Kulttuurisen moninaisuuden ja siihen liittyvien teemojen huomioiminen koulussa

Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvät teemat näkyvät selkeästi valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa. Opetussuunnitelma velvoittaa kehittämään oppilaiden valmiuksia elää ja toimia moninaisuuden keskellä, asettua toisten asemaan sekä käydä rakentavaa ja toista arvostavaa keskustelua. Opettajien tulee myös kannustaa oppilaita aktiiviseen toimijuuteen oikeudenmukaisemman, eettisesti ja ekologisesti kestävämmän ja tasa-arvoisemman koulun, yhteiskunnan ja maailman rakentamiseksi.

Kulttuurisella moninaisuudella viitataan siihen asiantilaan, että elämme maailmassa ja yhteisöissä, joissa on monenlaisia ryhmiä ja yksilöitä, joilla on hyvin moninaisia identiteettejä. Kulttuurinen moninaisuus ilmenee esimerkiksi seuraavien identiteettien monimutkaisena yhteenkietoutumisena: kansalaisuus, ikä, sukupuoli, kotipaikka, ammattikunta/harrastusryhmä, uskonto, sosiaaliluokka, poliittinen vakaumus ja seksuaalinen orientaatio. Näiden identiteettien merkitys yksilölle vaihtelee eri tilanteissa ja konteksteissa. Identiteetit tulisikin nähdä muutoksessa olevana prosessina. Kulttuuri-identiteetti viittaa siis jaettuun ryhmäidentiteettiin, mutta ero henkilökohtaisen identiteetin (peritty) ja kulttuuri-identiteetin (opittu) välillä on häilyvä. Opettajien ja kasvattajien on erityisen tärkeää tukea oppilaiden identiteetin eri puolien kehittymistä sen sijaan, että heille annettaisiin jokin kulttuuri-identiteetti (esim. kielen tai kansallisuuden perusteella). Lähtökohtana siis tulisi olla oppilaiden oman äänen kuunteleminen ja oikeus identifioida itse itsensä. Opettajan on myös tärkeä olla tietoinen niistä identiteeteistä, joiden pohjalta ihmisiä usein erotellaan tai syrjitään, ja jotka yhdessä voivat vaikuttaa eriarvoistumiseen (esim. sukupuoli, ihonväri, uskonto). Kasvatuksen näkökulmasta olisi siis huomioitava erityisesti se, ettei ole relevanttia keskittyä vain yhteen erilaisuuden kategoriaan, koska tällainen tarkastelu jättää huomiotta identiteetin kompleksisuuden ja moninaisuuden. Keskittyminen esimerkiksi yksinomaan maahanmuuttajataustaan tai sukupuoleen saattaa peittää niitä tekijöitä ja erilaisuuksia, jotka voivat olla vaikuttamassa henkilön syrjäytymiseen.

Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvällä opetuksella voi olla monenlaisia tavoitteita. Sen tulisi tukea jokaisen oppilaan moninaisen identiteetin kehittymistä, mutta myös kehittää oppilaiden kriittistä ajattelua, tietoisuutta sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista ja itsereflektion taitoja. Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän opetuksen ja oppimisen tulisi kehittää myös oppilaiden valmiuksia toimia oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseksi.

Kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvän opetuksen lähestymistapoja voi jakaa karkeasti pehmeisiin ja kriittisiin lähestymistapoihin. Pehmeässä lähestymistavassa pyritään lisäämään kiinnostusta ja suvaitsevaa suhtautumista erilaisiin kulttuureihin ja ryhmiin ja siinä vedotaan usein auttamisen haluun ja humaaneihin arvoihin. Pehmeää lähestymistapaa voi kritisoida siitä, että se ei huomioi tarpeeksi eri ilmiöiden syitä ja seurauksia ja esittää moniulotteiset ja kompleksit ilmiöt ja asiat sekä niiden ratkaisut usein liian yksinkertaisessa valossa. Kriittinen lähestymistapa kulttuurisen moninaisuuden käsittelyyn lähtee siitä, että helppoja ratkaisuja ei ole, ja eriarvoisuuden vähentämisen tulisi lähteä oman maailmankuvan tarkastelusta ja muuttamisesta. Tärkeää olisi kohdata ihmisten erilaiset tunteet, asenteet ja ajatukset ja pyrkiä ymmärtämään niitä. Samoin olisi tärkeää tunnistaa ja haastaa eriarvoistavia valtarakenteita ja kehittää valmiuksia sekä etsiä keinoja näiden muuttamiseksi.

Näiltä KuTiMat -verkkosivuilta löydät esimerkkejä tutkimusperustaisista opetusmateriaaleista ja oppimiskokonaisuuksista, joissa on pyritty huomioimaan myös kriittisempi lähestymistapa kulttuurisen moninaisuuden teemojen käsittelyyn. Löydät sivuilta myös opetusmateriaalin analyysityökalun, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota siihen, mitä näkökulmia laadukkaassa kulttuurista moninaisuutta käsittelevässä opetusmateriaalissa tulee huomioida. KuTiMat -verkkosivuilta löydät myös opettajalle tarkoitetun itsereflektiotyökalun, jonka avulla voi arvioida omia kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä valmiuksiaan.