7.-9. luokkien osaamistavoitteet

Tutustuu

• erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta sekä käsitykseen luonnon itseisarvosta. 

• luonto- ja kestävyysarvoihin sekä omista arvoista eriäviin näkökulmiin

  • esim. pohtimalla miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat arvoihimme.

• ylisukupolviseen oikeudenmukaisuuteen sekä sen merkitykseen ympäristönsuojelussa.

• ympäristöetiikkaan, eläinten oikeuksiin ja eläintensuojeluun.

Harjoittelee

• tarkastelemaan arvojen ja tekojen yhteyttä: miten arvot toteutuvat arjessa ja toimiiko itse arvojen mukaisesti.

• selvittämään yrityksen tai muun toimijan kestävyysarvoja

  • esim.TET-harjoittelupaikassa tai muussa yrityksessä tai organisaatiossa.

Osaa

• keskustella luontoon liittyvien arvojen merkityksestä

  • kuten luonnon arvostaminen ja sen tärkeyden tunnustaminen, lajien välinen tasa-arvo, ekologinen oikeudenmukaisuus, kohtuus ja vastuullisuus.

• tarkastella oman elinpiirin ja kulttuurien vaikutusta omiin luonto- ja kestävyysarvoihin. 

Tutustuu

• erilaisiin luontokohteisiin retkeillen ja luonnossa opiskellen eri vuodenaikoina.

Harjoittelee

• myönteisen luontosuhteen vahvistamista ja luonnon hyvinvoinnin arvostamista ihmisen hyvinvoinnin lähteenä.

• kestävää luonnossa liikkumista, ja ulkona oppimista opetussuunnitelman sisältöihin kiinnittyen

  • kuten retket, ulko-opetus, marjastus ja sienestys, kalastus, luonnonmateriaalien kerääminen ja hyödyntäminen, ruuanvalmistus retkellä, yöpyminen ulkona. 

Osaa

• jokaisenoikeudet ja luonnonsuojelualueella liikkuvan oikeudet sekä retkeillä kestävästi. 

• kuvailla, miksi luonnon hyvinvointi on tärkeää myös ihmisen hyvinvoinnin kannalta sekä arvioida ekosysteemipalveluiden merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. 

Tutustuu

• luonnonsuojelun tavoitteisiin, keinoihin ja saavutuksiin Vantaalla ja Suomessa.

• Vantaalla eläviin uhanalaisiin, suojeltuihin ja huomionarvoisiin lajeihin. 

Harjoittelee

• tunnistamaan paikallisten luontokohteiden suojelun tarpeita ja osallistuu luonnonsuojeluun erilaisissa projekteissa

  • kuten vieraslajien poisto, niityn perustaminen tai hoitaminen, koulupuutarhan perustaminen tai hoitaminen, vaikuttaminen erilaisin keinoin. 

Osaa

• määritellä, mitä tarkoittaa uhanalaiset lajit ja ekosysteemit ja kertoa, mitä vaikutuksia sukupuuttoon kuolemisella on. 

• ottaa vastuuta tulevaisuuden rakentavista valinnoista ja oman lähiympäristön arvostamista. 

Tutustuu

• erilaisten esimerkkien kautta kestävyysongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin, huomioiden ongelmien ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia näkökulmia.

• globaaliin vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen kestävyysongelmien tarkastelussa. 

• onnistumisiin ja hyviin uutisiin kestävyysongelmien (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöongelmat) ratkaisuissa.

Harjoittelee

• kestävyysongelmien tarkastelua laajasti eri näkökulmista systeemisinä ongelmina sekä toisaalta yksilön tekojen merkityksen ymmärtämistä kestävyysongelmien ratkaisuissa. 

• kestävyysongelman rajaamista ja -ratkaisuehdotusten tekemistä huomioiden eri ryhmien näkökulman ja ympäristön hyvinvoinnin. 

• arvioimaan kestävyystekoja sen perustella, miten suuri todellinen vaikutus niillä on kestävyysongelmien ratkaisuissa, 

  • esim. yksilön tekojen hiilijalanjäljet tai ruokahävikin päästöt suhteessa ruuantuotannon päästöihin.

Osaa

• kuvailla kestävyysongelmien monitahoisuutta ja globaaleja yhteyksiä esimerkkien avulla

  • kuten teollisuusyhteiskunnan ja kaupungistumisen vaikutuksia ympäristölle, pikamuodin vaikutus, materiaalien alkuperän, elinkaaren, ekologisuuden ja eettisyyden tarkastelu.

• kuvailla eri tieteenalojen kestävyyttä kehittäviä uusia ratkaisuja. 

• käyttää ja soveltaa eri oppiaineiden kestävyysnäkökulmaan liittyviä tietojaan ja taitojaan.

Tutustuu

• Vantaan ja Suomen sekä globaaleihin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi joihinkin kansainvälisiin sopimuksiin, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty

  • kuten Vantaan resurssiviisauden tiekartta, Suomen ilmastolaki ja Pariisin ilmastosopimus.

• käsitteisiin hiilineutraali ja hiilinegatiivinen.

Harjoittelee

• energian kestävää käyttöä ja tutustuu Vantaan energiantuotantotapoihin.

• hahmottamaan kestävän kulutuksen päästörajoja ja omia päästöjä suhteessa niihin

  • esim. hiilijalanjäljen tai hiilibudjetin laskemista, ruuan hiilijalanjäljen vertailua tai eri maiden kasvihuonekaasupäästöjen vertailua. 

• tarkastelemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. 

Osaa

• kuvailla, mistä ilmastonmuutoksessa ilmiönä on kyse, ja miten ihminen on siihen vaikuttanut sekä kestämättömyyden perimmäiset syyt ilmastonmuutoksessa 

  • kuten luonnonvarojen ylikulutus, kulutuskulttuuri, fossiiliset energianlähteet, maankäyttö, väestönkasvu ja kaupungistuminen, teollisuuden päästöt.

• erilaisia tekoja ja keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä yksilötasolla sekä yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla

  • kuten erilaiset yksilön teot, koulun ja muiden yhteisöjen teot, lait ja säädökset, kansainvälinen yhteistyö.  

Tutustuu

• monimuotoisuuden uhkiin ja lajeihin kohdistuviin suoriin uhkiin 

  • kuten rakentaminen, metsätalous, vieraslajit, ilmastonmuutos, intensiivinen maatalous, ympäristömyrkyt ja torjunta-aineet, ylikalastus ja kestämätön metsästys. 

• paikallisiin ja globaaleihin ympäristöongelmiin vesistöissä

  • kuten veden laatu, saastuminen, kemikaalikuorma ja muovi merissä, veden saatavuus ja makean veden varannot, vesiekosysteemien muuttuminen ja häviäminen, jäätiköiden sulaminen ja vesistöjen pinnan nousu

  • kuten vedenpuhdistukseen Pääkaupunkiseudulla.

• globaaleihin ympäristöongelmiin vesistöissä 

  • kuten veden laatu, saastuminen ja muovi vesistöissä, veden saatavuus ja makean veden varannot, vesiekosysteemien tuhoutuminen, jäätiköiden sulaminen ja vesistöjen pinnan nousu. 

Harjoittelee

• luonnon monimuotoisuuden havainnointia maastossa 

  • kuten erilaisissa retkikohteissa koulun lähiluonnossa tai muissa Vantaan ja pääkaupunkiseudun luontokohteissa.

• tarkastelemaan luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen yhteyttä.

• tunnistamaan kodin kemikaalien ympäristövaikutuksia ja tuntemaan kemikaalien pääsyä vesistöihin ja ympäristöön. 

Osaa

• kertoa luonnon ekosysteemipalveluista sekä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja sen heikkenemisestä aiheutuvista vaikutuksista ihmiselle. 

• kertoa ihmisen toiminnan aiheuttamista muutoksista ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle sekä kuvailla erilaisia tekoja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. 

• kuvailla ympäristön kemikalisoitumisen syitä ja huomioida kestävyysnäkökulman kemikaalivalintoja tehdessään sekä valita mahdollisuuksien mukaan ympäristöystävällisemmin.

Tutustuu

• planetaarisiin rajoihin eli maapallon kantokykyyn ja sen reunaehtoihin

  • kuten ilmastonmuutos, merien happamoituminen, yläilmakehän otsonikato, typen ja fosforin kierto, makean veden käyttö, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmakehän pienhiukkaset ja kemiallinen saastuminen. 

• luonnonvarojen globaaliin ylikulutukseen, ja sen vaikutuksiin.

Harjoittelee

• tarkastelemaan eri tieteenalojen näkökulmasta erilaisia teknologisia ja kemiallisia sovelluksia, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä

  • kuten biopolttoaineet, uusiopaperi, kompostointi, vedenpuhdistus, biohajoavat pesuaineet, uudet bio- ja kierrätyspohjaiset tekstiilimateriaalit. 

• ideoimaan ja perustemaan ylikulutusta vähentäviä ratkaisuja omassa kouluarjessa

  • kuten kestävät valinnat raaka-aineiden ja materiaalien käytössä sekä työvälineiden ja teknologian hyödyntämistä kulutuksen pienentämiseksi.

Osaa

• kertoa biotalouden esimerkkejä ja kuvailla sen merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. 

Tutustuu

• kulutuksen jakautumiseen globaalilla tasolla ja vertailee erilaisia elämäntapoja ja kulutusta huomioiden aika, paikka ja asema.

• kriittisen kuluttamisen teemoihin esim. osallistumalla tapahtumiin, niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen

  • esim. Earth Hour, Älä osta mitään päivä, Vihreä perjantai Vantaalla, Maailman ylikulutuspäivä, Kansainvälinen autoton päivä.  

• työelämän ympäristövastuuseen ja ympäristöviestintään

  • esim. työelämään tutustumisen yhteydessä

  • esim. ympäristövastuutavoitteet, ympäristövastuusta viestiminen, päästölaskelmat, kierrätys ja lajittelu.

• voimassa olevien ravitsemussuosituksien ympäristövaikutusten perusteisiin, planetaarisen ruokavalion periaatteisiin ja satokausiajatteluun sekä ruuantuotannon päästöihin ja planetaarisiin rajoihin. 

Harjoittelee

• oman oman hiilijalanjäljen laskemista ja sen vertaamista tavoitetasoon sekä pohtii keinoja pienentää omaa kuluttamistaan. 

• energiankulutuksen mittaamista tai arviointia ja ideointia sen pienentämiseksi

  • esim. kodin tai koulun eri sähkölaitteiden kulutus.

• tarkastelemaan kuluttamista ja vallitsevia normeja kriittisesti sekä pohtimaan keinoja muuttaa niitä kestävää tulevaisuutta ja yhdenvertaisuutta rakentaviksi. 

• etsimään yhteistyössä muiden kanssa ideoita ratkaisuiksi aitoihin kulutusperäisiin kestävyysongelmiin. 

Osaa

• keskeisimmät kulutuksesta aiheutuvat päästölähteet, ja keinoja, miten päästöjä voidaan pienentää (ruoka, liikkuminen, asuminen, pukeutuminen ja muu kuluttaminen). 

• tarkastella kuluttamista ja vallitsevia normeja kriittisesti sekä pohtia keinoja muuttaa normeja sekä tuntee kestävän kuluttamisen periaatteita

  • kuten korjaaminen, huoltaminen, kierrätys, tarpeen mukainen kuluttaminen, vaihtoehtoiset tavat uuden ostamiselle sekä vaihtoehtoja kuluttamiselle ja tapoja, jotka tuottavat hyvää oloa ja onnellisuutta tavaroiden kuluttamisen sijaan.

• oman vastuun kuluttajana ja tunnistaa omaan kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavia asioita kuten tottumukset, mainonta ja kaveripaine sekä tuntee yksilön tekojen merkityksen muutoksen aikaansaamiseksi.

• vertailla liikkumistapoja kestävyyden, terveyden ja talouden näkökulmasta sekä valita kestävimmät liikkumistavat.

Tutustuu

• tuotteen elinkaaren eri vaiheissa (materiaalit, tuotanto, kuljetus, käyttö, käytön jälkeinen vaihe) syntyneisiin ympäristövaikutuksiin

  • esim. tekstiilit, ruoka, elektroniikka, raaka-aineet kuten metallit. 

Harjoittelee

• soveltamaan kiertotalouden periaatteita, joiden mukaan resursseja käytetään vähemmän, toimitaan paremmin nykyisillä resursseilla ja käytetään samoja resursseja uudelleen. 

• hyödyntämään aikaisempaa tehokkaammin jo olemassa olevaa materiaa uuden hankkimisen sijaan ja innovoimaan uusia käyttötapoja vanhoille materiaaleille sekä arvostamaan kierrätettyä materiaalia ja ymmärtää sen edut neitseelliseen raaka-aineeseen verrattuna. 

Osaa

• kertoa, mitä elinkaariajattelu tarkoittaa ja mitä merkitystä sillä on kestävän tuotannon ja kulutuksen kannalta. 

• keinoja, joilla jätteitä voidaan minimoida tai välttää niiden syntymistä. 

• lajitella jätteet Vantaan voimassa olevien jäteohjeistusten mukaisesti.

Tutustuu

• Agenda 2030 -tavoitteisiin ja niiden välisiin suhteisiin ja jännitteisiin.

• esimerkkeihin kestävän kehityksen ulottuvuuksista ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen sekä kestävän kehityksen periaatteisiin eri oppiaineiden tieteenalan näkökulmasta.

Harjoittelee

• kestävän kehityksen ulottuvuuksien (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen) yhteyksien ja niiden välisten riippuvuuksien ymmärtämistä. 

• kestävyysongelmien tarkastelua järjestelmien (systeemien) näkökulmasta, tarkastelemalla ongelman osatekijöiden välisiä yhteyksiä ja arvioimaan eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia systeemiin ja kestävyyteen 

  • esim. ruokajärjestelmä/kouluruokailu, uusiutuva energia, kiertotalous/kierrätys kouluissa, liikenteen päästöt/koulumatkaliikkuminen

Osaa

• Kestävän kehityksen sertifikaattien merkityksen, tuntee osan niistä  ja osaa pohtia valintoja kestävyyden näkökulmasta 

  • esim. Luomu, EU:n luomutunnus Eurolehti, luomuleppäkerttu, Bra miljöval, Demeter, Reilu kauppa, Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki, Öko-Tex.

• osaa huomioida kestävän kehityksen periaatteet ja ulottuvuudet eri oppiaineissa erilaisten oppilastöiden yhteydessä. 

Tutustuu

• hyviin ja huonoihin uutisiin ja muuhun viestintään ilmastonmuutoksesta ja kestävyysongelmista.

• tutkitun tiedon merkitykseen kestävyysilmiöiden ymmärtämisessä sekä disinformaatiokäsitteeseen ja informaatiovaikuttamiseen ilmasto- ja kestävyysteemoissa.

• eri toimijoihin, jotka työskentelevät kestävyyden puolesta, sekä nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin niiden kautta

  • kuten kansalais- ja ympäristöjärjestöt ja harrastustoiminta. 

Harjoittelee

• hakemaan tietoa kestävästä kehityksestä eri tietolähteistä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta. 

• kriittistä lukutaitoa ilmastoaiheisten uutis- tai muiden tietolähteiden avulla ja tunnistamaan luotettavan lähteen. 

• tunnistamaan omassa arjessaan, mainonnassa tai muussa viestinnässä viherpesua ja kestävyysväittämiä, jotka eivät perustu tutkimukseen ja näyttöön vaan ovat viestintästrategia tai muu vaikuttamispyrkimys. 

• tuottamaan kantaaottavia tai vaikuttamaan pyrkivää viestintää kestävyysteemoista

  • kuten puhe/puheella vaikuttaminen, mielipidekirjoitus tai -video, podcast, kirje päättäjälle, vaikuttamiskampanja someen, kuvailmaisun, meemien, vastamainosten tai käsityöaktivismin keinoin vaikuttaminen. 

• osallistumista vaikuttamiskampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen koulussa tai koulun ulkopuolella.

Osaa

• tarkastella mainosviestintää kriittisesti kestävän kuluttamisen näkökulmasta.

• kertoa, mitä on informaatiovaikuttaminen ilmasto- ja kestävyysteemoissa.   

• esittää ja perustella mielipiteitä ja huomioida myös muiden eriävät mielipiteet ilmasto- ja kestävyysongelmien ratkaisuista sekä käydä rakentavaa keskustelua ryhmässä kestävyysteemasta.

• erilaisia vaikuttamisen rakenteita koulussa ja koulun ulkopuolella ja erilaisia vaikutusmahdollisuuksia kestävyysongelmien ratkaisemiseksi.

Tutustuu

• tulevaisuuden ennakointiin ja mahdollisten tulevaisuuksien kuvitteluun

  • esim. megatrendien ja hiljaisten signaalien avulla. 

Harjoittelee

• ennakoimaan mahdollisia, toivottavia ja todennäköisiä tulevaisuuksia aiempien suuntausten ja nykyisten olosuhteiden pohjalta sekä pohjautuen eri tieteenalojen tietoihin

  • esim. hyödyntämällä megatrendejä ja hiljaisia signaaleja, jotka auttavat tekemään tulevaisuusskenaarioita. 

• ymmärtämään tänä päivänä tehtyjen (yhteiskunnallisten) päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen ja tulevien sukupolvien etuihin.

Osaa

• kuvitella positiivisia tulevaisuuksia ja huomioida, että oma toimintamme vaikuttaa siihen, millaiset tulevaisuudet ovat mahdollisia. 

• visioida eri oppiaineiden tietoja hyödyntäen kestävään tulevaisuuteen siirtymisen vaihtoehtoisia vaiheita ja askeleita.

• erottaa toivottavat ja todennäköiset tulevaisuudet ja tarkastella tulevaisuuden mahdollisia olosuhteita seurauksena nyt ja lähitulevaisuudessa tapahtuvalle kehitykselle.