen kuluttamisen tapoja sekä kiertotalouden kokonaisuuden ymmärtämistä ja elinkaariajattelua.
Tutustuu
planetaarisiin rajoihin eli maapallon kantokykyyn ja sen reunaehtoihin
kuten ilmastonmuutos, merien happamoituminen, yläilmakehän otsonikato, typen ja fosforin kierto, makean veden käyttö, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmakehän pienhiukkaset ja kemiallinen saastuminen.
luonnonvarojen globaaliin ylikulutukseen, ja sen vaikutuksiin.
Harjoittelee
tarkastelemaan eri tieteenalojen näkökulmasta erilaisia teknologisia ja kemiallisia sovelluksia, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä
kuten biopolttoaineet, uusiopaperi, kompostointi, vedenpuhdistus, biohajoavat pesuaineet, uudet bio- ja kierrätyspohjaiset tekstiilimateriaalit.
ideoimaan ja perustemaan ylikulutusta vähentäviä ratkaisuja omassa kouluarjessa
kuten kestävät valinnat raaka-aineiden ja materiaalien käytössä sekä työvälineiden ja teknologian hyödyntämistä kulutuksen pienentämiseksi.
Osaa
kertoa biotalouden esimerkkejä ja kuvailla sen merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.
3.1
BI: T6, T12–14, S6 (8. lk.)
MT: T4, T12, S2, S6 (8. lk.)
FY: T4 S3 (9. lk.)
KE: T4 S3-4 (9. lk.)
YH: T8, S4 (9. lk.)
ET: T7, T9-10, S3 (8. lk.)
KU: T4–5, T11
KO: T3, (7. lk.)
KS: T3, T7–8 (7. lk.)
Tutustuu
kulutuksen jakautumiseen globaalilla tasolla ja vertailee erilaisia elämäntapoja ja kulutusta huomioiden aika, paikka ja asema.
kriittisen kuluttamisen teemoihin esim. osallistumalla tapahtumiin, niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
esim. Earth Hour, Älä osta mitään päivä, Vihreä perjantai Vantaalla, Maailman ylikulutuspäivä, Kansainvälinen autoton päivä.
työelämän ympäristövastuuseen ja ympäristöviestintään
esim. työelämään tutustumisen yhteydessä
esim. ympäristövastuutavoitteet, ympäristövastuusta viestiminen, päästölaskelmat, kierrätys ja lajittelu.
voimassa olevien ravitsemussuosituksien ympäristövaikutusten perusteisiin, planetaarisen ruokavalion periaatteisiin ja satokausiajatteluun sekä ruuantuotannon päästöihin ja planetaarisiin rajoihin.
Harjoittelee
oman oman hiilijalanjäljen laskemista ja sen vertaamista tavoitetasoon sekä pohtii keinoja pienentää omaa kuluttamistaan.
energiankulutuksen mittaamista tai arviointia ja ideointia sen pienentämiseksi
esim. kodin tai koulun eri sähkölaitteiden kulutus.
tarkastelemaan kuluttamista ja vallitsevia normeja kriittisesti sekä pohtimaan keinoja muuttaa niitä kestävää tulevaisuutta ja yhdenvertaisuutta rakentaviksi.
etsimään yhteistyössä muiden kanssa ideoita ratkaisuiksi aitoihin kulutusperäisiin kestävyysongelmiin.
Osaa
keskeisimmät kulutuksesta aiheutuvat päästölähteet, ja keinoja, miten päästöjä voidaan pienentää (ruoka, liikkuminen, asuminen, pukeutuminen ja muu kuluttaminen).
tarkastella kuluttamista ja vallitsevia normeja kriittisesti sekä pohtia keinoja muuttaa normeja sekä tuntee kestävän kuluttamisen periaatteita
kuten korjaaminen, huoltaminen, kierrätys, tarpeen mukainen kuluttaminen, vaihtoehtoiset tavat uuden ostamiselle sekä vaihtoehtoja kuluttamiselle ja tapoja, jotka tuottavat hyvää oloa ja onnellisuutta tavaroiden kuluttamisen sijaan.
oman vastuun kuluttajana ja tunnistaa omaan kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia asioita kuten tottumukset, mainonta ja kaveripaine sekä tuntee yksilön tekojen merkityksen muutoksen aikaansaamiseksi.
vertailla liikkumistapoja kestävyyden, terveyden ja talouden näkökulmasta sekä valita kestävimmät liikkumistavat.
3.2
BI: T12-14, S6 (8.lk)
MT: T4, T12, S2, S6 (8.lk)
FY: T4, S6 (9. lk.)
KE: T4 S3 (9. lk.)
YH: T2, T5, T7-9, S1-2, S4 (9. lk.)
KO: T13, S1-3 (7. lk.)
TT: T1, T5, T7, T8, S2-3
KS: T8 (7. lk.)
LI: T12
MA: T7-8
OPO
Opetusmateriaalia Classroomissa
kriittisen kuluttamisen tapahtumaideoita vuosikellossa
HSY:n oppitunnit (vesi, kiertotalous)
Tutustuu
tuotteen elinkaaren eri vaiheissa (materiaalit, tuotanto, kuljetus, käyttö, käytön jälkeinen vaihe) syntyneisiin ympäristövaikutuksiin
esim. tekstiilit, ruoka, elektroniikka, raaka-aineet kuten metallit.
Harjoittelee
soveltamaan kiertotalouden periaatteita, joiden mukaan resursseja käytetään vähemmän, toimitaan paremmin nykyisillä resursseilla ja käytetään samoja resursseja uudelleen.
hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin jo olemassa olevaa materiaa uuden hankkimisen sijaan ja innovoimaan uusia käyttötapoja vanhoille materiaaleille sekä arvostamaan kierrätettyä materiaalia ja ymmärtää sen edut neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna.
Osaa
kertoa, mitä elinkaariajattelu tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on kestävän tuotannon ja kulutuksen kannalta.
keinoja, joilla jätteitä voidaan minimoida tai välttää niiden syntymistä.
lajitella jätteet Vantaan voimassa olevien jäteohjeistusten mukaisesti.
3.3
KE:T4 S3 (9. lk.)
KS: T3, T8, S1-3, S8 (7. lk.)
KO: T10, T13, S1-2 (7. lk.)
BI: T11-14, S6 (8.lk)
MT: T4, T12, S6 (8. lk.)
YH: T8 (9. lk.)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet linkittyvät Green Compin tavoitteisiin:
1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen: Taito vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja oppia aiemmilta sukupolvilta kestävyyden edistämiseksi.
2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä
2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.
2.3 Ongelman rajaaminen: Taito muotoilla nykyiset tai mahdolliset haasteet kestävyysongelmiksi ottamalla huomioon ongelman haastavuuden, siihen liittyvät ihmiset, ajan ja maantieteellisen kattavuuden, jotta voidaan määrittää soveltuvat lähestymistavat, joilla tulevia ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä ja jo olemassa olevia ongelmia voidaan hillitä ja niihin voidaan sopeutua
3.2 Sopeutumiskyky: Taito hallita siirtymiä ja haasteita monimutkaisissa kestävyystilanteissa ja tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä epävarmoissa, monitulkintaisissa ja riskejä sisältävissä konteksteissa
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.
Opetellaan kestävän kehityksen ilmentymistä ja sen ulottuvuuksia, kriittistä lukutaitoa, viestimistä ja mielipiteen ilmaisemista ilmasto- ja kestävyysteemoista, osallistumisen tapoja ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoja, tulevaisuuksien tarkastelua sekä kehittelemään erilaisia kestävyysskenaarioita ja hahmottelemaan polkuja kestävään tulevaisuuteen.
Tutustuu
Agenda 2030 -tavoitteisiin ja niiden välisiin suhteisiin ja jännitteisiin.
esimerkkeihin kestävän kehityksen ulottuvuuksista ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen sekä kestävän kehityksen periaatteisiin eri oppiaineiden tieteenalan näkökulmasta.
Harjoittelee
kestävän kehityksen ulottuvuuksien (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen) yhteyksien ja niiden välisten riippuvuuksien ymmärtämistä.
kestävyysongelmien tarkastelua järjestelmien (systeemien) näkökulmasta, tarkastelemalla ongelman osatekijöiden välisiä yhteyksiä ja arvioimaan eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia systeemiin ja kestävyyteen
esim. ruokajärjestelmä/kouluruokailu, uusiutuva energia, kiertotalous/kierrätys kouluissa, liikenteen päästöt/koulumatkaliikkuminen
Osaa
Kestävän kehityksen sertifikaattien merkityksen, tuntee osan niistä ja osaa pohtia valintoja kestävyyden näkökulmasta
esim. Luomu, EU:n luomutunnus Eurolehti, luomuleppäkerttu, Bra miljöval, Demeter, Reilu kauppa, Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki, Öko-Tex.
osaa huomioida kestävän kehityksen periaatteet ja ulottuvuudet eri oppiaineissa erilaisten oppilastöiden yhteydessä.
4.1
FY: T4, S3 (9. lk.)
KE: T4, S1, S3 (9. lk.)
BI: T6-7, T12-14, S6 (8. lk.)
MT: T4, T12, S6 (8. lk.)
KO: T3, T13 (7. lk.)
KS: T8, S8 (7. lk.)
KU: T11 (7. lk.)
TT: T9, S3 (9. lk.)
ET: T1-2, T5, T9-10, S3 (7., 9. lk.)
EV: T9, S3 (9. lk.)
Tutustuu
hyviin ja huonoihin uutisiin ja muuhun viestintään ilmastonmuutoksesta ja kestävyysongelmista.
tutkitun tiedon merkitykseen kestävyysilmiöiden ymmärtämisessä sekä disinformaatiokäsitteeseen ja informaatiovaikuttamiseen ilmasto- ja kestävyysteemoissa.
eri toimijoihin, jotka työskentelevät kestävyyden puolesta, sekä nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin niiden kautta
kuten kansalais- ja ympäristöjärjestöt ja harrastustoiminta.
Harjoittelee
hakemaan tietoa kestävästä kehityksestä eri tietolähteistä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta.
kriittistä lukutaitoa ilmastoaiheisten uutis- tai muiden tietolähteiden avulla ja tunnistamaan luotettavan lähteen.
tunnistamaan omassa arjessaan, mainonnassa tai muussa viestinnässä viherpesua ja kestävyysväittämiä, jotka eivät perustu tutkimukseen ja näyttöön vaan ovat viestintästrategia tai muu vaikuttamispyrkimys.
tuottamaan kantaaottavia tai vaikuttamaan pyrkivää viestintää kestävyysteemoista
kuten puhe/puheella vaikuttaminen, mielipidekirjoitus tai -video, podcast, kirje päättäjälle, vaikuttamiskampanja someen, kuvailmaisun, meemien, vastamainosten tai käsityöaktivismin keinoin vaikuttaminen.
osallistumista vaikuttamiskampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen koulussa tai koulun ulkopuolella.
Osaa
tarkastella mainosviestintää kriittisesti kestävän kuluttamisen näkökulmasta.
kertoa, mitä on informaatiovaikuttaminen ilmasto- ja kestävyysteemoissa.
esittää ja perustella mielipiteitä ja huomioida myös muiden eriävät mielipiteet ilmasto- ja kestävyysongelmien ratkaisuista sekä käydä rakentavaa keskustelua ryhmässä kestävyysteemasta.
erilaisia vaikuttamisen rakenteita koulussa ja koulun ulkopuolella ja erilaisia vaikutusmahdollisuuksia kestävyysongelmien ratkaisemiseksi.
SUK: T1-2, T8-9, T11, T14 , S1, S3 (7.-9. lk.)
STK: T6, S1 (8.-9. lk.)
YH: T7, T9, S2-S3 (9. lk.)
BI: T11, T14, S6 (8.lk.)
MT: T1, T4, T11-12, S2, S6 (7.-9. lk.)
KE: T12, S3 (9. lk.)
KU: T11 (7. lk.)
KS: S8 (7. lk.)
Tutustuu
tulevaisuuden ennakointiin ja mahdollisten tulevaisuuksien kuvitteluun
esim. megatrendien ja hiljaisten signaalien avulla.
Harjoittelee
ennakoimaan mahdollisia, toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuksia aiempien suuntausten ja nykyisten olosuhteiden pohjalta sekä pohjautuen eri tieteenalojen tietoihin
esim. hyödyntämällä megatrendejä ja hiljaisia signaaleja, jotka auttavat tekemään tulevaisuusskenaarioita.
ymmärtämään tänä päivänä tehtyjen (yhteiskunnallisten) päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen ja tulevien sukupolvien etuihin.
Osaa
kuvitella positiivisia tulevaisuuksia ja huomioida, että oma toimintamme vaikuttaa siihen, millaiset tulevaisuudet ovat mahdollisia.
visioida eri oppiaineiden tietoja hyödyntäen kestävään tulevaisuuteen siirtymisen vaihtoehtoisia vaiheita ja askeleita.
erottaa toivottavat ja todennäköiset tulevaisuudet ja tarkastella tulevaisuuden mahdollisia olosuhteita seurauksena nyt ja lähitulevaisuudessa tapahtuvalle kehitykselle.
BI: T11, T13, T14, S6 (8. lk.)
MT: T4, T12, S6 (8. lk.)
HI: T7, T12, S6 (7.–8. lk.)
YH: T2, T5, T7-8, S1 (9. lk.)
KU: T11 (7. lk.)
ET: T7, T9 (8.-9. lk.)
EV: T9 (9. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Tulevaisuuspäivä (maaliskuu)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet linkittyvät Green Compin tavoitteisiin:
2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä
2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.
2.3 Ongelman rajaaminen: Taito muotoilla nykyiset tai mahdolliset haasteet kestävyysongelmiksi ottamalla huomioon ongelman haastavuuden, siihen liittyvät ihmiset, ajan ja maantieteellisen kattavuuden, jotta voidaan määrittää soveltuvat lähestymistavat, joilla tulevia ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä ja jo olemassa olevia ongelmia voidaan hillitä ja niihin voidaan sopeutua.
3.1 Tulevaisuuslukutaito: Taito hahmottaa vaihtoehtoisia kestäviä tulevaisuuksia kuvittelemalla ja kehittämällä vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja määrittämällä vaiheet, joita tarvitaan parhaimman kestävän tulevaisuuden saavuttamiseks
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
4.1 Poliittinen toimijuus: Taito navigoida poliittisissa järjestelmissä, tunnistaa poliittinen vastuu ja vastuuvelvollisuus kestävyyttä heikentävässä toiminnassa ja vaatia tehokkaita kestävyystoimenpiteit
4.2 Yhteistyö: Taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi.
4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.
(Tulossa 2024)
7.-9. -luokkien osaamistavoitteita voi tarkastella ja koulu voi käyttää suunnittelupohjanaan word-tiedostoa ja tavoitteet voi tulostaa pdf.-tiedostona.
LINKKI WORD ja PDF:n