"Lastensuojelun sijaishuollossa asuvat ja asuneet nuoret vaativat vähimmäismitoitusta lakiin – 101 kirjettä -julkaisu tekee näkyväksi sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuuden kohtuuttomat vaikutukset nuorten elämään
Sijaishuollossa asuneet ja asuvat nuoret kirjoittivat päättäjille 101 kirjettä, joissa he kuvaavat omakohtaisia kokemuksiaan lastensuojelusta ja sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuudesta. Tästä syntyi 101 kirjettä -julkaisu, joka kuvastaa sosiaalityöntekijän pysyvyyden merkitystä nuoren elämäntarinan ja tulevaisuuden kannalta. Kirjeiden avulla nuoret tahtovat vaikuttaa ja vaativat, että hallitusohjelmaan kirjatut sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärämitoitukset todella tullaan toteuttamaan."
Pesäpuu ry julkaisi teoksen 18.2.2020. Lue koko teos Pesäpuun sivuilta.
Seisomme yhteisrintamassa nuorten kanssa. Tässä kannanottomme:
Olemme suunnattoman iloisia ja ylpeitä näistä rohkeista lastensuojelun asiakkaista, jotka nyt nostavat esille lastensuojelun todellisuutta. Toivomme, että erityisesti päättäjät lukevat nämä kirjeet tarkasti. Lastensuojelussa lapsen ja sosiaalityöntekijän välinen luottamussuhde on äärimmäisen tärkeä. Sen muodostuminen vaatii pysyvyyttä ja aikaa. Me seisomme yhteisessä rintamassa lasten kanssa vaatimassa päättäjiltä vastuunkantoa, jotta lastensuojelun sosiaalityötä voidaan tehdä ammattietiikan mukaisesti lapsen oikeuksia kunnioittaen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän asiakasmäärä tulee rajata lailla.
Lastensuojelun asiakkaat ovat toistuvasti nostaneet esille kohtuuttomia tilanteita, jotka ovat seuranneet lastensuojelun sosiaalityöntekijän vaihtumisesta. Vaihdoksia on ollut jopa useita kertoja vuodessa. Vaihtuvuus on alalla suurta niin kauan, kun lastensuojelun asiakasmäärät ovat kohtuuttomat. Me sosiaalityöntekijät voimme vaihtaa työpaikkaa, mutta lapset eivät voi vaihtaa omaa todellisuuttaan.
Lastensuojelusta on keskusteltu pitkään, nyt on toimenpiteiden aika
Marraskuussa 2017 tuhat sosiaalityöntekijää allekirjoitti 1000nimeä-adressin paremman lastensuojelun puolesta. Kerroimme lastensuojelun kriisiytyneestä tilanteesta, joka estää meitä tekemästä tärkeää työtämme eettisesti kestävällä ja lapsen oikeuksia kunnioittavalla tavalla. Vetosimme poliittisiin päättäjiin ja lastensuojelun johtajiin, jotta he kantaisivat vastuunsa lastensuojelun työolojen ja asiakasmäärien kohtuullistamisesta.
Adressi vauhditti keskustelua lastensuojelun sosiaalityön tilasta. Asiaa puitiin heti myös eduskunnassa. Ministeri Saarikko asetti selvityshenkilön ehdottamaan ratkaisuja. Selvityshenkilö Aulikki Kananoja esitti, että lastensuojelun asiakasmäärän tavoitteeksi asetettaisiin 25 asiakaslasta sosiaalityöntekijää kohti. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu 30 asiakaslasta sosiaalityöntekijää kohden. Kunnat ovat reagoineet asiaan erilaisilla tavoilla. Joissakin kunnissa valtuutetut esittivät asiakasmääriin rajauksia, minkä seurauksena sosiaalityöntekijäkohtaiset asiakasmäärät ovat laskeneet. Useimmissa kunnissa on käyty keskustelua, mutta varsinaiset toimenpiteet ovat jääneet valitettavan vähäisiksi.
Vielä olemme kaukana tavoitteista. Adressi vakiinnutti jatkuvan keskustelun lastensuojelusta, johon viime aikoina oman äänensä ovat tuoneet mukaan lastensuojelun asiakasmäärien takana olevat lapset. Heidän esittämänsä näkökulmat ovat kaikkein tärkeimpiä. Olemme kaikki saaneet lukea esimerkiksi siitä millaisen todellisuuden he ovat kohdanneet lastenkodeissa. Keskusteluissa kaivataan nyt siirtymistä tekoihin ja toimenpiteisiin, vain teoilla saadaan tilanne muuttumaan.
Nostimme esille sosiaalityöntekijöiden kuormituksen, mutta sen helpottaminen ei ole itseisarvo. Sosiaalityöntekijöiden työn kohtuullistaminen on väline lastensuojelun laadun kohentamiseen. Kyse on suoraan siitä, kuinka paljon aikaa sosiaalityöntekijällä on apua tarvitsevalle lapselle.
Lastensuojelussa on aina kyse lapsista, joilla on oikeus suojeluun.
Lasten asialla, sosiaalityöntekijät,
Minna Manelius
Sanna Mustonen
Sonja Soini
Päivi Petrelius
Laura Yliruka