Maaningan itsenäsyyden aika 142 vuotta

Talvisodan jaloista alkoi sisä-Suomeen evakkoina tulla karjalaisväestöä. Maaninkakin oli saamassa heistä osansa. Väestöä sijoitettiin isoihin kartanoihin ja talollisten tupiin, kamareihin ja nurkkiin, mihin vain oli mahdollista sijoittaa heitä asumaan. Eduskunta vahvisti maahamme pika-asutuslain, jonka nojalla siirtoväkeä ryhdyttiin asuttamaan. Evakot olivat pääasiassa ortodokseja ja heidän elintapansa olivat erilaiset kuin savolaisperheissä. mikä herkästi aiheutti perheiden kesken hankaluuksia.

Talvisodan päätyttyä ja sotatoimien siirryttyä ns. vanhan valtakunnan rajan taakse alkoivat karjalaiset muuttaa takaisin kotiseuduilleen. Monet evakkoperheet ehtivät hankkia vapailta markkinoilta maatilat, joten he jäivät tänne asumaan. Vuonna 1944 alkoi sodan perääntymisvaihe Itä-Karjalasta, jonka vuoksi Karjalaan palanneet joutuivat lähtemään uudelleen evakkoon. Välirauhan astuessa voimaan paluumahdollisuus Karjalaan oli kokonaan menetetty.

Valtiovalta perusti v. 1945 maatalousministeriön yhteyteen asutusasiainosaston huolehtimaan siirtoväen asuttamista kanta-Suomeen. Osaston ylijohtajaksi nimitettiin Veikko Vennamo. Kuntiin perustettiin asutuslautakuntia tekemään käytännön toimet siirtoväen asuttamiseksi. Maaningalla asutusneuvojana toimi Mauno Pellinen.

Maaningan kunnalla ja seurakunnalla sekä metsäyhtiöillä ja pankeilla oli runsaasti asutustarpeisiin soveltua maa-alueita. Isot yksityiset tilat antoivat mahdollisuuden lunastaa heiltäkin maata asutustoimintaan. Suomeen luotiin siirtoväen, rintamamiesten ja sotaleskien asuttamiseksi maanhankintalaki, jonka nojalla voitiin tehdä kullekin väestöryhmälle sopivia asuintiloja. Maaningalle sijoitettiin pääasiassa Salmin kunnan Lunkulansaaren ja Mantsinsaaren asukkaita. Heidän lisäkseen vähäisemmin evakkoja saapui Suistamolta, Suojärveltä ja joistakin muista pitäjistä.

Maaningalle sijoitetut perheet olivat pääasiassa maatalousväestöä. Maanviljelijöille osoitettiin ensisijaisesti viljelytilat ja osa-aikaisille viljelijöille asuntoviljelytilat sekä muille asuntotilat. Tilat luovutettiin perheiden käyttöön erillisen maanhankintasopimuksen mukaisesti. Maaningalle muodostetuista asutustiloista suurin osa sijoittui Käärmelahden, Kinnulanlahden, kirkonkylän ja Haatalan alueille.

Maaningalle sijoittuneista karjalaisista olivat tunnetuimpia mm. Mannerheimristin ritari Juho Pössi, Leevi Mensonen, Ilmari Siidorov, Veikko Parviainen ja Seppo Sarlund sekä Matti Juvonen.

Maaningalle siirtolaisina muutti yli tuhat uutta asukasta.

Karjalasta saapunut siirtoväki oli pääasiassa maatalouden harjoittajia ja yrittäjiä. Useat Käärmelahden kylälle kotiutuneet karjalaisperheet olivat tilansa hankkineet vapaaehtoisin kaupoin ennen jatkosotaa eivätkä palanneet Karjalaan sotien välillä.

Maaningalle perustetut asutustilat antoivat perheille mahdollisuuden selvitä sodan kauhuista ja menetetystä kodista ja työpaikasta. Karjalaisväki vähitellen alkoi sulautua pitäjän kantaväestöön ja löytää sijansa uudessa yhteiskunnassa. Monet uudet asukkaat ryhtyivät kunnallispolitiikkaan ja toivat uudenlaista näkemystä yhteiskunnallisiin asioihin.

Karjalaisperheet olivat yleensä monilapsisia ja pian kouluissa näkyi kunnan asukasmäärän kasvu. Opintie tai työpaikan saaminen oli siirtolaisnuorten tavoite niin kuin kantaväestölläkin. Maatalous ei voinut kaikkia nuoria työllistää eikä teollisia työpaikkoja ollut kovinkaan paljon, oli ryhdyttävä yrittäjäksi. Mainittakoon esimerkiksi Armas Lankinen, joka jo toisessa polvessa toimi myllärinä Tuovilanlahdella. Toisena voidaan mainita Viktor Inola Käärmelahdelta. Hän perusti maansiirtoliikkeen, joka toimii Siilinjärvellä edelleenkin poikansa johtamana. Niin ikään onkiveteläinen nuori mies Leo Larikka opiskeli insinööriksi. Hän ideoi uudenlaisen vesiputkien haaroitusmenetelmän ja sen työkoneiksi haaroitusporat. Hänen ideoimansa Larikka T-porasta on tullut kautta maailman tunnettu järjestelmä. Larikka Oy:n konepajassa Vantaalla valmistetaan haponkestävästä teräksestä eri kokoisia T-haaroja ja niiden valmistamiseen tarvittavia työstökoneita. Yrityksen tuotteet lähes kaikki menee vientiin.