Suomi, Nato ja ydinaseet

16.03.2023

Ydinaseseurantaryhmä
Raportti I 

SUOMI, NATO JA YDINASEET

Liittyessään Pohjois-Atlantin liittoon ja sen sopimusjärjestöön Natoon, Suomi tulee osaksi puolustusliittoa, jonka pelotteen ja kollektiivisen puolustuksen yhtenä tekijänä ovat ydinaseet. Vaikkakaan Pohjois-Atlantin liittosopimus ei määrää ydinaseista, eikä Natolla itsellään ole ydinaseita, on Suomen jäsenenä muodostettava ydinase- ja ydinaseriisuntapolitiikastaan perusteltu ja keskusteltu kanta.

Suomen Nato-jäsenyys ei lähtökohtaisesti rajoita ydinaseriisunnan edistämiseen ja ydinsodan ehkäisyyn tähtäävän politiikan harjoittamista. Päinvastoin ydinaseriisunta on kirjattu yhdeksi Naton pitkän aikavälin tavoitteeksi. Puolustusliiton jäsenenäkin voimme ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perinteen mukaisesti edistää sääntöpohjaista maailmanjärjestystä, riitojen rauhanomaista ratkaisemista sekä ydinaseriisuntaa ja ydinasevalvontasopimusten solmimista ja noudattamista.

Johdanto

Yhdeksän maata ylläpitää ydinarsenaaleja, joissa on nykyään yhteensä n. 13 000 ydinkärkeä. Ydinasevaltioiden strategiat tähtäävät ensisijaisesti toisten ydinasemaiden ensi-iskun estämiseen ylläpitämällä riittävän vahvaa vastaiskun pelotetta. Suurin osa ydinasevaltioista myös varaa oikeuden ydinaseiden ensikäyttöön niin muita ydinasevaltioita kuin ydinaseettomia maita vastaan. Kuten Venäjän viimeaikaiset toimet Ukrainassa osoittavat, voidaan ydinpelotetta käyttää myös aggressiivisen hyökkäyssodan poliittisena tukena. 

Ydinaseiden valtavan tuhovoiman seurauksena jo niiden olemassaolo on suuri riskitekijä. Räjähteiden varastoinnin, käsittelyn, harjoitustoiminnan ja päätöksenteon kokonaisuus ei salli mitään teknisiä tai inhimillisiä virheitä.  Jo alueellisen ydinsodan käyminenkin aiheuttaisi paikallisen täystuhon lisäksi pitkäaikaisia maailmanlaajuisia ilmasto-, ravinto- ja terveysvaikutuksia.

Ydinaseriisunta ei ole edistynyt. Ydinasearsenaaleja ollaan pikemminkin modernisoimassa uusilla kantolaitteilla, ydinkärjillä ja komentojärjestelmillä. Tärkein ydinasesopimus, vuonna 1970 voimaan tullut ydinsulkusopimus pyrkii estämään ydinaseiden hankkimista, leviämistä ja levittämistä. Suomi on sopimuksessa sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita. Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen ydinasevalvonnan sopimusjärjestelmä on rapautunut, viimeksi Venäjän ilmoitettua keskeyttävänsä strategisten ydinaseiden New START -sopimuksen valvontatarkastusten soveltamisen. Yksikään ydinasemaa tai Naton jäsen ei ole allekirjoittanut vuonna 2021 voimaan astunutta ydinasekieltosopimusta. Naton jäsenyys ei kuitenkaan sellaisenaan ole este tämän ydinasekieltosopimuksen hyväksymiselle. 

Yhdysvaltain ydinaseita on varastoituna Alankomaissa, Belgiassa, Italiassa, Saksassa ja Turkissa sijaitsevissa Yhdysvaltain lentotukikohdissa. Näiden ydinaseiden käytöstä päättää Yhdysvaltain presidentti, joskin teoriassa tähän tarvittaisiin vahvistus myös Britannian pääministeriltä sekä Naton ydinasesuunnitteluryhmän (Nuclear Planning Group) poliittinen päätös. Tähän ryhmään kuuluvat kaikki liittokunnan maat lukuun ottamatta Ranskaa. Ryhmässä käsitellään liittouman ydinasepolitiikkaa, kuten Eurooppaan sijoitettujen ydinaseiden teknistä turvallisuutta sekä ydinaseiden rajoittamiskysymyksiä. Ryhmässä tapahtuva työ ja tiedon jakaminen ovat mahdollistaneet Nato-maille muita liittolaisia suuremmat vaikutusmahdollisuudet Yhdysvaltain ydinasepolitiikkaan. 

Ydinaseita varastoivan viiden maan lisäksi osa muista Nato-liittolaisista osallistuu vuotuisiin Steadfast Noon -sotaharjoituksiin, joissa simuloidaan ydinaseiskuja. Ydinaseettomien maiden tehtävät harjoituksissa käsittävät ydinaseita kantavien pommittajien suojaamista, vastustajan ilmatorjunnan tuhoamista sekä pommikoneiden ilmatankkausta. Naton tavanomaisissa sotaharjoituksissa ei ydinaseiden käyttöä harjoitella.

Kaikki Nato-maat hyväksyvät ydinaseet liittokunnan pelotepolitiikan osana. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja pyrkivät edistämään ydinasevalvontaa sekä ydinaseriisuntaa erityisesti ydinsulkusopimuksen puitteissa. Naton jäsenyys ei edellytä ydinaseiden sijoittamista valtion alueelle eikä yhteenkään pohjoismaiseen jäsenmaahan ei ole sijoitettu ydinaseita. 

Suositus Suomen ydinasepolitiikan peruslinjaukseksi

Suomen tulee Naton jäsenenäkin vahvistaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä ja riitojen rauhanomaista ratkaisemista. Tähän olemme sitoutuneet Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä ja Pohjois-Atlantin liiton perussopimuksen ja sen 1. artiklan hyväksyjinä. 

Suomeen ei pidä tuoda, varastoida tai ryhmittää ydinaseita rauhan tai sodan aikana. Tämä periaate on juridisesti ankkuroitu kansainväliseen ydinsulkusopimukseen ja kansalliseen ydinenergialakiin. Ydinenergialakia uudistettaessa on huolehdittava, ettei sen kiellosta ydinräjähteiden maahantuonnin samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen kiellosta luovuta.  Ydinaseiden tuontiin Suomeen ei ole operatiivisia perusteluja. Mikäli Suomeen sijoitetaan Naton toimintoja tai Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisesti sovittuja asevarikkoja, on lakeja ja sopimuksia käsitellessä syytä varmistaa, että näihin säädöksiin kirjataan kielto tuoda Suomeen täällä kiellettyjä asejärjestelmiä kuten ydinaseita ja jalkaväkimiinoja.  

Suomen tulee pitää vieraiden joukkojen ja Naton toimintojen sijoittaminen maahan omassa päätösvallassaan ja korostaa Nato-jäsenyyden puolustuksellista luonnetta. 

Suomen tulee edistää ydinaseriisuntaa ja ydinasevalvontaa eri foorumeilla. Ydinsulkusopimuksen täysimääräisen toimeenpanon tukemisen lisäksi Suomen tulee jatkaa osallistumistaan tarkkailijana ydinasekieltosopimuksen osapuolikokouksiin. Lisäksi Suomi voi osallistua ydinaseiden käytön ja ydinkokeiden uhrien auttamiseen sekä ydinkokeiden aiheuttamien ympäristötuhojen korjaamiseen.

Suomen tulee pyrkiä vähentämään ydinaseiden merkitystä kansainvälisen ja sotilaallisen turvallisuuden osatekijöinä. Erityinen paino on pantava ydinaseiden, varsinkin ns. taktisten ydinaseiden vähentämiseen sekä ydinaseita rajoittavien sopimusten ja niiden toimeenpanon edistämiseen. Suomen tulee edistää ydinaseiden ensi käytöstä pidättäytymisen politiikkaa niin Natossa kuin maailmanlaajuisestikin.

Suomen on tarkoituksenmukaista osallistua Naton ydinsuunnitteluryhmän (NPG) toimintaan vaikuttaakseen Naton ydinasepolitiikkaan ja hankkiakseen tietoa omaa päätöksentekoa varten. Suomen ei ole tarpeen osallistua Naton vuotuisiin ydinsotaharjoituksiin muuten kuin mahdollisesti tarkkailijana.

Ydinaseiden seurantaryhmä on itsenäinen asiantuntijaryhmä. Sen toimeksiantona on arvioida ydinaseiden roolia ja niihin liittyviä turvallisuusriskejä Suomelle Nato-jäsenyyden olosuhteissa sekä tehdä analyysiä siitä, miten Suomi Nato-jäsenenä käsittelee, ottaa kantaa ja toimii ydinaseita koskevissa kysymyksissä. Sen jäseninä ovat: Tarja Cronberg, Jaakko Ellisaari, Tytti Erästö, Kati Juva, Mika Kerttunen, Claus Montonen, Juha Pyykönen, Erkki Tuomioja, Katarina Simonen, Juha Vuori ja Raimo Väyrynen.