Professori Gösta Grotenfelt perusti Mustialaan museon vuonna 1892. Museorakennus kasvavalle kokoelmalle rakennettiin vuosina 904-1905. Vuonna 1905 avattiin maataloushistoriallisen museon, jonka kokoelma koostui vanhoista maatalous- ja kotitalousvälineistä sekä aiheeseen liittyvistä kirjoista. Ensimmäinen maatalousmuseorakennus on rakennettu puusta ja sillä on kaksi kerrosta. Rakennus on arkkitehtuuriltaan erittäin kaunis. Toinen kerros on avoin parveke ja vierailija voi kiertää toista kerrosta ja samalla hän voi katsoa alas ensimmäiseen kerrokseen. Museon arkkitehti oli Henrik Helin. Rakennus on 31 m x 13 metriä.
Gösta Grotenfeltin kuoleman jälkeen 1922 lehtori Antto Laiho jatkoi työtä museokokoelman kanssa. Nykyään vanha museo toimii museoesineiden varastona. Vanha museo ei ole avoin vierailijolle.
Vanhan museon kattu uusitiin kesällä 2023.
Mustialan maatalousmuseo (myös kutsuttu uudeksi museoksi) Maatalousmuseon (Uuden museon) kokoelmat avattiin vuonna 1956. Jalmari Peltonen teki uuden museon piirrokset jo vuonna 1930. Taloudellisista syistä sitä rakennettiin vasta paljon myöhemmin ja vasta vuonna 1956 Maatalousmuseon näyttelytilat avattiin. Museossa on kaksi kerrosta ja se on avoin tilauksesta.
Lindroos, Jouko (14.10.2025). Mustialan museot (ppt). Esitys
Mustialassa on kolme muistomerkkejä. Pohtajapatsas on perustettu suomen ensimmäiselle maatalousoppilaitokselle, mitä perustettin Mustialassa 1840. Sankarinhauta on muistomerkki Mustialan opiskeljiden sisällissodan hukkuneille. Mustialassa on sijainnut Suomen ensimmäinen maalaisposti, joka perustettiin vuonna 1860. Posti toimi Vanhalan rakennuksessa. Vanhalan keskellä, vanhan postin oven oikealla puolella sijaitsee muistolaatta. Alueella on edelleen oma postitoimipaikka ja postinumero, joka on 31310.
Pohtajapatsas Opiston pihalla
Opistopihan ja Opetusmaatilan pihan välillä sijaitsee Mustialan sisällissodassa hukkuneiden muistomerkki. Sinne vie tuijakujanne.
Vanhalan rakennuksen seinällä on muistolaatta Suomen ensimmäiselle maalaispostille.