Helposti lähestyttävät ja ennaltaehkäisevät palvelut varmistavat sitä, että perheet saavat tukea oikeaan aikaan
- Kodinhoitajat ja perhetyöntekijät neuvolan resurssiksi sekä jokaiselle ensisynnyttäjälle automaattisesti esim. viisi käyntiä ja jatkossa terveydenhoitajan arvion perusteella lisää. Näin ehkäistään pienten lasten vanhempien väsymistä.
- Perhesosiaalityön sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja mukaan yhdelle neuvolakäynnille. Tarkoituksena palveluista ja tuen mahdollisuuksista tiedottaminen ja tarvittaessa tuen tarpeen kartoittaminen. Madaltaa palveluiden piiriin hakeutumisen kynnystä ja parantaa siten palveluiden oikea-aikaisuutta.
- Neuvolan perhevalmennuksen uudistaminen. Esimerkiksi neljän kerran perhevalmennus, jossa käsitellään synnytykseen valmistautumista ja erilaisia terveyteen liittyviä asioita, kuten parisuhde-, jaksamis-, mieliala-asioita sekä lähisuhdeväkivaltaa.
- Nimetty sosiaalityöntekijä jokaiselle päiväkodille, jonka kanssa henkilökunta tapaa säännöllisesti. Tarkoituksena keskustella perheiden tuen tarpeesta, pinnalla olevista ilmiöistä ja tiedottaa palveluista. Sosiaalityöntekijä vahvistaisi päiväkodin työntekijöiden valmiuksia ottaa asioita puheeksi perheiden kanssa ja tehdä hakemuksia ja ilmoituksia lastensuojeluun tarpeen mukaan.
- Riittävästi koulukuraattoreita, jotta kuraattori voi olla kaikille oppilaille tuttu kasvo. Tarkoituksena varmistaa, että koululta löytyy turvallinen aikuinen, jolla on aikaa keskustella nuoren kanssa silloin, kun nuorella on siihen tarve.
- Nuorten tukipiste, joka tarjoaa matalan kynnyksen apua nuorille ja nuoren vanhemmille ilman byrokratiaa, esim. ryhmä teinien vanhemmille.
- Neuropsykiatrisen valmennuksen lisääminen kunnan palveluvalikkoon, jotta vanhemmat osaavat toimia erityislapsen kanssa. Tarkoituksena ennaltaehkäistä palveluntarvetta tulevaisuudessa.
- Varmistetaan lastenvalvojien riittävä määrä, jotta ensimmäinen tapaaminen varmistuu viimeistään kuukauden aikana ja tarjotaan myös matalan kynnyksen sovittelua. Tarkoituksena estää huolto- ja tapaamisriitojen kärjistyminen ja siten palveluntarve myös tulevaisuudessa.
- Kunnan nettisivuille lomake, jolla voi itse helposti ilmoittaa jos omassa perheessä on tilanne, josta haluaisi keskustella ammattilaisen kanssa. Mahdollisimman yksinkertainen ja esimerkiksi sosiaaliohjaaja ottaisi yhteyttä perheeseen viiden vuorokauden sisällä siitä kun yhteydenotto on tullut. Tätä kautta perhe voisi ilmoittaa jos ovat huolissaan esimerkiksi nuoren voinnista tai jos tuntuu, että olisi pikkuvauva-aikana tarvetta kotipalvelulle. Sivuilla olisi selkeästi kerrottu, että kyseessä ei ole lastensuojeluilmoitus, vaan mahdollisuus saada apua pienimpiinkin arjen haasteisiin matalalla kynnyksellä.
- Digitaalisten ratkaisujen kehittäminen, jotta nuorilla on mahdollisuus keskustella anonyymisti avun tarpeestaan ja selvittää millaista apua on tarjolla. Tarkoituksena avun piiriin hakeutumisen kynnyksen madaltaminen ja siten oikea-aikaisuuden parantaminen.
- Perhevalmennuksen tarjoaminen digitaalisessa ympäristössä, esim. Voimaperheet.
- Lastensuojelun vieminen laajalti digitaalisiin palveluihin niin, että kansalaisilla ja viranomaisilla on mahdollisuus saada nopeasti tietoa lastensuojelun palveluista ja toimintaperiaatteista. Tavoitteena olisi lastensuojelua koskevien ennakkoluulojen hälventäminen ja palveluun hakeutumisen ja ohjaamisen kynnyksen madaltuminen.
- Lapset puheeksi -menetelmän kouluttaminen kaikille perheiden kanssa toimiville. Tarkoituksena varmistaa, että perheille pystytään tarjoamaan apua silloin, kun ongelmat ovat vielä pieniä.
- Helppo kanava konsultaatiota varten, joka madaltaa yhteistyökumppaneiden kynnystä ottaa yhteyttä lastensuojeluun ja jotta lastensuojeluilmoituksen tekemistä tai muun tuen tarjoamista voidaan pohtia yhdessä. Tarkoituksena helpottaa huolesta puheen ottamista perheen kanssa ja tarvittaessa myös lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
Tiedolla johtaminen (rakenteellinen sosiaalityö)
- Rakenteellisen sosiaalityön kirjaaminen jokaisen sosiaalityöntekijän tehtävänkuvaan ja työaikaan. Näin saadaan ajantasaista ja paikallista tietoa siitä missä mennään ja mitä pitää tehdä.
- Maakuntiin omat tutkijasosiaalityöntekijät keräämään ja koostamaan ajankohtaiset tutkimustiedot työntekijöiden käyttöön jotta saadaan näyttöön perustuvia käytäntöjä.
- Sosiaalityöntekijät mukaan kaupunki- ja aluesuunnitteluun
- Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen uudistaminen ja kehittäminen kenttää kuunnellen.
Yhteistyö muiden palveluiden kanssa ja näiden palveluiden turvaaminen sosiaalityön tukena
- Riittävästi mahdollisuuksia saada kiireellisissäkin tapauksissa esimerkiksi psykiatrista konsultointiapua ja ylipäänsä vahvaa tukea erityisen haastavissa lastensuojelutapauksissa. Tuki tulee saada viipymättä kun sitä pyydetään.
- Yksilöllisemmät päihdepalvelut tarvittaessa yhdistettynä aktiiviseen yhteistyöhön aikuissosiaalityön kanssa ja näiden palveluiden yhteistyön kehittäminen.
- Resurssit kuntoon lasten ja perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin (neuvolat, koulut, oppilashuolto, nuorisotyö, perhesosiaalityö, aikuissosiaalityö jne.). Lapsi ja perhe yhteiseen auttamisen keskiöön.