Maatalous on keskeisin elinkeino Maaningalla

Maataloustuotanto on kautta aikain ollut maaninkalaisten tärkein elinkeino. Maaninkalaiset pellot soveltuivat erinomaisesti rehukasvien tuotantoon, joten oli luonnollista viljelijöiden suunnata tuotantonsa maidon ja lihan tuotantoon. Sekatuotannosta luovuttiin jo varhaisessa vaiheessa ja siirryttiin joko maidon tai lihan tuotantoon. Viime vuosisadan alkupuolella voita tuotettiin vientiin yhä enemmän. Kuopiossakin toimi useita voin vientiä harjoittavia kauppiaita, Heistä tunnetuimmat olivat Herman Saastamoinen, Gust. Ranin ja Matti Savolainen sekä Birger Hallman.

Kasvava voin kysyntä vaikutti yhä enemmän maidon tuotantoon ja sitä kautta paikallisen meijeritoiminnan kehittymiseen myös Maaningalla. Meijereitä perustettiin monille kylille. Tuovilanlahdella toimi saman aikaisesti kaksi meijeriä. Lihantuotanto alkoikehittyä erityisesti sen jälkeen kun Sinikivessä aloitettiin juustontuotanto.

Maataloustuotteiden hyvien markkinoiden ja kehittyneiden tuotantovälineiden ansiosta maataloutemme kasvoi nopeammin kuin muualla Pojhois-Savossa. Keskimääräinen peltoala tilaa kohden oli suurempi kuin naapuripitäjissä. Perustellusti Maaninkaa alettiin kutsua Savon vilja-aitaksi.

Maidontuotanto tiloilla vaati runsaasti työvoimaa. Vanhaan aikaan työnjako tiloilla jakaantui miesten ja naisten töihin. Naiset huolehtivat karjanhoidosta ja lypsämisestä. Miesten töitä olivat peltotyöt ja karjanrehujen hankinta sekä tilan metsätyöt. 1900-luvun alkupuolella maatalouden koneistaminen otti vasta ensiaskeleitaan.

Vasemmalla, naiset lypsyllä ja oikealla miesjoukko nostamassa valtaojaan pudonnutta lenmää.

Maatalous koneistuu.

Polttoaineiden puute varsinkin sota-aikoina johti höyrykoneiden eli lokomobiilien hankkimiseen maatilojen voimakoneiksi. Polttoainetta, puuta, olivat metsät täynnä.

Tuovilanlahden konepaja oli ajan hermolla kun ryhtyi valmistamaan maa- ja venekoottoreita. Moottoreita valmistettiin kahta eri versiota. Moottoreiden valmistus lakkasi yhtiön mentyä konkurssiin.

Tämän traktorin hankkimisesta alkoi Maaningan maatalouden koneistuminen. Hevosvetoisten maan muokkauskoneiden aika alkoi siirtyä historiaan traktoreiden tulon vuoksi.

Tavinsalmen Savolan ja Kinnulanlahden Salmenniemen talot hankkivat viereisen kuvan mukaisen amerikkalaisen 14 hv:n traktorin. Pian sen jälkeen Salmenniemelle hankittiin oma kumipyörätraktori.

Traktoreiden nopea yleistyminen alkoi vasta sen jälkeen kun maamme valuuttakauppa sotien jälkeen vapautui. Maamme kauppapolitiikan vuoksi ns. itäblokin maista tuotiin traktoreita kuten Zetoria.

Suomessa alettiin 1950-luvulla valmista pientä 14 hv:n Valmet traktoria, joita tiloille hankittiin peltotöissä vastaamaan lähinnä parihevosia.

Luonnonvoimien käyttö maataloudessamme alkoi hiipua konevoiman yleistyessä. Tuuli- ja vesivoima sekä eläinten vetovoimana käyttäminen oli maataloudessamme elintärkeätä. Viljanjauhatus oli tarkasti valtiovallan valvonnassa. Taloilla oli omia myllyjä, joiden lisäksi ns. tullimyllyt jauhoivat viljaa maksua vastaan. Maaningalla oli ainoastaan muutamia tuulimyllyjä mutta vesimyllyjä löytyi pienistäkin puroista eri puolilta pitäjää. Isommat myllyt rakennettiin Viannon koskeen, kumpaisellekin rannalle. Tuovilanlahden Mustalähteellä toimi kuvassa oleva mylly. Kylälle avattiin myöhemmin tullimylly, joka toimi 1900-luvun loppupuolelle saakka. Mylläreinä toimivat evakkona Maaningalle saapuneet Lankiset. Armas Lankisen aikana mylly laajeni myös vehnämyllyksi.

Elävän voiman käyttö vetovoimana alkoi vähentyä traktorikannan lisääntyessä. Yllä oleva kuva on otettu Halolan pellolta oja-auran vetävistä hevosista.

Google Sites

Report abuse