Tapahtumat

Uusien ilta järjestetään syyslukukauden alkaessa.  Tapahtumassa on niin ohjattua ohjelmaa kuin vapaata tutustumista ja kuulumisten kertomista. Tarkoituksena on siis tutustuttaa uusia opiskelijoita keskenään sekä vanhempien opiskelijoiden kanssa. 

Sitsit on akateeminen pöytäjuhla, jossa syödään ja juodaan hyvin, lauletaan (juoma)lauluja, tutustutaan pöytäseurueeseen ja pukeudutaan teeman mukaisesti. Sitseille tulee ilmoittautua aina etukäteen. Tässä yleiset sitsisäännöt, jotka sisäistämällä pärjäät jo pitkälle.

1 § Sitseille tulee pukeutua teeman mukaisella tavalla.

Sitseillä on teema, jota osallistujien tulee noudattaa pukeutumisessaan parhaansa mukaan.

2 § Sitseiltä ei myöhästytä.

Myöhästyjiä rangaistaan kohdan 10 mukaisesti.

3 § Pöytään istutaan vasta toastmasterin luvalla.

Toastmaster antaa luvan pöydän ääreen istumiseen ja ruokailun aloittamiseen. Hän myös kertaa sitsien säännöt tilaisuuden alkajaisiksi.

4 § Sitseillä toastmasterin sana on laki.

Toastmasterin ilmaistessa itseään kaikki hiljenevät kuuntelemaan hänen antamiaan ohjeita, joita juhlijoiden tulee noudattaa tinkimättömästi. Väliajoilla toastmasterille voi esittää pyyntöjä laulujen tai illan kulun suhteen.

5 § Pöydästä ei saa nousta ilman toastmasterin lupaa.

Toastmaster antaa luvan pöydän äärestä nousemiseen sekä määrää tauot ja niiden kestot.

6 § Sitseillä on sivistynyt yhteishenki.

Sitseillä käyttäydytään kohteliaasti ennen kaikkea pöytäavecia kohtaan. Pöytäavec istuu aina oikealla puolella.

7 § Skoolaus suoritetaan seuraavasti:

Kaikki skoolaavat ensin oikealle, sitten vasemmalle ja viimeiseksi eteen. Laseja ei kilistetä. Ainakin ensimmäinen snapsi juodaan kerralla loppuun.

8 § Haastettaessa noustaan ja vastataan laululla.

Jos sitseillä kajahtaa haaste, joka koskee sinua (esim. kaikkia nefalaisia koskee kutsu ”Nefa på bordet, vi vill ha Nefa på bordet!”) Oikea tapa vastata on nousta seisomaan ja esittää laulu.

9 § Suosionosoituksista.

Sitseillä suosionosoituksia ei anneta käsiä yhteen taputtamalla. Suosionosoituksia voi antaa hakkaamalla kämmeniä pöytään kohtuullisella voimakkuudella.

10 § Sääntöjen rikkomisesta seuraa ankaria rangaistuksia.

Kekri pidetään perinteisesti pyhäinpäivän aikoihin yhdistämällä se Halloween-tematiikkaan. Ohjelmassa on yleensä ollut rentoa hengailua sekä teemaan liittyviä kilpailuja/ohjelmanumeroita. Kekripukilla on ollut tapana käydä vierailemassa tapahtumassa. 

Nefan syyskokous on nyt useampana vuonna pidetty pikkujoulujen yhteydessä ja siitä on tullut tykätty konsepti. Syyskokouksessa valitaan seuraavan vuoden hallitus, jonka jälkeen vaihdetaan pikkujoulutunnelmiin. Pikkujoulut on fuksien järjestämä tapahtuma, jossa tapahtumatiimi toimii avustavassa roolissa. Tapahtumassa tarjolla on puuroa ja glögiä ja tilavarauksesta riippuen myös saunomismahdollisuus. Fuksit järjestävät myös muutamia ohjelmanumeroita pikkujoulukansan viihteeksi. 

”Vaikka Martinpäivää vietetään Pyhän Martin (316-397 jKr.) kunniaksi, on juhlalla juurensa pakanallisissa sadonkorjuujuhlissa, meillä etenkin kekrissä. Legendoissa Pyhä Martti on anteliaisuuden esikuva. Martinpäivänpöytään kutsuttiin alustalaiset juhla-aterialle, ja jos isännän ja työväen välillä oli ollut riitoja, ne sovittiin sahtituopin ympärskäydessä. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on sanottu, että ’Martti makkarat sitoo’, sillä keyrinä saatu teurasveri valettiin Martin päivän edellä makkaroiksi. Varsinainen Martin makkara oli isoin ja paksuin verimakkara. Perso-Marttina tai Liha-Marttina tunnettu herkuttelupäivä oli kirkollisena juhlana lopetettava papiston pantua merkille juhlan muodostuneen juopottelu- ja mässäilytilaisuudeksi. ’Ennen Martti makkaransa syö, ennen kuin päiväänsä pääsee.’ Muualla Euroopassa on syöty hanhia.”(Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto: 1992, 319.)

Nefalaiset ovat viettäneet Perso-Marttia vuodesta 2000 eteenpäin siten, että pidetään äänestys loka-marraskuussa (Martin nimipäivä on 10.11.). Äänestystä hoitaa edellisen vuoden Perso-Martti, eli kuka tahansa opiskelija, joka on osoittautunut missä tahansa asiassa erityisen persoksi. Kaikki voivat olla ehdolla ja äänestää. Äänestyksessä otetaan huomioon myös perustelut ja eniten ääniä saanut saa Perso-Martin kauhan ja Martin makkaran pikkujoulujen yhteydessä. Perso-Martin kauha toimii kiertopalkintona. Vuonna 2013 palkinto jaettiin vuosijuhlien yhteydessä. Vuoden 2019 Perso-Martti pysyi tittelin haltijana myös vuonna 2020.

Perso-Martin titteli on myönnetty aikojen kuluessa mm. näistä ansioista:

tupattaja
kaaritanssija
kitarasankari
Salatut elämät
tunnoilija
persoja viinalle
perso haalareille
perso sihteeriydelle
perso Nefalle
perso dj:nä toimimiselle
perso yhteisöllisyyden luomiselle ja uusille kokemuksille

Huutoyö pidetään perinteisesti Yrjön päivän läheisyydessä Huhtikuussa. Tapahtumassa käydään yhteistuumin karkottamassa sudet opinlaitumilta, jonka jälkeen on viime vuosina tapahtumatiimillä ollut tapana järjestää huutoyön sitsit.

Etelä-Karjalassa ja Itä-Suomessa Yrjön yönä on huudettu Pyhää Yrjöä, jotta hän pitäisi kesällä koiransa kiinni. Koirilla tässä tarkoitetaan susia. Yrjöä tai Jyrkiä on pyydetty pitämään metsäsudet aisoissa, että karja saisi olla rauhassa kesällä.

Länsi-Suomessa Yrjönpäivänä seurattiin enemmän viljan kasvua ja syysrukiin talvehtimista. Kaiken takana molemmissa tapauksissa kyseessä on kuitenkin Pyhä Georgius eli Pyhä Yrjö.

”Pane Yrjö koiras kiinni, älä laske laitumelle”

Pyhä Yrjö eli Georgius oli roomalainen sotilas, jos kärsi marttyyrikuoleman 23. päivänä huhtikuuta vuonna 303. Yrjön maine alkoi kasvaa vasta 1100-luvulla. Erityisesti Georgiassa Georgij on susien jumala ja siellä susia nimitettiin Pyhän Yrjänän koiriksi. Suomessa karjan uloslaskupäivä on perinteisesti ollut Yrjönpäivä, siksi on luonnollista, että Pyhää Yrjänää on huudettu avuksi pitämään koiriaan kiinni. 

”Pyhä Jyrki syöttäjä, pane hukat kiinni, pane karhut kiinni rautaisilla rahkehilla, vaskisilla vantehilla, seipääseen selin, itsehensä elin”

Vaikka opiskelijat eivät enää karjaa pidäkään, pitää Nefa-Jyväskylä tärkeänä suojata paikalliset opin laitumet kuvitteellisilta susilta. Kylvöleipiä voidaan myös korvata muilla kaupoista löytyvillä viljatuotteilla.

Jos Yrjön päivänä on lämmintä, vuodesta tulee hyvä. Kylmä puolestaan vie joka kolmannen tähkän pellosta ja joka kolmannen halon riihen uunista. Yrjön yön kylmät jatkuvat yhtä ankarina niin kauan kuin riekon kokoinenkin lumipilkka on maassa. ”Yrjö auran pellolle kantaa, Markus käelle kielen antaa.” (Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto 1981)

Vuosijuhlat ovat viiden vuoden välein. Edellinen vietettiin vuonna 2018 ja seuraavaa vietetään vuonna 2023 Nefan täyttäessä 50 vuotta. Vuosijuhla huipentuu perinteisesti keskiajalta periytyvään Kaaritanssi-esitykseen, jota nefalaiset ovat eri juhlatilaisuuksissa tanssineet 90-luvulta lähtien. Kaaritanssi on kävelyaskelin piirissä käytävää tanssia.