Mustiala
Mustialan alueella Runkomäen molemmilta puolelta on merkkejä kiviaikauden aikaisesta toiminnasta. Vuonna 1556 Ruotsin kungingas Gustav Vaasa rakennutti kuninkaankartano Mustialaan. Niperinmäellä ja Mustialan laituimella Vartiovuoren vierssä on asuinmerkkejä keskiajalta. Toivonsillan lähellä Ronkomäen puolella on korkea kumpure, jossa on sijaitsenut Mustialan kievari kauniisti Kaukjärven rannalla. Vanha sotilasrakennus sijaitsi Vanhan konttorirakennuksen eteläpuolella (puistoon päin).
1700-luvulla heräsi kiinnostus maatalouden tuottavuuden parantamiseksi. Samaan aikaan Suomi kehitti omaa taloutta. Nämät seikat vaikuttivat Mustialan maanviljelysopiston syntyyn. Maanviljelysopiston perusti Suomen Talousseura, joka katsoi Suomen talouden kehittyvän parhaiten maatalouden kehittämisen kautta. Opiston perustamisvaliokunnassa olivat muun muassa Talousseuran puheenjohtaja Lars Gabriel von Haartman ja opiston ensimmäinen johtaja Sebastian Gripenberg. Opisto siirtyi valtion haltuun vuonna 1860.
Mustialan opistossa 1. marraskuuta 1840 aloitti opiskelunsa kahdeksan voutioppilasta ja kaksi karjakko-oppilasta. Mustialassa annettiin maan ylintä maanviljelysopetusta vuodesta 1865 lähtien. Mustailassa koulutettiin agronomeja. Mustialasta valmistuneita agronomeja kutsuttiin aikoinaan mustialiiteiksi ja tätä sanaa käytetään edelleen, nykyään valmistuneille agrologeille. Ylempi meijeriosasto perustettiin vuonna 1881.
Mustialassa sijaitsevat nykyisin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin yksiköt, joissa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa.
Mustiala kuuluu Mustialan-Kaukolanharjun-Portaan maisemaalueelle. Mustialan puisto on 11 ha. Kun saavut Mustialaan Tammelan kirkonkylästä ajat ensin yli Toivonsilta. Oikealla puoella jää silloin Mustialanlammi ja vasemmalla puolella Kaukjärvi. Vasemmalla puolella, puiston reunalla sijaitsee Runkomäki. Runkomäellä oli ennen tanssilava. Runkomäen iltamat olivat tunnettuja.
Mustialassa on vanha sanonta: "Jos rakkaus kestää Toivonsillasta Rautaporttiin, niin se kestää ikuisesti"
Sanonta liittyy siihen, että nuorilla miehillä oli usein kotikylässä tyttöystäviä mutta Toivonsillan ja Rautaportin välillä oli Runkomäen lava. Moni löysikin itselleen elämänkumppanin juuri Runkomäen lavalla.
1870-luvun loppuvuosista saakka "ikimuistoinen rautaportti". Mustialan päätiellä puiston rajalla. Pitkiin aikoihin siitä vain ei enää ole ollut jäljellä muuta kuin kivipylväät saranakoukkuineen. Kuva lienee 1880-luvulta. Tuorlahti, V: Mustiala 1840-1940. Forssa. 1943.
Mustialassa on neljä vuorta: Vartiovuori, Runkomäki, Nokkamäki ja Niperinmäki. Niistä kaiken tunnetuin on Runkomäki. Tanssilavan sijaintipaikka sekä Mika ja Turkka Malin ikuistama laulu Runkomäen iltamat on antanut mäelle taianomaisen maineen. Runkomäki on edelleen kaunis. Sen metsä on kaunis ja siellä kasvaa myös DNA tutkittuja pähkinäpensaita. Nämät pähkinäpensaat poikkeasivat muista Suomen pähkinöistä myös geneettisesti. Vartiovuori sijaitsee Uudenkylän tien varrella ja se oli pitkään lammaslaituimena. Jos saavut Mustialaan valtatie 10-ltä jää oikealla puolella Niperinmäki. Niperinmäellä on keskiaikaisia vanhoja muureja. Nokkamäki sijaitsee kuten Runkomäki myös Kaukjärven rannalla.