Historiaa

HISTORIAA

Syksyllä vuonna 1893 keskusteltiin Raision maamiesseuran kokouksessa, että kun seuran järjestämissä tilaisuuksissa tarvitaan usein musiikkia niin miksi ei voitaisi perustaa omaa soittokuntaa.
Tuumasta toimeen ja jo ennen joulua hankittiin 7 torvea. Soittajiksi ilmoittautui joukko nuoria miehiä jotka olivat ehkä saaneet soittoinnostuksen Turussa toimivan armeijan soittokunnan esityksistä ja Turussa vuonna 1892 pidetystä valtakunnallisesta laulu-ja soittojuhlasta.
Soittoharjoitukset alkoivat heti 1894 alkuvuodesta. Alkuun torvisoittoa alkoivat opettelemaan: tilallinen Juho Toravuori, tilallinen Kustaa Klemelä, maalari Juho Tammelin, maakauppias Kustaa Vuorinen, kelloseppä Frans Ekqvist, suutarit Otto ja Kalle Nummelin, salvumies Johan Oskar Nikulin, tilallisen poika Kaarlo Krookila Hellsten (Helsko), hänen veljensä Frans ja Johannes Hellsten, torpparin poika Kustaa Härkälä, torpparin poika Juho Kajander, tilallisen poika Juho Kalkila, torpparin pojat Teodor Alarik Motto ja Verner Oksanen Motto, Räätäli Kustaa Hellsten, vuokraajan poika Into Lindholm.
Soiton opettajiksi saatiin kapellimestari Aleksei Apostol ja aliupseeri E. Gustafsson armeijan soittokunnasta Turusta.

Osa soittoharjoittelun aloittaneista kuitenkin karsiutui pian pois ja vain sinnikkäimmät jäivät jatkamaan harjoittelua.
Soittoharjoituksia pidettiin kolmena iltana viikossa. Lisäksi annettiin kotiläksyt. Harjoituksista pois jäämisestä määrättiin 2 mk:n sakko.
Ahkeran harjoittelun ansiosta soittajien soittotaito kehittyi, niin että ensimmäiset esiintymiset voitiin tehdä jo samana vuonna kun harjoittelu oli aloitettu. Ensimmäiset esiintymiset olivat kolmissa omissa iltamissa Raisiossa ja Maskussa sekä iltamissa Naantalissa ja kaksissa arpajaisissa.
Tällaiset tilaisuudet olivat tyypillisiä esiintymistilaisuuksia tuohon aikaan. Lisäksi oli soittoja mm. merkkipäivillä, häätilaisuuksissa, huviretkillä höyrylaivoilla ja yhdistysten juhlatilaisuuksissa.

Muutaman vuoden toiminnan jälkeen Aleksei Apostol jäi pois soittokunnasta ja kapellimestariksi tuli aliupseeri E. Gustafsson apunaan Otto Nummelin.
Toiminta jatkui aktiivisena. Vuonna 1897 soittokunta osallistui Turussa järjestettyjen laulu- ja soittojuhlien yhteydessä pidettyyn soittokuntien kilpailuun. Soittokunta saavutti maaseutusarjassa toisen sijan. Ensimmäistä palkintoa ei jaettu kellekään.

1900-luvun alkupuolella alkoi toiminta hiipua ja soittajista oli pulaa. Joihinkin merkittävimpiin tilaisuuksiin kuitenkin saatiin koottua jonkinlainen kokoonpano.

Toiminta oli kuitenkin enempi tai vähempi lamassa. Vuonna 1917 punakaarti otti soittokunnan torvet ja vei ne Karjalaan.
Torvet saatiin takaisin kansalaissodan jälkeen ja vuoden 1918 lopulla vääpeli Jussi Varho kokosi torvet ja yritti käynnistää soittokuntaa mutta huonolla menestyksellä.

Vuonna 1921 soittokunnan toimita taas elpyi kun Raisioon muutti entinen Hirvensalon soittokunnan johtaja Juho Heinonen ja käynnisti soittokunnan toiminnan.

Vuonna 1925 soittokunta siirtyi suojeluskunnan alaisuuteen joka oli kustantanut huonoon kuntoon menneiden torvien korjauksen.

Toiminta jatkui aina vuoteen 1926 jolloin sisäisten erimielisyyksien takia soittokunta hajosi.

Toiminta oli lamassa vuoteen 1933 jolloin Oiva Ritalahti käynnisti toiminnan uudelleen. Soittokunta toimi edelleen suojeluskunnan soittokuntana aina vuoteen 1939 jolloin sota katkaisi soittotoiminnan.
Sodan jälkeen vuonna 1945 Oiva Ritalahti käynnisti jälleen soittokunnan toiminnan. Soittokunta palasi maamiesseuran alaisuuteen. Sottajaylikersantti Veijo Manninen aloitti kapellimestarina 1948. Soittokunta toimi hänen johdollaan aktiivisesti vuoteen 1950. Uusi kapellimestari Leo Mannonen löytyi soittokunnan omista riveistä.
Soittokunnan toiminta jatkui edelleen hyvissä merkeissä ja keikkoja riitti tasaisesti.
Vuonna 1959 maamiesseura ilmoitti, että se haluaa luopua soittokunnan tukemisesta. Leo Mannonen oli kuullut, että Raision VPK oli haikaillut omasta soittokunnasta. Tiedusteltuaan asiaa VPK:lta sieltä ilmoitettiin, että he ottavat soittokunnan ilomielin vastaan. Niinpä soittokunnasta tuli Raision VPK:n soittokunta vuonna 1959.

Tuohon aikaan soittokunta toimi perinteisessä seitsikkokokoonpanossa jossa es-kornetti oli kuitenkin korvattu Bb-klarinetilla jota soitti Leo Mannonen. Mannonen oli tehnyt ison työn ja kirjoittanut uudet nuottikirjat tälle kokoonpanolle.

Liittyminen palokuntaan toi soittokunnalle lisää esiintymismahdollisuuksia palokunnan tilaisuuksissa. Myös muita esiintymisiä oli edelleen mm. seurakunnan tilaisuuksissa jonka kanssa oltiin oltu yhteistyössä jo soittokunnan alkuajoista asti.

Vuonna 1972 tuli soittokunnan kapellimestariksi sotilassoittaja evp. Bruno Sirkiä.

VPK:n soittokunnan soittajat alkoivat kuitenkin vähentyä joka johti siihen, että jossain vaiheessa ei enää pystytty esiintymään.

Vuonna 1974 oli Raisioon perustettu nuorisosoittokunta jota niin ikään johti Bruno Sirkiä. VPK:n jäljelle jääneet soittajat soittivat yhdessä nuorisosoittokunnan kanssa.

Vuonna 1983 päättivät VPK:n soittokunnan entiset aktiivijäsenet Tauno Tammisto, Leo Mannonen ja Reijo Lundelin yrittää koota VPK:n soittokunnan jälleen kokoon. Tämä toteutui ja vuonna 1984 oli saatu soittajia haalittua kokoon niin paljon, että VPK:n soittokunta voi jälleen aloittaa toimintansa. Orkesterin johtajan tehtävän otti vastuulleen Tauno Tammisto.

Vuonna 1986 soittokunnan kapellimestariksi saatiin musiikkiyliluutnantti Timo Laiho Turun varuskuntasoittokunnasta.
Hänen ansiostaan soittajien soittotaito kehittyi. Samoin kävi ohjelmistolle ja nuotistolle. Mukaan saatiin myös lisää puupuhaltimia joten orkesteria voitiin ruveta kutsumaan puhallinorkesteriksi. Timo Laiho luopui kapellimestarin tehtävästä vuonna 1997. Tilapäisenä johtajana toimi sen jälkeen Tauno Tammisto siihen asti kunnes uudeksi kapellimestariksi saatiin 1999 Laivaston Soittokunnan trumpetisti Juha Ketola.

Soittokunnalle on syntynyt ns. vakiosoitot jotka ovat toistuneet vuodesta toiseen. Vanhimmat näistä vakiosoitoista ovat periytyneet jo entisen torvisoittokunnan ajoista viime vuosisadan alusta. Yksi vanhimmista traditioista oli soitto joulukirkossa joulupäivän aamuna. Tämä traditio kuitenkin katkesi syystä tai toisesta 1990-luvun alkupuolella. Muita vakiosoittoja on ollut seppeleenlaskutilaisuudet hautausmaalla kaatuneiden muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä ja 1990- luvun puolivälistä alkaen lukion vanhojentanssit. Kesäiset soitot Naantalin Kaivopuistossa ja Unikeonkesteissä ovat myös jatkuneet pitkään. Katkenneita traditioita joulukirkon lisäksi ovat mm. kaupungin uudenvuoden vastaanotto, Raisiopäivät ja yhteislaulutilaisuus Krookilassa.

Harjoituksia pidettiin edelleen kerran viikossa. Uudeksi harjoituspaikaksi oli saatu Raision kaupungin kulttuuritoimen avulla kirjastotalossa sijaitseva Martinsali.

Hankittiin nuottitelineisiin kiinnitettävät standaarit. Standaareissa oli sinisellä pohjalla keltainen soittokunnan logo.

Loppiaisruokailu on ollut soittokunnan traditiona 1980-luvulta alkaen. Tilaisuus on pidetty yleensä laivaristeilyllä jossa on pidetty myös ”seminaari”. Joskus tilaisuus on järjestetty myös maissa.

Soittajien lukumäärä oli vakiintunut noin pariin kymmeneen. Lisää soittajia kuitenkin edelleen kaivattiin riveihin. Vahvistuksia oli jonkin verran saatu sen johdosta, että joitain Maarian VPK:n ja Turun VPK:n soittajia oli liittynyt myös Raision VPK:n riveihin.
Vuoden 2001 aikana sai soittokunta internettiin omat kotisivut Satu Mikkolan toimesta.
Vuosi 2002 oli varsin tapahtumarikas. Tänä vuonna heinäkuussa toteutettiin pitkään suunniteltu esiintymismatka ulkomaille. Matka suuntautui Viroon Pärnuun. Siellä järjestettävien laulujuhlien yhteydessä esiintyi myös soittokuntia eri puolilta Viroa ja muutama myös ulkomailta.
Vuonna 2002 toimi soittokunnan kapellimestarina edelleen Juha Ketola. Tämä vuosi jäi kuitenkin hänen viimeisekseen soittokunnassamme sillä uudet työtehtävät veivät hänet toiselle paikkakunnalle nimittäin aina Kajaaniin asti jonne hänet oli valittu Kainuun Sotilassoittokunnan kapellimestariksi.
Vuonna 2002 saatiin kuulla suruviesti entisen soittokunnan kapellimestarin Bruno Sirkiän kuoleman johdosta.

Uudeksi kapellimestariksi saatiin vuoden 2003 alussa Jarkko Aaltonen joka toimi päätyökseen klarinetinsoittajana Laivaston soittokunnassa. Aaltosella oli tähtäimessään sotilaskapellimestarin ura kuten edellisellä kapellimestarillammekin ja hän tuli samalla hakemaan kokemusta tulevalle uralleen.

Vuonna 2003 saatiin käyttöön uusi harjoitustila. Seurakunnan kanssa oli saatu neuvoteltua harjoitustilaksi Kokinvuoren seurakuntatalon sali. Korvauksena tilojen käytöstä sovittiin, että soittokunta esiintyy seurakunnan tilaisuuksissa maksutta. Uudet tilat olivat soittoharjoitteluun hyvät mutta ongelmana sielläkin oli, että soittokunnan nuotistolle ja tarpeistolle ei uudesta paikasta saatu tiloja joten niitä oli edelleen säilytettävä VPK:n kerhotiloissa.

Pitkään puuhattu soittokunnan liittyminen Raision Työväenopistoon toteutui vuonna 2003. Syksystä 2003 alkoi soittokunta toimia Työväenopiston opintopiirinä.

Soittokunnan toiminnan rahoitus on tullut pääasiassa esiintymispalkkioista. Kaupungilta on saatu lisäksi vuosittain yhdistyksille myönnetty pieni yleisavustus. Seurakunnalta on saatu myös pieni avustus korvauksena esiintymisistä. Joskus on saatu kaupungilta erityisavustuksia joihinkin erityistapahtumiin. Alkuaikoina toimintaa tuki myös VPK mutta soittokunnan tultua omaksi yhdistykseksi ei VPK:lta enää ole tukea saatu.

Vuoden 2004 merkittävin tapahtuma oli syyskuun alussa soittokunnan esiintymis- ja virkistysmatka Elmshorniin joka on Raision ystävyyskaupunki Saksassa. Elmshorn on pikkukaupunki joka sijaitsee lähellä Hampuria. Elmshornissa saimme lämpimän vastaanoton ja jopa kaupungin pormestari otti meidät vastaan.
Soitimme Elmshornissa pari ulkoilmakonserttia ja olimme lämmittelybändinä siellä järjestetyssä jazz-konsertissa. Vierailumme liittyi kaupungissa vietettyyn Flora- juhlaviikkoon. Pääsimme tutustumaan myös kaupungin palokuntaan ja yhden päivän vietimme tutustumalla Hampuriin.

Loppukesällä Jarkko Aaltonen ilmoitti päässeensä kapellimestarioppiin Sibeliusakatemiaan ja siksi joutuvansa jättämään soittokuntamme kapellimestarin tehtävät. Hänen sijaisekseen lupautui Sami Silvaani joka oli toiminut trumpetistina soittokunnassamme ja oli juuri kotiutunut armeijasta jossa oli palvellut varusmiessoittokunnassa.

Vuosikokouksessa 2006 luovutettiin Leo Mannoselle soittokunnan pöytästandaari pitkäaikaisesta toiminnasta soittokunnan hyväksi. Hän on ollut soittokunnassa keskeytyksettä mukana vuodesta 1945 sekä toiminut pitkään soittokunnan kapellimestarina.

Tapio Korpela tuli tuubansoittajaksi soittokuntaan kesällä 2006. Kävi ilmi, että hän oli toiminut aikaisemmin sotilaskapellimestarina ja oli koulutukseltaan musiikin lisensiaatti. Tapio Korpela otti kapellimestarin tehtävät vastaan syyskauden alusta.

Vuotta 2008 leimasivat kaksi merkittävää tapahtumaa. Esiintymis- ja virkistysmatka Tallinnaan ja Tulta päin- tapahtuma Raisiossa.

Tapio Korpela ilmoitti yllättäen eroavansa Raision VPK:n soittokunnan kapellimestarin tehtävästä helmikuussa 2009.

Vuonna 2009 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä kun Raision torvisoittokunnasta tuli VPK:n soittokunta. Juhlavuoden kunniaksi päätettiin järjestää juhlakonsertti.
Uutta kapellimestaria oli haettu keväästä asti ja monilta ehdokkailta kyselty. Viimein elokuun lopulla tärppäsi kun uudeksi kapellimestariksi saatiin Hannes Merisaari joka toimi trumpetinsoiton opettajana Arkipelag musiikkiopistossa.. Hän aloitti kapellimestarina syyskauden alussa.
Hänen ensimmäisenä tehtävänään oli harjoituttaa konserttiohjelma 50-vuotis juhlakonserttiin.

Raision VPK:n soittokunta pääsi huomattavan huomionosoituksen kohteeksi. Soittokunta sai Raision vuoden 2009 kulttuuripalkinnon. Perusteluna mainittiin, että soittokunta on tehnyt pitkään ja pitkäjänteisesti työtä raisiolaisen musiikkielämän ja raisiolaisten musiikkirakkauden hyväksi.

Juhlavuosi päättyi joulupäivänä Raision kirkossa esitettyihin kauneimpiin joululauluihin.

Raision torvisoittokunnan historiikki

50 vuotta palokuntasoittoa Raisiossa