Klaanien tavat

HIERARKIA

Klaaneissa pätee hierarkia eli arvojärjestys. Klaanin roolit on kirjoitettu arvojärjestykseen korkeimmasta asemasta "heikoimpaan" asemaan.


Päällikkö

Päällikkö nimensä mukaisesti johtaa klaania yhdessä varapäällikön ja parantajan kanssa. Kuten soturilaissa sanotaan, tulee muiden kissojen kuunnella päällikkönsä käskyjä ja toimia niiden mukaisesti. Päällikkö hoitaa klaania koskevat tärkeät päätökset ja huolehtii siitä, että kurinalaisuus klaanissa säilyy.

Kun edellinen päällikkö kuolee, seuraavaksi päälliköksi nousee varapäällikkö. Hänen on noudettava päällikön yhdeksän henkeä sekä uusi nimensä Kuupuulla Tähtiklaanilta parantajan avustuksella.

Mikäli sekä päällikkö että varapäällikkö menettävät henkensä ja klaani jää vaille päälliköitä, valitsee parantaja kissojen joukosta päälliköksi sopivan kissan Tähtiklaanin avustuksella.

Kuplatähti, yksi pelissä esiintyvistä päälliköistä. Kuvan taiteillut Wesku

Varapäällikkö Usvakuono. Kuvan tehnyt Tyly

Varapäällikkö

Varapäällikkö on klaanissa toiseksi korkeimmassa asemassa. Hän avustaa päällikköä johtotehtävissä sekä toimii päällikön neuvontantajana. Varapäällikön ja päällikön on tärkeä tulla toimeen keskenään, jotta klaanilla on vahva johtajapari ja varapäällikkö voi tukea päällikkönsä valintoja. Varapäällikkönä voi toimia vain vähintään yhden oppilaan kouluttanut soturi.

Tehtäviä:

• Varapäällikkö johtaa klaania, kun päällikkö ei kykene. Tällaisia tilanteita ovat esim. päällikön sairastuminen.

• Varapäällikkö järjestää partiot ja määrää niihin menevät kissat. Varapäällikkö myös kuuntelee partioiden raportit ja toimittaa ne päällikölle.

• Varapäällikkö voi järjestää sotureille harjoitustilaisuuksia, jotta sotureiden kunto ja taidot säilyvät.

• Varapäällikön tulee seisoa päällikkönsä rinnalla tilanteessa kuin tilanteessa ja edustaa klaaniaan hyvin esimerkiksi täydenkuun kokoontumisissa.

Näiden tehtävien lisäksi varapäällikkö suorittaa sotureiden tavanomaisia tehtäviä, eli saalistaa, partioi, kouluttaa oppilaita ynnä muuta. Varapäälliköllä ei ole päällikön tavoin omaa pesää, vaan hän nukkuu sotureiden kanssa Piiloklaanissa pesän keskellä, Liitoklaanissa pesien ylimmällä tasolla, koska keskellä ja ylhäällä nukkuvat arvojärjestyksessä korkeimmassa asemassa olevat.

Parantajat

Parantajat ovat klaanin hengellisiä johtajia, joilla on oma laki, jota he noudattavat. He eivät siis noudata tavallista soturilakia, vaan Tähtiklaani on määrännyt heille omat tehtävänsä. Parantajien laki evää mm. klaanien välisiin kiistoihin osallistumisen sekä kumppanin ja pentujen hankkimisen.

Parantajan tehtäviin kuuluu:

• Yrttien käsittely ja tunnistaminen sekä niiden ylläpitäminen parantajanpesässä

• Sairauksien ja loukkaantumisien hoitaminen

• Kuningatarten avustaminen niin poikiessa kuin sen jälkeen

• Klaanikissojen terveyden tarkistaminen, erityisesti pentujen, kuningattarien ja klaaninvanhimpien

• Kielien vaihtaminen Tähtiklaanin kanssa Kuupuulla puolenkuun aikaan ja klaanin tilanteen niin vaatiessa (esim. kun klaanissa on jokin ongelma tai kriisi)

• Profetioiden ja enteiden tulkitseminen sekä niiden jakaminen päällikölle

• Päällikön neuvonantajana toimiminen

• Päällikön kuoltua olla varapäällikön tukena ja auttaa varapäällikköä, kun varapäällikön on noudettava yhdeksän henkeään ja otettava paikkansa klaanin uutena päällikkönä

• Parantajaoppilaan kouluttaminen

• Kuolleiden lähettäminen matkaan Tähtiklaaniin: "Lepää rauhassa, (hahmon nimi). Tähtiklaani valaiskoon polkusi. Olkoon sinulla hyvä pyyntionni, nopea askel ja aina suojaisa nukkumapakka."

Parantajat eivät suorita sotureiden tehtäviä. Hekin toki voivat osallistua esim. saalistamiseen, mutta esimerkiksi klaanien välisiin taisteluihin osallistuminen on heiltä evätty, sillä he lupaavat parantajan valassaan pysyä poissa klaanien erimielisyyksistä. Toisin kuin soturit ja muut klaanin kissat, parantajat voivat myös halutessaan ylittää klaanin väliset rajat tarvittaessa.

Metsäpalo, klaanin parantaja. Kuvan piirrellyt Astro

Parantajaoppilaat

Parantajaoppilaat opiskelevat parantajain lakeja ja tehtäviä. He eivät ole tekemisissä normaaleiden soturioppilaiden kanssa tehtäviensä osalta, vaan heillä on omia velvollisuuksiaan. Näihin lukeutuvat kaikki samat velvollisuudet kuin mitä parantajallakin on.

Parantajaoppilaaksi voi ryhtyä parantajaksi tahtova kuusi kuuta täyttänyt pentu tai soturikoulutuksessa oleva oppilas, joka tahtoo vaihtaa koulutuksensa. Parantajaksi voi ryhtyä myös soturikoulutuksen saamisen jälkeen, mutta tällöin soturi hylkää elämänsä soturina ja vannoutuu toimimaan klaanin parantajana parantajille vaadituilla ehdoilla.

Parantajaoppilaiden koulutus kestää yleensä tavallista pidempään. Siinä missä soturiksi valmistuu n. 13 kuun iässä, saattaa parantajaoppilas olla koulutuksessaan vielä 20 kuisena.

Kaikulampi. Kuvan tehnyt Jasmin

Pelkkä Voikukka pentuineen. Kuvan piirtänyt Astro

Kuningattaret, pennut ja klaaninvanhimmat

Kuningattarista ja klaaninvanhimmista huolehtiminen kuuluu yhteen klaanin tärkeimmistä tehtävistä. Kuningattaret ja pennut ovat lupaus klaanin tulevaisuudesta ja heitä onkin kohdeltava kunnioituksella. Pentuja ja kuningattaria on suojeltava ensisijaisesti vaaran uhatessa.

Kuningatar voi halutessaan pentujen täytettyä kaksi kuuta siirtyä takaisin sotureiden tehtäviin, mikäli pennuille löytyy joku, joka heistä huolehtii kuningattaren ollessa tehtävissään.

Soturitar voi jättäytyä halutessaan pysyvästi kuningattareksi. Tällöin hän asuu koko ajan pentutarhassa, vaikka hänellä ei olisikaan omia pentuja. Hän auttaa muita kuningattaria ja voi osallistua kuitenkin esim. klaanin ruokintaan.

Pennut ovat kissoja jotka ovat alle kuuden kuun ikäisiä ja elävät yhä emojensa kanssa pentutarhassa. Heillä ei ole lupaa poistua leiristä ja vaikka pennut ovat ensisijaisesti emojensa vastuulla, kuuluu koko klaanin pitää heistä huolta kuin omistaan. Pennut eivät poistu yleensä pentutarhasta ennen kahden kuun ikää.

Klaaninvanhimmat ovat yksiä klaanin arvostetuimmista kissoista. He ovat eläneet pitkän elämän sotureina tai kuningattarina ja ovat kokeneet eniten. Nämä kissat ovat ansainneet paikkansa klaaninvanhimpina klaanin suojissa. Heillä on paljon viisauksia ja oppeja nuoremmille, ja koska he ovat palvelleet klaania koko ikänsä, on heitä kohdeltava kunnioituksella.

Soturit ja oppilaat huolehtivat siitä, että pennut, kuningattaret ja klaaninvanhimmat saavat ruoan aina ensimmäisenä.

Kaivajasoturit

Kaivajasotureiden vastuulla on pesien kaivaminen. Tarvittaessa pesiä tulee suurentaa, pienentää, purkaa tai korjata sekä valmistella eri vuodenaikoja varten (esim. vuorata lehtikadoksi, jotta lämpö säilyy). Pesien kaivamisen lisäksi kaivajat huolehtivat pesien siisteydestä ja leirin kunnossapidosta.

Leirin ulkopuolella kaivajien on otettava vastuu tunneleista, joissa kaivajaoppilaiden koulutus pääsääntöisesti tapahtuu. Kaivajasoturit kouluttavat kaivajaoppilaat ja huolehtivat tunnelkokeiden järjestämisestä oppilailleen.

Kaivajan tehtävistään huolimatta kaivajasoturit suorittavat myös tavallisten sotureiden tehtäviä eli partioivat, saalistavat klaanilleen ja taistelevat klaaninsa rinnalla. Näitä tapahtuu kuitenkin hieman harvemmin, sillä yllä mainitut ovat kaivajasotureiden päätehtäviä.

Koska kaivajasoturit työskentelevät paljon maan alla, heille on tyypillisempää pyydystää tunneleista löytyvää riistaa kuten jäniksiä, myyriä ynnä muita. Tämä ei toki estä heitä saalistamasta muutakin riistaa.

Kaivajat käyttävät työssään apuna erilaisia resursseja, joita ovat:

• Vesi, jonka avulla maa pehmennetään helpommin muokattavaksi.

• Keppejä ja oksia yms. käytetään seinien tukemiseen.

• Kiviä käytetään seinien tukemiseen ja vahvistamiseen sekä tiivistämiseen.

• Sammalilla paikalle tuodaan vettä sekä vuorataan pesiä vähemmän vetoisiksi, etenkin lehtikatona. Tätä käytetään erityisesti pentutarhassa sekä klaaninvanhimpien ja parantajan pesissä, jotta pennut, kuningattaret, klaaninvanhimmat sekä parantaja(t) potilaineen pysyvät lämpiminä.

Koska kaivajasotureiden työ on erittäin tärkeää, ovat kaivajat yleensä hyvin kunnioitetussa asemassa klaanin silmissä. Kaivajasoturit ovat myös vastuussa kuolleiden hautaamisesta ja tämä tehtävä otetaan kunnialla vastaan, varsinkin jos kyseessä on arvostettu soturi, joka on menettänyt henkensä taistelussa.

Kaivajasoturit ja heidän tapansa ovat ominaisia vain Piiloklaanille.

Kurnukurkun piirtänyt Quack

Haukkasilmän meille tarjoaa Omppu

Soturit

Sotureilla on monia velvollisuuksia, joilla he auttavat klaaniaan. Sotureiden on toimittava soturilain mukaisesti ja noudatettava päällikön sekä varapäällikön käskyjä.

Sotureiden tehtäviä ovat:

• Klaanin puolustaminen ja sen yleisestä turvallisuudesta huolehtiminen. Soturit hoitavat klaania uhkaavat asiat, kuten häätävät ketut ja muut petoeläimet reviiriltä sekä huolehtivat siitä, ettei riistavarkauksia naapuriklaanin kanssa tapahdu.

• Partioiminen. Rajapartiossa huolehditaan siitä, että klaanin rajoja on kunnioitettu ja että ne ovat selkeästi merkatut, jotta tunkeilijat osaavat pysyä poissa. Riistapartiossa soturit hankkivat klaanilleen mahdollisimman paljon ruokaa.

• Soturit ruokkivat klaaninsa ja huolehtivat siitä, että kuningattaret, pennut ja klaaninvanhimmat ruokitaan ensimmäisinä.

• He kouluttavat soturioppilaan ja huolehtivat siitä, että oppilaaksi nimetyt kissat oppivat klaanin tavoille ja tulevat olemaan klaanille uskollisia jäseniä soturinimensä saatuaan.

Piiloklaanissa on olemassa uimarisotureita. Uimareihin lukeutuvat vain kissat, joiden uimataito on hyvä (3/5 tai enemmän) ja kehonrakenne uimiseen sopiva. Nämä kissat omaavat myös taidon kalastaa (mutta taidon voi osata ilman uimataitoakin).

Liitoklaanissa on vain yhdenlaisia sotureita eli "tavallisia" sotureita. Kukaan ei erikoistu kaivajaksi tai uimariksi, vaan kaikki jakavat saman arvonimikkeen: soturi.

Oppilaat

Oppilaiden velvollisuutena on osallistua soturi-, uimari- tai kaivajasoturikoulutukseen (Liitoklaanissa on vain soturikoulutus) tai parantajan koulutukseen ja koulutuksen päätyttyä vannoa uskollisuutta klaanille.

Koulutuksen lisäksi oppilaiden tehtäviin kuuluvat sammalten vaihto, klaaninvanhimmista ja pentutarhan asukeista huolehtiminen sekä parantajan auttaminen tarvittaessa. Oppilaaksi valmistutaan yleensä 13 kuun iässä.

Oppilailla on tiettyjä sääntöjä, joita heidän on noudatettava:

• Oppilaat eivät saa lähteä leiristä yksin, ellei mestari tai muu korkeammassa asemassa oleva koulutuksensa käynyt ole antanut lupaa.

• Oppilaiden on ruokittava ensin klaani ja vasta sitten he saavat syödä, elleivät saa erityistä lupaa. Tämä sääntö koskee myös kaikkia muita klaanin jäseniä (paitsi parantajaa, parantajaoppilasta, klaaninvanhimpia, kuningattaria ja pentuja eli sellaisia).

• Jos oppilas rikkoo soturilakia tai uhmaa korkeammassa asemassa olevan käskyä, seuraa rangaistus. Rangaistus voi olla klaaninvanhimpien punkkien hoitaminen, pesien siivoaminen ja sammalten vaihto, tarpeidentekopaikan siivoaminen tai aterian kieltäminen siltä päivältä. Myös muita rangaistuksia voidaan keksiä ja niistä vastaavat päällikkö, varapäällikkö tai oppilaan mestari.

Palopihkan on taiteillut Hiisi

MUITA PERINTEITÄ

Iät

Klaaneissa asema määräytyy suurimmalta osin iän mukaan.

Pennut: 0-6 kuuta

Oppilaat: 6-13 kuuta (paitsi parantajaoppilaat)

Soturit: 13 kuuta ja yli

Klaaninvanhimmat: 100-130 kuuta tai yli, riippuen kissan kunnosta

Poikkeuksia:

• Oppilaaksi saatetaan nimittää myöhemmin, mikäli pentu ei syystä tai toisesta ole kykenevä aloittamaan koulutustaan kuuden kuun iässä. Aikaisemmin oppilaaksi ei kuitenkaan voi ryhtyä.

• Soturiksi saatetaan nimittää aikaisemmin, jos oppilas osoittaa olevansa soturin veroinen.

• Soturiksi saatetaan nimittää myöhemmin, jos oppilas osoittaa, ettei ole valmis soturiksi. Esimerkiksi päättökokeesta suoriutumatta jääminen tai muutoin epäkypsä käytös voivat olla syinä myöhempään nimitykseen. Myös mahdolliset sairastumiset tai onnettomuudet voivat myöhästyttää nimitystä, mikäli oppilas ei pysty osallistumaan koulutukseen kuntonsa takia.

• Klaaninvanhimmaksi voivat siirtyä myös kissat, jotka ovat kyvyttömiä jatkamaan soturin tehtäviään esimerkiksi fyysisen vamman tai muun työntekoa haittaavan seikan vuoksi.

Leskenlehtikorvan ja Virnakasvon piirtänyt Mika

Haukkasilmän meille on piirtänyt Leipä

Klaanikokoukset

Klaanin sisällä pidetään yleensä kokouksia, joiden aiheina ovat klaania koskevat asiat. Kokouksissa päällikkö nimittää pennut oppilaiksi ja oppilaat sotureiksi, ja saattaa ilmoittaa muistakin asioista.

Piiloklaanin kutsuhuuto: "Saapukoon jokainen tunneleihin piiloutumaan kykenevä kotipuulle klaanikokoukseen!" Päällikkö puhuttelee klaaniaan Kotipuun oksalta, kun parantajat ja varapäällikkö istuvat tuomen juurilla. Muu klaani seuraa kokousta aukiolla.

Liitoklaanin kutsuhuuto: "Saapukoon jokainen puiden latvoihin kiipeilemään kykenevä leiripuiden alle klaanikokoukseen!" Päällikkö puhuttelee klaaniaan oman pesänsä suulta. Muu klaani seuraa kokousta leirin eri kerroksista.

Kuolleista huolehtiminen

Kun klaanin jäsen siirtyy ajasta ikuisuuteen, hänen ruumiinsa asetellaan kauniisti aukion keskelle lähelle Kotipuuta. Kuolleelle pidetään valvojaiset, joiden aikana kuolleen kissan läheiset kokoontuvat ruumiin äärelle ja valvovat siinä koko yön.

Parantaja saattaa vainajan viimeiselle matkalleen lausumalla tuolle sanat, jotka johdattelevat kissan Tähtiklaaniin. Klaaninvanhimmat yhdessä parantajien kanssa sivelevät ruumiin yrteillä, jotta kuolleen haju peittyy. Aamun koitettua vainaja haudataan.

Piiloklaanissa kaivajat hautaavat vainajan kanjoniin.

Liitoklaanissa jokainen klaanin jäsen osallistuu hautaamiseen (joko katselemalla tai ottamalla vuoronsa kaivuutyössä) ja osoittaa näin kunnioituksensa kuolleelle. Vainaja haudataan leiripuiden juurille leirin ulkopuolelle.

Paatsamakynsi by Omppu

Liitoklaanin Huomenlaulun on piirtänyt Senja

Klaanien yhteiset kokoontumiset

Täydenkuun aikaan molemmat klaanit kokoontuvat saarella. Kokoontumisessa päälliköt kertovat omien klaaniensa tapahtumat: uudet soturit, oppilaat, pennut ja kaatuneet soturit. Kokoontumisessa klaanit yhdessä hurraavat uuden nimen saaneita kissoja ja osoittavat kunnioitusta kuolleita kohtaan pitämällä heitä varten hiljaisia hetkiä.

Näiden lisäksi kokoontumisessa puidaan kahden klaanin yhteisiä asioita. Kokoontumisissa voidaan tehdä esimerkiksi sopimuksia tai suunniteltua, joissa molemmat klaanit ovat osallisena. Myös muilla kuin päälliköllä on mahdollisuus pyytää puheenvuoroa kokoontumisessa.

Kun päälliköt ovat kertoneet asiansa, kissojen on mahdollista vaihtaa kieliä ja kuulumisia naapuriklaanilaisten kanssa. Kokoontumisessa vallitsee aina aselepo, ja kaikenlainen klaanien välinen kinastelu on tämän aikaan kiellettyä Tähtiklaanin vihan uhalla. Kun täysikuu on ohi, ovat klaanit jälleen "vihollisia" keskenään.


Parantajien tapaamiset

Puolenkuun aikaan molempien klaanien parantajat tapaavat Kuupuulla ja käyvät vaihtamassa kieliä Tähtiklaanin kanssa. Näissä puolenkuun kokoontumisissa vihitään aina uudet parantajaoppilaat ja parantajat voivat vaihtaa keskenään omia tietojaan ja taitojaan.