Pidän tärkeänä oman luovan kädenjäljen näkymistä opetuksessa. Minun kohdallani tämä tarkoittaa sitä, että käytän multimodaalisesti erilaisia opetusmateriaaleja enkä takerru liikaa vain oppikirjan tarjoamiin tehtäviin.

Esimerkiksi opetusharjoittelun aikana syvennyimme A-ruotsia opiskelevien lukiolaisten kanssa uteliaisuuden, luovuuden ja älykkyyden aiheisiin  ja kantavana teemana kaikelle oli biolääketiede. Aloitin tunnin multimodaalisesti näyttämällä aiheesta havainnollistavan Youtube-videon missä lääkäritutkija kertoo yleisesti tutkijan työstä, tutkimuksen tekemisestä ja lähemmin syöpätutkimuksesta. Videossa kuului autenttinen ja selkeä ruotsin kieli ja ymmärtämistä auttoi videon omat tekstitykset.

Olin etukäteen luonut apukysymykset keskustelutehtävälle, joista oppilaat keskustelivat pareittain tai pienryhmissä omista luonteenpiirteistään ja unelma-ammateistaan. Ryhmäkeskustelun aihe ja teema oli ajankohtainen lukion kolmannen vuoden opiskelijoille, sillä samoihin aikoihin harjoittelutunnin kanssa he täyttivät jatko-opintohakemuksia. Tehtävässä ja yleisestikin opetuksessani korostuu sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys missä sosiaalisesti jaetaan opittua ja kokemuksia vuorovaikutuksessa vertaisten kanssa reflektoiden.

Kirjoitan lisää opetusfilosofiastani "Muut merkittävät kokemukset" -osiossa. Sieltä löytyy myös runsaasti lisää konkreettisia näytteitä opettajuudestani.

Ruotsin kielen opinnoissani olen perehtynyt pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sekä kielen käyttöön eri konteksteissa.

Esimerkiksi kurssit "Kultur och samhälle i Norden", "Svenskans grannspråk", "Ungdomsspråk och slang", "Danska språket och kulturen" ja "Finlandssvensk kultur och identitet" ovat tarjonneet minulle monipuolisen sekä kattavan osaamisen ja ymmärtämisen pohjoismaisesta kulttuurista sekä kielimaisemasta. Opinnot ovat tarjonneet minulle kattavan työkalupakin esimerkiksi eri pohjoismaisten kielten tutkimukselle ja kulttuuri-ilmiöiden tarkastelulle sekä tulkinnalle.  Kykenen mm. tarkastelemaan eri pohjoismaisia yhteiskuntia, alueen elinkeinoelämää, politiikkaa sekä pohjoismaista yhteistyöstä historiallisesta näkökulmasta. Myös pohjoismaisten kielten erityispiirteet, erot sekä yhteneväisyydet ovat opinnoissa nousseet esille ja kykenen tarkastelemaan niitä syvällisesti.

Syvennyin vielä enemmän kulttuurintuntemukseen pedagogisesta näkökulmasta kandidaatin tutkielmassani, jossa tarkastelin oppikirjailijoiden käsityksiä kulttuurintuntemuksesta ja sen tilanteesta nykyisin käytettävissä oppikirjasarjoissa.

Tutkielmani kautta loin tärkeää tietoa kulttuurintuntemuksen käsitteestä ja sen määritelmästä. Tutkielmani ansiosta olen pätevä tutkimaan yhä syvällisemmin kulttuuria ilmiönä sekä huomioimaan kulttuurintuntemusta opetuskontekstissa.

"Opinnot ovat tarjonneet minulle kattavan työkalupakin esimerkiksi eri pohjoismaisten kielten tutkimukselle ja kulttuuri-ilmiöiden tarkastelulle sekä tulkinnalle."

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen on kehittynyt opintojen aikana sekä teoreettisen, että käytännön kokemuksen kautta. Vuorovaikutusosaaminen onkin ollut minulle aina luontainen vahvuus.

Viestinnän perusopinnoissa olen perehtynyt muun muassa vaikuttamisen keinoihin, organisaatioviestinnän toimintamalleihin ja viestinnän eettisiin kysymyksiin. Opinnot ovat antaneet minulle valmiudet analysoida ja soveltaa viestintästrategioita erilaisissa konteksteissa. Esimerkiksi syksyllä 2022 Suomen sähkökriisin aikana tutkimme suomalaisen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n ulkoista kriisiviestintää.

Pedagogiset opinnot ja opetusharjoittelu ovat kehittäneet myös kykyäni ottaa laajoja ilmiöitä huomioon ja osaan luoda niistä selkeän, kompaktin ja aktivoivan kokonaisuuden, jota esitellä multimodaalisesti suurelle ja monipuoliselle yleisölle. Kykenen muokkaamaan viestintääni tilanteen ja yleisön mukaan, olipa kyseessä kohtaaminen yksittäisen nuoremman oppilaan kanssa tai monipuolinen yleisö kenelle esitellä luentokokonaisuutta. Myös turvallisen sekä luottamusta herättävän ilmapiirin luominen varsinkin opetustilanteissa on tärkeä viestinnällinen ominaisuus, jota olen opetusharjoittelun aikana kehittänyt paremmaksi. Lisäksi työharjoittelu Raami kehittämispalvelut Oy:lla syvensi entisestään viestinnällisiä kirjoitustaitojani, kun pääsin seuraamaan kieliasiantuntijan työarkea mikroyrityksen yrittäjänä ja harjoittelemaan mm. blogitekstien ja sosiaalisen median postauksien laatimista.

Viestinnällistä osaamista vahvisti entisestään viestinnän harjoittelijan työharjoittelu Jyväskylän yliopiston viestintä ja yhteisöllisyys tiimissä. Tutkijoiden yön viestinnän harjoittelijana loin tapahtumalle viestintäsuunnitelmaa sekä lukuisia erilaisia tapahtumailmoituksia, mediatiedotteita, sosiaalisen median julkaisuja ja mainoksia eri kanaviin muun muassa yliopiston sisäiseen intranettiin sekä valtakunnallisille nettisivuille, Facebookiin, Instagramiin sekä Tutkijoiden yön valtakunnallisille nettisivuille sekä sosiaalisen median kanaviin. Työn ohessa autoin myös muutaman eri tiedekunnan viestintävastaavaa kirjoittamalla heidän puolestaan väitöstiedotteita ja uutisia Jyväskylän kansainvälisestä kesäkoulusta ja uudesta diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelmasta.

Ainejärjestön varapuheenjohtajana sekä vuosijuhlan järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimiminen on tuonut mukanaan myös tärkeää viestinnällistä osaamista. Olen vastannut muun muassa kokousten johtamisesta ja ryhmätyöskentelyn kattavasta ja laaja-alaisesta koordinoinnista. Näissä rooleissa olen kehittänyt organisointitaitoja ja kykyä fasilitoida ryhmäkeskusteluja tavoitteellisesti. 

Monipuolinen kokemus järjestötoiminnasta ja projektien hallinnasta on yksi keskeisimmistä vahvuuksistani. Olen vaikuttanut opiskeluaikanani aktiivisesti sekä oman ainejärjestön hallituksessa, että kieli- ja viestintätieteiden kattoainejärjestön hallituksessa erilaisissa vastuutehtävissä ja -rooleissa. 

Myös korkeakouluopinnot ovat laaja-alaisesti tukeneet projektinhallintaosaamistani. Tätä osaamista on tukenut entisestään muun muassa tapahtumavastaavan vastuutehtävä kieli- ja viestintätieteiden kattoainejärjestö Lingviestit ry:ssä, mikä opetti projektimaisten tapahtumien järjestämisen taidot. Tapahtumien suunnittelussa on otettava huomioon mm. budjetointi ja tiukka aikataulu suunnittelemiselle ja toteuttamiselle. Esimerkiksi konferenssisihteerinä toimiminen Prologos ry:lle Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivillä on kehittänyt taitojani aikataulutuksessa, resurssien hallinnassa ja viestinnässä. Hoidin muun muassa konferenssi-illallisen, hotellimajoituksen sekä cocktail-juhlan, että kakkukahvittelun tarjoilut vastuullisesti loppuun saakka pitäen kiinni sovituista deadlineista.

Ruotsin kielen opiskelijoiden ainejärjestö Svenska Klubben ry:ssä toimin koko opintojeni ajan eri vastuutehtävissä. Toimin muun muassa sosiaalipoliittisena vastaavana, sihteerinä ja varapuheenjohtajana. Näissä rooleissa olen ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa opiskelijoiden hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä muun muassa organisoimalla verenluovutuskampanjaa ja muutenkin kehitin ainejärjestön toimintaa strategisesti esimerkiksi täyttämällä toiminta-avustushakemuksia yhdessä puheenjohtajan ja talousvastaavan kanssa. 

Jokainen projekti on opettanut minulle, kuinka tärkeää on ennakoida mahdolliset haasteet ja pitää toiminta tavoitteellisena. Yksi merkittävimmistä saavutuksistani on järjestötoiminnan aikana opittu kyky rakentaa saumattomasti toimivia tiimejä ja motivoida muita yhteisiin päämääriin. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä oli onnistuneesti järjestetyt ikimuistoiset Svenska Klubben ry:n 65 -vuotisjuhlat.  Keskeisiä taitoja onkin projektien suunnittelu ja hallinta, tapahtumien järjestäminen ja koordinoiminen, tiimityöskentelyn johtaminen, resurssien hallinta ja priorisointi sekä selkeä ja systemaattinen viestintä.

Korkeakouluopintoni ovat vahvistaneet tietysti myös tieteellisen tutkimuksen osaamistani. Opinnot sekä käytännön kokemukset ovat antaneet minulle vankan pohjan tutkimusprosessien hallintaan, tieteelliseen ajatteluun ja tiedon kriittiseen arviointiin.

Kandidaatin tutkielmassani tutkin oppikirjailijoiden käsityksiä kulttuurintuntemuksesta oppimateriaaleissa, mikä edellytti aiempiin tutkimuksiin perehtymistä, sekä kirjallisuuden läpikäyntiä, haastatteluaineiston keruuta, sisällönanalyysin soveltamista sekä tutkimustulosten selkeää raportointia. Pro gradu -tutkielman työstämisen aikana syvensin näitä taitoja tarkastelemalla ruotsin kielen aineenopettajaopiskelijoiden alanvaihtosuunnitelmia. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä alanvaihtoon liittyvistä ilmiöistä, opetusalan houkuttelevuudesta sekä alanvaihtosuunnitelmien yleisyydestä. Molemmat tutkielmat ovat kehittäneet kykyäni työskennellä pitkäjänteisesti sekä tavoitteellisesti suunnittelemalla tutkimusprosessia ja soveltaa oppimaani käytännössä.

Pro gradu -tutkielmani kautta saan arvokasta tietoa opettajien työelämän haasteista ja kehittämismahdollisuuksista. Tutkielmassani perehdyin syvällisesti työhyvinvoinnin teemoihin, kuten työssä jaksamiseen, työolosuhteiden parantamiseen ja urasuunnitteluun. Olen tutustunut sekä yksilöllisiin että rakenteellisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat opettajien päätöksiin jatkaa tai vaihtaa alaa. Tutkielman aikana olen oppinut asettamaan tutkimustulokset laajempaan työelämäkontekstiin ja pohtimaan niiden yhteiskunnallista merkitystä. Työuupumuksen, työolojen ja alanvaihdon teemat ovat kiinteä osa nykyistä keskustelua opettajien työhyvinvoinnista. Näiden ilmiöiden tutkiminen tarjosi minulle arvokasta ymmärrystä työn murroksesta ja siitä, mitkä tekijät saivat ruotsin kielen aineenopettajaopiskelijat pohtimaan alanvaihtoa jo opiskeluvuosien aikana.