Juuson aikaan

Muutin perheeni kanssa Myllykoskelle vuonna 1956. Olin tuolloin kahdeksanvuotias. Muistan kuinka isot ihmiset puhuivat kaihoten Juusosta, Juuso Waldenista, paperitehtaan johtajasta. Juuso oli muuttanut pois Myllykoskelta 1952. Keskustelut loppuivat usein toteamukseen: “Saatte nähdä, kyllä Juuso vielä takaisin tulee!”

Vielä 50 vuotta myöhemmin Juuson aika Myllykoskella muistetaan. Mikä sitten on nuo lähtemättömät jäljet paikkakunnalle jättäneet. Itse en Myllykoskella Juuson aikaan elänyt, mutta ne merkit, mitä hän paikkakunnalle jätti olen nähnyt ja sen kuinka Juuson merkkejä on paikkakunnalta hävitetty.

Sodan jälkeen Juuson idea oli myydä tehtaan rintamiehille ja kaatuneiden omaisille tontteja markan hintaan. Lisäksi yhtiö antoi valmiit tyyppipiirustukset ja halpakorkoista lainaa, teki asuntoalueen rakennussuunnitelmat sekä rakensi alueelle tiet. Juuson aikana Myllykoskelle valmistui 80 yhtiön lainoittamaa omakotitaloa ja 85 prosenttia yhtiön työntekijöistä asui omissa asunnoissaan.

Tehtaan työntekijöille oli rakennettu sauna joen varteen. Sodan jälkeen Juuso Walden rakennutti uuden komean saunarakennuksen pyykkitupineen Saviniemeen työntekijöittensä asuma-alueella.

Pian huomasin, että ymmärtääkseni Juuson aikaa täytyy mennä ajassa taaksepäin aina Myllykosken tehtaitten syntyhistoriaan. Mutta ymmärtääkseen tulevaisuutta täytyy mennä myös Valkeakoskelle.

Käsittääkseen mitä Juuso oli suunnitellut Myllykoskelle, täytyy mennä hänen jälkiään Valkeakoskelle, jossa tuo viimeinen patruuna toteutti suunnitelmansa, jotka jäivät kesken Myllykoskella.

Tähän kirjoitukseen olen haastatellut paikkakunnalla ikänsä elänyttä 85-vuotiasta Arvo Lindborgia ja lukenut Pertti Klemolan 1970 kirjoittaman teoksen “Juuso Walden, viimeinen patruuna”, Myllykoski oy:n 100-vuotis historiikin “Vuosirenkaita”, sekä Veikko Kuparin kotiseutusarjan Anjalankosken Sanomissa 1985 - 1987.

Juusosta on kirjoitettu paljon. Hänet muistetaan myös populaarikulttuurissa, kuten paikkakunnan pelimannin Hannu Seppäsen riimissä Waldenin aikaan, joka on julkaistu albumilla Ajan virtaa 1985.

(*) HS 17.09.2017

Majatalon vaietut tarinat

Rauhalan synty

Menneen ajan matkailijoita

Kitty

Myllykosken synty

Kenraali

Juuson jälkeen

Ekologia ja ympäristö

Elävä museokaupunki

Nykyajan matkailijoita

Muistoja mummo

Tattari – satu iltapuhteelle