Pax Värälä 1790

Rauhala sijaitsee rapakivitöyräällä. Myös Värälän rauhankivi sijaitsee rapakivialueella Kymijoen länsipuolella lähellä Sikomäkeä, joka nykyään on rapakivilouhos. Rapakivikalliota on aikaisemmin kutsuttu Kuninkaanvuoreksi siksi, että Kustaan sodan aikana uskottiin Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n komentopaikan sijainneen siellä. Hän oli tullut johtamaan sotatoimia 9. kesäkuuta 1789. Värälään oli varustettu sotilaleiri, missä oli muun muassa valleja ja tykkipatteri. Värälän rauhankivessä on veistettynä tieto, että Värälän rauha olisi solmittu 19. elokuuta 1790 (sopimuksen ratifiointi Värälässä sopimusasiakirjan mukaan), mutta yleisissä historianteoksissa viitataan 14. elokuuta 1790:een (rauhan solmiminen). Ruotsin kuningaskuntaa Värälän rauhanneuvotteluissa edusti Gustav Mauritz Armfelt ja Venäjän keisarikuntaa Otto Ingerström.Joidenkin lähteiden mukaan rauhan sopimusasiakirjat vaihdettiin juhlallisesti 20. elokuuta 1790 Värälässä, Rauhan temppeliksi kutsutussa väliaikaisessa 8-pylväisessä paviljongissa. Rauha syntyi täällä, sillä Kustaan etenemisen Haminaan oli estäneet Liikkalan vallit. (Lähde Wikipedia) .

Myöhemmin Myllykoskesta tuli rauhan tyyssija ja sota-aikana paikkakunnalla sijaitsi Päämajan Linnoitustoimisto. Linnoitustoimiston esikuntaupseerit asuivat Matkustajakoti Rauhalassa. 1970-luvulla paikkakunnalla vieraili yhteiskoulussa Juice Leskinen. Juice oli kutsuttu esiintymään konsuihin. Rauhan sanomaa hän saattoi laulaa, mutta kun seuraavaksi tuli vuoroon sukupuolivalistusta, konsujen valvojalta paloi proput. Hän ei keksinyt muuta kuin sammuttaa pääkytkimestä koulun sähköt. Pimeässä hapuillen ja kontaten joutuivat niin yleisö, kuin esiintyjt päättämään konsut. Eija Ahvon kertoo koulukaveristaan Juicesta oheisessa Areenan linkissä.

Värälän rapakivi on tuotu Rauhalan pihaan muistuttamaan rauhasta. Nuori ihminen uhoaa,