Materiaalit

Tämä monialainen oppimiskokonaisuus keskittyy katsomuksiin ja siihen, kuinka ne näkyvät ihmisen elämässä. Oppimiskokonaisuuden aikana tutustutaan lähiympäristön katsomuksiin, pohditaan mikä elämässä on tärkeää ja merkityksellistä sekä sitä, miten erilaiset katsomukset ja tärkeänä pidetyt asiat vaikuttavat elämään.

Tämä monialainen oppimiskokonaisuus keskittyy syrjivän kiusaamisen ehkäisyyn. Syrjivä kiusaaminen on kiusaamisen muoto, joka kohdistuu johonkin erityisryhmään kuuluvaan lapseen tai nuoreen. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusatuksi joutuminen on merkittävästi yleisempää erityisryhmään kuuluvan kohdalla. Esimerkiksi maahanmuuttajalapset tulevat useammin kiusatuksi kuin muut lapset.

Tässä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa huomioidaan kielitietoisuus luonnontieteiden opetuksessa. Veden kiertokulkua lähestytään kielitietoisen lähestymistavan mallin kautta.

Tässä monialaisessa oppimiskokonaisuudessa keskitytään veden kiertokulkuun, olomuotoihin ja ominaisuuksiin kielitietoisen lähestymistavan mallia noudattaen. Vain yksi pisara ämpärissä? -MOK sisältää kolme erilaista työpajaa sekä loppudemonstraation:

1. Toiminnallinen työpaja veden kiertokulusta

2. Pakohuonepeli veden olomuodoista

3. Science Lab, luonnontieteelliset kokeet

4. Demonstraatio

Tämän oppimiskokonaisuuden tavoitteena on vähentää ennakkoluuloja ja lisätä tietoisuutta saamelaisuudesta Suomessa asuvana alkuperäiskansana, jolla on oma historia ja kulttuuri. Teemakokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa tutustutaan saamelaisuuteen eri näkökulmista ja pyritään tietoisesti välttämään stereotypisiä käsityksiä saamelaisista. Samalla pyritään nostamaan esille saamelaisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja tarkastelemaan niitä kriittisesti oppilaiden ikä- ja taitotason mukaisesti.

Ohjaustyökalu opettajaksi opiskelevien katsomustietoisuuden kehittämiseen

Tämän ohjaustyökalun tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opettajaopiskelijoiden katsomustietoisuutta. Ohjaustyökalua voidaan käyttää osana opettajankoulutusta. Esimerkiksi ohjattu opetusharjoittelu antaa luontevan tilan ohjata opettajaopiskelijaa katsomustietoisuuteen. Tätä ohjaustyökalua voi myös soveltaa jo kentällä toimivien opettajien katsomustietoisuuden kehittämisessä työyhteisöissä.

Ohjaustyökalun tarkemmat tavoitteet ovat

• Tuoda esiin erilaisia katsomuksiin liittyviä suhtautumistapoja koulukontekstissa

• Tukea opettajaopiskelijoita tulemaan tietoisiksi omasta katsomuksiin liittyvästä ajattelustaan ja ennakko-oletuksistaan

• Antaa konkreettista välineitä katsomusten huomioimiseen koulussa.