Puutarhan rakentaminen aloitettiin keväällä 2005 päärakennuksen valmistuttua helmikuussa. Alussa oli vain pelkkä hiekka-aavikko, innokas harrastajapuutarhuri ja kaivinkone.

Ensimmäisenä oikeille paikoille sijoitettiin tontilta jo ennestään olleet kivet sekä kaivettiin istutuskuopat ensimmäisille koristeomenapuille.

Kesäällä 2004 siirsimme pistokkaita edellisestä pienestä rivitalonpuutarhastamme tontin multakasoihin talvehtimaan. Ostin myös paljon pistokkaita syksyn 2004 puutarhamyymälöiden alennusmyynneistä. Osa pistokkaista tuli myös ystävien, tuttavien ja sukulaisten puutarhoista. Pistokkaisen talvehtiminen onnistui yli odotusten.

Ensimmäisten alueiden joukossa suunnittelimme Islan Piazzan. Islalle 2,5v. ostettiin oma penkki, jonka ympärille istutettiin tulppaanimeri. Alue täyttyi pikkuhiljaa ja se muodostaa puutarhamme vanhimman osan. Seitsemän vuoden jälkeen alla oleva hiekkaharju oli "syönyt" kaiken mullan ja jouduimme uusimaan istutuksia ja lisäämään multaa.

Etupergolan rakentaminen käynnistyi kesällä 2006. Pergola on puutarhan keskipiste, josta on näkymät joka suuntaan. Pergola sijoitettiin keskeiselle paikalle lasten leikkipaikan viereen. Ajatuksena oli, että aikuiset istuvat siinä ja valvovat lasten leikkejä. Nykyään ehdimme välillä istuakin siinä, kun lapset ovat kasvaneet ja puutarha alkaa olla pikkuhiljaa "valmis".

Tyttöjen toiveista tontin paraatipaikalle rakennettiin leikkimökki Villa Sofia. Sen rakentaminen alkoi vuonna 2008 ja jatkui vielä keväällä 2009. Leikkimökki rakennettiin täysin kierrätysmateriaaleista sekä oman ja naapureiden rakennustyömailta saaduista materiaalista. Mökin ikkunat haettiin kierrätyskeskuksesta.

Suunnittelijamme Markku Landenin suunnittelema takapihan varaston rakentaminen alkoi 2007. Rakentaminen tapahtui omin voimin.

Juoksupergolan ajatus syntyi TV-ohjelmasta saadun idean perusteella 2008. Ajatuksena oli tehdä elävä näkösuoja naapuriin. Villiviinin nopeampaa kasvua tehostaaksemme, rakensimme pergolaan vielä koholaatikot 2018. Koholaatikoihin on upotettu salaojaputkea ja putkien päät ovat näkyvissä maanpinnalla, jotta kastelu olisi helpompaa ja vesi leviäisi tasaisesti laatikkoon.

Kesällä 2015 silloinen kasvimaamme oli tullut tiensä päähän. Syntyi ajatus kasvilaatikoista ja shakkiruudukosta. Yhdeksän kasvilaatikkoa syntyi käsityönä ja maahan upotettuina.

Tien jatkuvien ongelmien takia kaivoimme kesällä 2021 lisäruoteita tiehen, jotta ukkoskuurojen vesi virtaisi kauniisti kukkapenkkeihin eikä vesi keräisi hiekkaa mäen alaosaan. Kouru jatkuu salaojaputkena, jonka kautta sadevesi kastelee istutuksia. Viime kesän kokemukset ovat olleet hyviä ja mäki on pysynyt paremmin paikoillaan.