Unilinnun tarina -taidenäyttelyn kipinä syttyi syksyllä 2021. Eräänä surullisen harmaana syyskuun aamuna maasta löytyi linnun sulka. Tuo maahan pudonnut, kastunut sulka ja sen tarina jäivät kytemään mielen sopukoihin. Vuoden vaihtuessa puhalsimme liekin suuremmaksi ja ensimmäiset lintumaalaukset, sekä runot alkoivat syntyä. Viikkojen kuluessa kehittyivät lopulta valmiiksi kaikki - väreillä, muodoilla, tunteilla ja tunnelmilla kyllästetyt - Unilintujen tarinat.
Unilinnun Tarina -taidenäyttely oli 28.2.-14.3.2022 Laukaan kunnankirjastolla sekä
1.5.2022-22.6.2022 Tertan kahvila & puoti -kesäkahvilassa Vuonteella.
Näyttelyyn kirjoitetut runot ovat vain yksi tulkinta Unilintujen tarinoista. Sinä saatat nähdä ja tuntea jotain aivan muuta, kun avaat sydämesi linnuille. Toivommekin lämpimästi, että tarinat jatkuvat, tai alkavat aivan eri tavalla, sinun ajatuksissasi. Tervetuloa Unilintujen tarinaan!
Valitse, valitse!
Minä vai hän?
Etkö näe, saat kanssani enemmän!
Saat pehmeän pesän latvaan korkeimman puun
Ja joka ikinen ilta täysikuun.
Tähdetkin kotimme koristaa.
Joko saan sinut tangoon taivuttaa?
Tänään taas kuljin metsässä,
jossa jääkristalli soi.
Siellä Kroo-Kroo öin ja päivin
kulta-aarretta vartioi.
Katoanko kokonaan,
jos olen hiljaa paikoillaan?
Liukenenko eiliseen,
jos suojatta
jään sateeseen?
Tuuli tuudittaa kevyesti vehreää keinua.
Siinä me istumme iltaisin,
kun yölaulajien konsertti alkaa.
Suuren siiven suojassa.
Purppurapyrstö keräilee kuusta
säteitä ja haloja.
Niistä hän sitten rakentelee
siltoja ja taloja.
Unilintu, unohduitko?
Jäitkö joksikin aikaa?
Vieläkö siipiesi alle tunturituulta kaipaat?
On maaliskuu
ja yössä kaikuu
keväinen kaipuu:
HUU-UU!
Pieni prinssi kruunupää
hieman vielä ymmällään.
Onkohan tää valtakunta
totta, vaiko unta?
Pieni prinssi kruunupää,
palaa pesään pehmeään.
Ei maailma niin valtavalta,
tunnu emon siiven alta.
Tuuli tempoilee.
Se tahtoisi minut ja untuvatakkini.
Puhalla vaan!
Odotan lempeämpää lentosäätä.
Odotus.
Kuinka onnistuisi minuuttien kadotus?
Tuntien tipahdus,
päivien
pudotus.
Maalaukset: Piia Kovanen
Runot: Sanni Marttinen