3.–6. luokkien kestävän tulevaisuuden osaamistavoitteet on jaettu kunkin neljän pääotsikon alle kolmeen alaotsikkoon ja osioihin tutustuu, harjoittelee ja osaa. OPS ja vinkkejä -osiosta löydät ehdotuksia opetussuunnitelmayhteyksistä ja vinkkejä opetusmateriaaleista.
Yhteys opetussuunnitelmaan
Opetussuunnitelmayhteydet tarjoavat esimerkkejä, mihin opetussuunnitelman tavoitteisiin (T) tai sisältöihin (S) kyseiset osaamistavoitteet liittyvät. OPS-merkintä ei edellytä osaamistavoitteen käsittelyä juuri määritellyissä oppiaineissa, vaan koulut ja opettajat tekevät paikallisesti sopivat ratkaisut. On hyvä huomioida, että tavoitteet käsiteltäisiin kaikille yhteisissä oppiaineissa. Valinnaisaineissa ja oppiaineissa, jotka eivät koske kaikkia oppilaita, voidaan syventää ja soveltaa tavoitteita. Katso myös osaamistavoitetyökalu tueksi tavoitteiden käsittelyyn eri oppiaineissa.
Opetellaan tunnistamaan luontoon ja kestävyyteen liittyviä arvoja, rakentamaan omaa luontosuhdetta, tutkimaan ympäristöä, liikkumaan lähiluonnossa ja tunnistamaan siellä eläviä lajeja sekä osallistumaan luonnonsuojelutekoihin.
Tutustuu
ympäristön luontoarvoihin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin merkityksiin ja oppii arvostamaan kotiseudun monimuotoista ympäristöä.
luonnon itseisarvo -käsitykseen.
ylisukupolvisuuden ja globaalin oikeudenmukaisuuden käsitteisiin.
Harjoittelee
tarkastelemaan erilaisten arvojen yhteyttä luontoarvoihin ja kestävään elämäntapaan sekä arvojen ristiriitoja.
tunnistamaan omien kestävyysarvojen ja -tekojen välisen yhteyden sekä tekemään tekoja, jotka tukevat kestävän elämäntavan mukaisia arvoja.
ymmärtämään, että muutokset ympäristössä, ilmastossa ja luonnossa aiheuttaa eri ihmisryhmille eri asioita.
Osaa
keskustella luontoon liittyvistä arvoista, asenteista ja merkityksistä
kuten luonnon arvostaminen ja sen tärkeyden tunnustaminen, lajien välinen tasa-arvo, ekologinen oikeudenmukaisuus, kohtuus ja vastuullisuus.
tarkastella eri ihmisten ja yhteisöjen erilaisia lähtökohtia ja mahdollisuuksia kestävyysvalintojen tekemiseen.
tunnistaa globaalia epäoikeudenmukaisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä.
1.1
YM: T3, T9, T12, S3-4, S6 (3.–6. lk.)
EV: T9-11, S3 (4.–6. lk.)
ET: T1-4, T9-10 (3.–6. lk.)
KU: T10 (3.–5. lk.)
HI: T5, T7 (6. lk.)
MU: T6
Opetusmateriaalia Classroomissa
Tutustuu
Vantaan ja oman kaupunginosan lähiluonnon eri kohteisiin retkeillen ja ulkona oppien eri vuodenaikoina.
hyötyihin, joita ihminen luonnosta saa esim. terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmasta.
Harjoittelee
lähiympäristön havainnointia ja havaintojen kirjaamista
esim. talvi- tai kevätseuranta, lintujen pihabongaus sekä Vantaan ympäristökeskuksen lähiluontoteeman hyödyntäminen.
myönteisen luontosuhteen rakentamista ja luonnon hyvinvoinnin arvostamista ihmisen hyvinvoinnin lähteenä.
retkeilyä, liikkumista ja toimimista luonnossa eri vuodenaikoina ja kestävällä tavalla kiinnittyen opetussuunnitelman sisältöihin
kuten
3. lk. vesi (retkikohteena esim. Kerava- ja Vantaanjoki, ojat, hulevesialueet ja muut vesistöt lähiluonnossa)
4. lk. metsä (retkikohteena esim. luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot Sipoonkorpi tai Nuuksio)
5. lk. maa- ja kallioperä (retkikohteena esim. luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot Sipoonkorpi tai Nuuksio)
6. lk. kotiseutu ja luonnon monimuotoisuus (retkikohteena esim. suoalueet, niityt, uhanalaisten eliöiden esiintymispaikat)
Osaa
jokaisenoikeudet, retkeilyetiketin ja kestävän luontoretkeilyn periaatteet ja osaa soveltaa niitä luonnossa.
oman lähiluonnon erityispiirteet.
1.2
YM: T9, T19, S4-5 (3.–6. lk.)
ET: T4, S4 (3.–6. lk.)
LI: T2-4, S1 (3.–6. lk.)
MA: T4, T11-13, S4-5
KU: T1, S2
Opetusmateriaalia Classroomissa
Oman luokan säännöt luontoon.
Retkeilyn vuosikello
Vantaan lähiluonto-oppaiden retket (viestitään kouluille, kun varattavissa)
Tutustuu
lähiympäristön yleisimpiin kasvi- ja eläinlajeihin sekä joihinkin Vantaan luonnossa eläviin huomionarvoisiin lajeihin
kuten liito-orava, lepakot, saukko, uhanalaiset linnut tai halavasepikkä.
eliöiden ja ekosysteemien uhanalaisuuteen.
lähialueen vesistöjen tilaan tekemällä itse tutkimuksia tai tutustumalla valmiisiin aineistoihin
esim. Itämeri, Vantaan sisävedet, Vantaan joet, purot ja järvet.
Harjoittelee
luonnonsuojelua yhteisissä projekteissa tai oppimiskokonaisuuksissa
esim. linnunpönttöjen tai hyönteishotellien rakentaminen ja hoitaminen, koulupuutarhan, kompostin tai istutusten hoitaminen, luonnonkukkien kylväminen, vieraslajien poistaminen, risuaidan rakentaminen, roskien keräys tai oman luontopolun suunnitteleminen.
tekoja, joilla voi suojella ja vähentää kuormaa lähivesissä.
Osaa
arvioida oman toiminnan vaikutuksia lähiympäristölle ja tiedostaa, miten omalla toiminnalla voi vaikuttaa luonnon hyvinvointiin.
nimetä erilaisia luonnonsuojelutoimia ja on osallistunut niiden toteuttamiseen.
1.3
YM: T3, T6, T15, S3-6 (3.–6. lk.)
ET: T10, S4 (3.–6. lk.)
EV: S3 (6. lk.)
KS: T3, T8 (3.–6. lk.)
KO: T13, S2-3 (4.–6. lk.)
LI: T 2-4, S1 (3.-6. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Luonnonsuojelutoimien ohjeita Vantaan kouluille.
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet viittaavat seuraaviin Green Compin tavoitteisiin:
1.1 Kestävyyden arvostaminen: Taito pohtia henkilökohtaisia arvoja; taito tunnistaa ja selittää, miten arvot vaihtelevat eri ihmisten ja eri aikakausien välillä, ja arvioida kriittisesti, millaisessa suhteessa arvot ovat kestävyysarvoihin.
1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen: Taito vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja oppia aiemmilta sukupolvilta kestävyyden edistämiseksi.
1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen: Ymmärrys siitä, että ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle.
2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
Opetellaan hahmottamaan, että maapallolla on isoja yhteisiä ympäristöongelmia, tuntemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, tutkimaan lähiympäristön monimuotoisuutta ja ymmärtämään puhtaan veden merkitys omassa elämässä.
Tutustuu
kestävyysongelmien käsitteisiin esim. käsitekarttojen avulla.
kestävyysongelmiin ja niiden ratkaisuihin, esim. KETU-dialogien avulla.
Harjoittelee
kestävyysongelmien monitahoisuuden hahmottamista ja vaikutuksia omassa ympäristössä
esim.
3. lk. vesistöjen ympäristöongelmat
4. lk. kestävä ravinnontuotanto
5. lk. luonnon monimuotoisuus ja sen heikkeneminen
6. lk. ilmastonmuutoksen syyt ja vaikutus.
rajaamaan kestävyysongelmia ja ideoimaan niihin ratkaisuja.
onnistumisten ja edistyksen huomaamista kestävyysongelmien ratkaisuissa ja luottamusta siihen, että ratkaisuja löytyy.
Osaa
nimetä keskeiset ylikulutuksen ja suurimpien ilmastopäästöjen osa-alueet (ravinnontuotanto, liikkuminen, infrastruktuuri, muu kuluttaminen).
käyttää kestävyyteen liittyviä tietojaan ja taitojaan monialaisessa oppimiskokonaisuudessa tai projektissa, jossa eri tieteenalojen tietoja sovelletaan.
2.1
Painottuu 5.-6. luokalla
YM: T1, T3-4, T7, T12-13, S5-6
KO: T3, T13 (6. lk.)
ET: T10, S4
HI: T8, T9 (5.–6. lk.)
SUK: T6, S3
STK: T6, T11, T15, S2, S5
Tutustuu
ilmastonmuutokseen ilmiönä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen vaikutuksiin maapallolla.
hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkikäsitteisiin.
positiivisiin saavutuksiin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Harjoittelee
toimimaan arjessa niin, että oma hiilijalanjälki pienenee.
tulevaisuuden vähähiilisten ratkaisujen ideointia hyödyntäen eri oppiaineiden tietoja.
Osaa
perustiedot ilmastonmuutoksesta ilmiönä ja ilmastonmuutoksen kiihtymisen syitä, joihin ihminen on vaikuttanut.
erilaisia seurauksia, joita nopea ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa ja muualla maailmassa.
erilaisia keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä yksilöiden ja yhteisöjen tasolla.
2.2
Painottuu 5. luokalla
YM: T3, T13, S5-6 (3.-5. lk.)
ET: T3, T4 (5.–6. lk.)
YH: T2, T8, S1, S4 (4. ja 6. lk.)
KS: T8, S1 (3.-6. lk)
Tutustuu
käsitteeseen luonnon monimuotoisuus ja monimuotoisuuteen Suomen ja Vantaan luonnossa.
omassa elinympäristössä tapahtuvaan monimuotoisuuden vaihteluun.
Harjoittelee
tuntemaan Vantaan eläin- ja kasvilajeja.
tuntemaan lähiympäristössä esiintyviä vieraslajeja.
Osaa
arvioida ja vertailla lähiympäristöjen monimuotoisuutta
esim. koulun pihassa ja lähiluonnossa.
kertoa, miten luonnon monimuotoisuutta voidaan lisätä lähiympäristössä
esim. nurmikoiden muuttaminen niityiksi, lahopuun lisääminen, risuaidan rakentaminen, vieraslajien poistaminen, pölyttäjien auttaminen.
kertoa monimuotoisuuden merkityksestä ihmiselle paikallisesti ja globaalisti
kuten pölyttäjien merkitys ruuantuotannossa, luonnon tarjoamat virkistysmahdollisuudet, raaka-aineiden ja lääkkeiden saamisen turvaaminen, terveiden ekosysteemien tuottama puhdas ilma.
2.3
Painottuu 6. luokalla
YM: T3-5, T7, T9, T12, T15-16, S3-6 (3.-6. lk.)
ET: T4, T9, S4 (6. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Vantaan lähiluonto-oppaiden retket (viestitään kouluille, kun varattavissa)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet linkittyvät Green Compin tavoitteisiin:
1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen: Ymmärrys siitä, että ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle.
2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.
Opetellaan kestävän kuluttamisen ja elämäntavan periaatteita ja käytäntöjä omassa arjessa: kohtuullisuutta, kuluttamaan vähemmän luonnonvaroja, säästämään, lajittelemaan ja kierrättämään.
Tutustuu
maapallon kantokyky ja luonnonvarat -käsitteisiin ja joihinkin esimerkkeihin maapallon kantokyvyn heikkenemisestä
kuten ilmastonmuutos, merien happamoituminen, yläilmakehän otsonikato, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.
luonnonvarojen ylikulutukseen ja sen syihin.
Harjoittelee
tarkastelemaan, miten omassa elämässä rajalliset luonnonvarat tai niiden ylikulutus ilmenevät.
luottamaan siihen, että yksilön teoilla on merkitystä muutoksen aikaansaamiseksi ylikulutuksessa.
puhtaan veden merkityksen ymmärtämistä
kuten jäteveden puhdistus ja sen kuormituksen vähentäminen, puhtaan juomaveden syntyminen, ympäristömyrkkyjen vaikutus ympäristössä ja vesistöissä.
Osaa
luonnonvarojen rajallisuuden ja niiden kestävän käytön periaatteita.
.perustella miksi ja kertoa miten luonnonvarojen käyttöä voi vähentää esim. kouluympäristössä
kuten digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen, paperin kulutuksen vähentäminen, ruokahävikin pienentäminen, veden ja sähkön kulutuksen vähentäminen, mullan tuottaminen kompostissa, materiaalin uudelleenkäyttö käsitöissä ja askartelussa, joukkoliikenteen hyödyntäminen.
3.1
Painottuu 5.-6. luokalla
YM: S6 (5. lk.)
KO: T3, T13, S3 (4.–6. lk.)
KU: T11 (3.–5. lk.)
KS: T8 (3.–6. lk.)
Tutustuu
Hiilidiili-merkkiin ja ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin, hävikkiruuan määrän vähentämiseen.
päästö-käsitteeseen ja erilaisiin päästölähteisiin
kuten eri liikkumismuotojen, energiankäytön, kuluttamisen ja ruuantuotannon päästöt.
kriittisen kuluttamisen teemoihin esim. osallistumalla kriittisen kuluttamisen tapahtumiin, niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen
esim. Earth Hour, Älä osta mitään päivä, Vihreä perjantai Vantaalla, Maailman ylikulutuspäivä, Kansainvälinen autoton päivä.
digitaalisten palveluiden ympäristökuormaan sekä digitalisaation ympäristöhyötyihin.
Harjoittelee
tunnistamaan omaan kuluttamiseen vaikuttavia asioita
kuten kaveripaine ja mainonta.
kriittisen kuluttamisen taitoja, kuten tarkastelemaan tarvetta, mainontaa ja laatua.
hyödyntämään arjen teknologisia sovelluksia kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseksi, kuten sähkömittarit, hiilijalanjälkilaskurit, tekoälyn hyödyntäminen.
Osaa
nimetä isoimmat päästölähteet omassa elämässään (ruokaan, liikkumiseen, asumiseen, pukeutumiseen ja muuhun kuluttamiseen liittyvät).
vertailla erilaisten kulutustottumusten päästövaikutuksia
esim. erilaiset elämäntavat liikkumisessa, kulutuksessa tai eri ruokavalioiden vaikutus.
tekoja, joilla voi pienentää omaa kuluttamistaan
esim. huomaamaan tapoja, jotka tuottavat hyvää oloa ja onnellisuutta tavaroiden kuluttamisen sijaan.
osaa tarkastella koulun käytäntöjä kestävyyden näkökulmasta ja tehdä aloitteita kestävyyden parantamiseksi.
itse arjen valinnoilla vaikuttaa kemikaalikuormaan, rehevöitymiseen ja muihin vedenkäytön vaikutuksiin.
3.2
YM: T7, S5-6 (3.-6. lk.)
KO: T3, T13, S2-3 (4.-6. lk.)
YH: T8, S1 (4., 6. lk.)
ET: T2, T7, T10 (5.-6. lk.)
Tutustuu
kiertotalouden keskeisiin käsitteisiin,
kuten kohtuullisuus ja kulutuksen pienentäminen, uusiutuvat ja kierrätetyt materiaalit valmistuksessa, pakkaus, jätteet ja niiden kierrätettävyys, eliniän pidentäminen, korjattavuus ja huollettavuus, materiaalin säästäväinen käyttö ja tuotteen, sen osan tai materiaalin uudelleen käyttö.
kierrätyskeskuksen toimintaan sekä jätteiden käsittelyyn Vantaalla.
Harjoittelee
kiertotalouden periaatteita ja tutustuu esimerkkeihin siitä, miten materiaaleja ja tuotteita voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai kompostoida.
kiertotalouden ja elinkaariajattelun käytännön esimerkkejä eri oppiaineiden sisällöistä.
Osaa
ennaltaehkäistä jätteen syntyä, lajitella oikein erilaiset jätteet ja kierrättää eri tavaroita
kuten tekstiilit, kirjat, urheiluvälineet.
perustella, miksi on kannattavaa hyödyntää kierrätettyjä materiaaleja ja raaka-aineita eri oppiaineiden oppilastöissä
tarkastella tuotteen elinkaarta kokonaisuudessaan
kuten ravinnon tuotantoa ja kiertoa tai vaatteen matkaa raaka-aineesta vaatteeksi ja edelleen uudelleen käytettäväksi materiaaliksi tai jätteeksi.
3.3
YM: T13, T18, S5-6 (4.–6. lk.)
KS: T3-4, T8, S3, S5 (3.–6. lk.)
KO: T3, T13, S2 (4.-6. lk.)
ET: S4 (5. lk.)
KU: T4, T11 (3.–6. lk.)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet linkittyvät Green Compin tavoitteisiin:
1.2 Oikeudenmukaisuuden tukeminen: Taito vahvistaa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi ja oppia aiemmilta sukupolvilta kestävyyden edistämiseksi.
1.3 Luonnon tärkeyden tunnustaminen: Ymmärrys siitä, että ihmiset ovat osa luontoa; taito kunnioittaa muiden lajien ja luonnon tarpeita ja oikeuksia lähtökohtana terveiden ja selviytymiskykyisten ekosysteemien ennallistamiselle ja elvyttämiselle.
2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä
2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.
2.3 Ongelman rajaaminen: Taito muotoilla nykyiset tai mahdolliset haasteet kestävyysongelmiksi ottamalla huomioon ongelman haastavuuden, siihen liittyvät ihmiset, ajan ja maantieteellisen kattavuuden, jotta voidaan määrittää soveltuvat lähestymistavat, joilla tulevia ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä ja jo olemassa olevia ongelmia voidaan hillitä ja niihin voidaan sopeutua
3.2 Sopeutumiskyky: Taito hallita siirtymiä ja haasteita monimutkaisissa kestävyystilanteissa ja tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä epävarmoissa, monitulkintaisissa ja riskejä sisältävissä konteksteissa
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.
Opetellaan kestävän kehityksen ilmentymistä ja sen ulottuvuuksia, arvioimaan tiedon luotettavuutta, keskustelemaan ilmasto- ja kestävyysteemoista, osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja, kestävien tulevaisuuksien visiointia ja omien valintojen vaikutusta tulevaisuuteen.
Tutustuu
kestävän kehityksen ulottuvuuksiin: ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen sekä niiden yhteydet toisiinsa.
tutustuu kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden eri osa-alueisiin.
kestävän kehityksen sertifikaatteihin, kuten Reilu kauppa ja Luomu.
Harjoittelee
kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien hahmottamista erilaisien konkreettisten esimerkkien avulla.
kestävän kehityksen globaalin ulottuvuuden hahmottamista.
Osaa
kertoa esimerkkejä kestävän kehityksen ilmenemisestä eri tasoilla, kuten yksilötasolla, kouluyhteisössä ja yhteiskunnan tasolla.
4.1
YM: T3, S3, S6 (5.-6. lk)
ET: T3-5, T9-10, S3 (5.-6. lk.)
EV: T9-11, S3 (5.–6. lk.)
KU: T8, T10-11 (5.-6. lk.)
YH: T2-3, T8, S2 (5.–6. lk.)
KS: T8 (6. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Tutustuu
ympäristöä tai ympäristöongelmia käsitteleviin tarinoihin tai tietoteksteihin ja keskustelee niiden sisällöstä.
kestävyysteemoihin, positiivisiin kestävyysuutisiin ja ihmisen toimintaan ajankohtaisten uutisten avulla.
mainonnan viherpesuun.
kestävyysasioiden edistämiseen ja vaikuttamiseen päätöksenteossa ja edustuksellisessa demokratiassa koulussa
kuten oppilaskunnan, oppilaskunnan hallituksen tai ekoagenttien toiminta, osallistava budjetointi ja vaikuttajapäivä.
eri toimijoihin, jotka työskentelevät kestävyyden puolesta
kuten järjestöt, harrastusmahdollisuudet.
Harjoittelee
kestävyysteeman tietojen hankkimista eri lähteiden avulla ja arvioimaan eri tietolähteiden luotettavuutta.
keskustelemaan, kysymään ja esittämään mielipiteitä kestävyysaiheesta
esim. KETU-dialogeja hyödyntämällä.
vaikuttamista myönteisten muutosten puolesta käytännön teoilla
kuten mielipidekirjoitus, palautteen antaminen yritykselle, viestin lähettäminen päättäjälle, hyväntekeväisyystapahtuma tai kantaaottavan taiteen, tekstin tai videon teko.
Osaa
tarkastella kriittisesti ilmastonmuutosta ja kestävyyttä käsitteleviä lähteitä ja arvioida lähteiden sisältämän tiedon luotettavuutta.
keskustella kestävyysongelmista erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja nostaa esiin koettuja epäkohtia tai ongelmia luokassa, koulussa tai koulun ulkopuolella.
erilaisia vaikuttamisen taitoja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.
toteuttaa yhteistyössä vaikuttamisprojektin, jossa harjoitellaan osallistumista ja vaikuttamista paikallisella tai globaalilla tasolla.
4.2
YM: T3-T4, T11-12, T14, S3, S6 (4.–6. lk.)
SUK: T1, T3 T6-11, S1-2 (3.–6. lk.)
STK: T1, S5 (3.–6. lk.)
KU: T6, T10-11, S1 (3.-6. lk.)
YH: T7, S1-3 (4., 6. lk.)
ET: T1-2, T10, S3-4 (3.-6. lk.)
EV: T11 (4.–6. lk.)
Tutustuu
mahdollisten, toivottavien ja todennäköisten tulevaisuuksien tarkastelemiseen.
Harjoittelee
visioimaan positiivisia kestäviä tulevaisuuksia, jotka perustuvat tietoon ja kestävyysarvoihin, yhdistelemällä eri tieteenalojen tietoja.
tulevien sukupolvien etujen huomioimista.
ymmärtämään kestävyyden historian, nykyhetken ja tulevan jatkuvuutta.
Osaa
kuvitella eri oppiaineiden tietoja hyödyntäen askeleita, tunnistaa tekoja ja hahmottaa tarvittavia muutoksia, joilla rakennetaan toivotunlaista tulevaisuutta.
arvioida omien valintojen vaikutuksia tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti.
4.3
YM: T3, S6 (3.–6. lk.)
YH: T8 (6. lk.)
KO: S3 (4.-6. lk.)
EV: T10 (5. lk.)
ET: T3-4, S4 (3.-6. lk.)
HI: T8-9 (5.–6. lk.)
Opetusmateriaalia Classroomissa
Tulevaisuuspäivä (maaliskuu)
📋 Green Comp -tavoitteet
Eurooppalainen kestävyysosaamisen viitekehys GreenComp kuvaa tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan maapallon hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Tämän osa-alueen osaamistavoitteet linkittyvät Green Compin tavoitteisiin:
2.1 Järjestelmälähtöinen ajattelu: Taito lähestyä kestävyysongelmaa useasta näkökulmasta; taito tarkastella aikaa, tilaa ja tilannetta ja ymmärtää niiden keskinäiset vaikutussuhteet järjestelmien sisällä ja niiden välillä
2.2 Kriittinen ajattelu: Taito arvioida tietoa ja argumentteja, tunnistaa oletuksia, kyseenalaistaa nykytilannetta ja pohtia, miten henkilökohtaiset, sosiaaliset ja kulttuuriset taustat vaikuttavat ajatteluun ja johtopäätöksiin.
2.3 Ongelman rajaaminen: Taito muotoilla nykyiset tai mahdolliset haasteet kestävyysongelmiksi ottamalla huomioon ongelman haastavuuden, siihen liittyvät ihmiset, ajan ja maantieteellisen kattavuuden, jotta voidaan määrittää soveltuvat lähestymistavat, joilla tulevia ongelmia voidaan ennakoida ja ehkäistä ja jo olemassa olevia ongelmia voidaan hillitä ja niihin voidaan sopeutua.
3.1 Tulevaisuuslukutaito: Taito hahmottaa vaihtoehtoisia kestäviä tulevaisuuksia kuvittelemalla ja kehittämällä vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita ja määrittämällä vaiheet, joita tarvitaan parhaimman kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi.
3.3 Tutkiva ajattelu: Taito nähdä asioiden väliset suhteet tutkimalla ja yhdistämällä eri tieteenaloja, hyödyntämällä luovuutta ja kokeilemalla uusia ideoita tai menetelmiä.
4.2 Yhteistyö: Taito toimia yhteistyössä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi.
4.3 Yksilön aloitteellisuus: Taito tunnistaa omat mahdollisuudet edistää kestävyyttä ja taito toimia aktiivisesti yhteisön ja maapallon tulevaisuuden parantamiseksi.
3.-6. -luokkien osaamistavoitteita voi tarkastella ja tavoitteet voi tulostaa pdf.-tiedostona: