Retkipaikat_lista
Hiidenalueen retkialueet
Raasepori
Mustion linna
Mustion Linna, jonka historia ulottuu yli 200 vuoden taakse, on yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista.
Kartano sijaitsee Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin kaupungissa, Helsingistä 80 km rannikkoa pitkin länteen. Kartano toimii nykyään museona, jossa järjestetään yleisölle opastettuja kierroksia.
Puurakenteista päärakennusta ympäröi yksi Suomen suurimmista yksityisistä vanhoista puistoista. Lyhytmuotoinen matkapuhelinopastus on tilattavissa Linnan edessä.
Oiva päiväretkikohde pienemmille partiolaisille.
https://www.mustionlinna.fi/fi/museo-a-puisto/museo-a-puisto
Korpudden
Lohjanjärvellä sijaitseva Korpudden on kiva päiväretkikohde, jota kiertävällä reitillä pääsee puikkelehtimaan komeiden kalliojyrkänteiden lomassa ja ihailemaan upeita näkymiä järvelle. Vastapainoa jännittävälle reitille tuovat rauhaisat taukopaikat järven rannassa.
Korpuddenin komeat kalliot kuuluvat maiseman- ja luonnonsuojelullisesti merkittävimpiin kallio alueisiin Uudellamaalla. Sisäosien vehreä suomaasto, kuusimetsä ja pähkinälehdot tuovat alueen luontoon monipuolisuutta, ja Korpudden onkin suurelta osin luonnonsuojelualuetta.
https://uuvi.fi/fi/kohde/korpudden/
Lohja
Kukkumäki
Korkea mäki Virkkalan kupeessa, josta avautuu upeat maisemat Lohjanjärvelle. Mäen kupeessa löytyy myös ihmisen tekemä luola.
Limbergin Metsä
Limbergin metsä Lohjan Iso-Teutarin kylässä ostettiin säätiölle syksyllä 2008. Se on säätiön ensimmäinen Uudellamaalla sijaitseva suojelukohde.
Metsä sijaitsee kallioiden keskellä omassa rauhallisessa laaksossaan, kaukana ajettavista teistä. Metsän tavoittaakseen kulkija joutuu jalkautumaan ja kävelemään yli kilometrin matkan. Alueen pinta-ala on 16 hehtaaria, josta yli 10 hehtaaria on vanhaa, aarniomaista kuusikkoa. Laakson keskiosa on kosteaa korpea, missä käävät viihtyvät erityisen hyvin. Rinteet ovat kuivempaa maata, mutta kaikkialla maaperä on rehevää ja kalkkipitoista. Tästä todistaa mm. pähkinäpensaan runsaus eri puolilla metsää.
Puut ovat metsässä korkeita ja kasvavat tiheässä, ja metsä sisältää paljon lahopuuta ja tuulenkaatoja. Luonnontilaisen metsän tunnelma, eteläinen sijainti, riittävä pinta-ala sekä Naturaan kuuluvan Pytbergin tammimetsän (14 ha) läheisyys alueen eteläpuolella tekevät siitä erittäin merkittävän suojelukohteen.
https://luonnonperintosaatio.fi/suojelualueet/uusimaa/limberg
Pähkinäniemen luontopolku
Pähkinäniemi on arvokas paitsi runsaan pähkinäpensas esiintymässä, myös ainutlaatuisen kasvi- ja sienilajistonsa vuoksi. Maaperän kalkkipitoisuus sekä alueelle Virkkalan sementtitehtaasta laskeutunut kalkkipöly takaavat monelle uhanalaiselle ja harvinaiselle lajille – erityisesti sammalille ja sienille – sopivia kasvupaikkoja.
Aluen luontoon voi tustustua luontopolulla, joka avattiin Pähkinäniemeen vuonna 2004. Noin 1,2 kilometriä pitkän luontopolun kiertämiseen kuluu 1–1,5 tuntia. Reitti on merkitty maastoon puihin maalatuilla valkoisilla täplillä. Luontopolun varrella on 16 rastia, jotka on merkitty maastoon numeroiduilla puupaaluilla. Luonnosta kertovat rastien tekstit löytyvät Pähkinäniemen luontopolun oppaasta, joka on saatavilla pdf:nä.
https://www.lohja.fi/vapaa-aika-liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/luontopolut/pahkinaniemen-luontopolku/
Arorinteen kalmisto
Rautakautinen hautausmaa Lohjan Jalassaaressa.
https://retkipaikka.fi/arorinteenkalmistolohjalla/
Paavolan tammi
Paavolan tammikko on valtakunnallisesti arvokas lehtoalue, ja se kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualueeksi tammikko rauhoitettiin vuonna 1994. Lehdossa on seutumme laajimman tammimetsän lisäksi erilaisia lehtolaikkuja, lehtomaista kangasta, kalliotammikkoa, lepikoituva niitty, ruopattu pikkupuro ja näköalapaikka korkealla kalliolla.
Paavolan tammikossa kulkevan merkityn polun varrella on 15 luontopolku rastia. Reitti on vajaan kilometrin pituinen, ja sen kiertäminen kestää noin tunnin. Luontopolku alkaa Lohjansaaren vanhan koulun parkkipaikalta (Pietiläntie 23).
Paavolan tammen läheisyydestä löytyy myös Lohjan saaren surukuusikko: https://retkipaikka.fi/lohjansaaren-surukuusikko-lohja/
https://www.lohja.fi/vapaa-aika-liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/luontopolut/paavolan-luontopolku/
Karkalin luonnonpuisto
Karkalin luonnonpuistossa kulkeva, noin kuuden kilometrin pituinen retkeilyreitistö lähtee luonnonpuiston pysäköintialueelta. Reitin varrelle on pystytetty pari kilometriä pitkä Hanski-Hakin luontopolku, joka kertoo Karkalinniemen lehtoluonnon monimuotoisuudesta. Polku koostuu kymmenestä kohdeopasteesta, joiden avulla retkeilijä voi tutustua tarkemmin niin alueen rikkaaseen puulajistoon, niittykukkien valtakuntaan, isojen haapojen ystäviin kuin kevätaamun konserttia pitäviin lintuasukkaisiinkin. Helppokulkuisen ja suhteellisen tasaiseen maastoon sijoittuvan luontopolun kiertäminen kestää noin 1–2 tuntia.
http://www.luontoon.fi/karkali
Torholan luola
Karkalinniemessä Torholan luolan luonnonsuojelualueella kulkeva luontopolku on merkitty maastoon vihrein merkein. Polku johtaa suoraan Suomen suurimmalle kalkkikiviluolalle. Luolan suulla on infotaulu, josta saa lisätietoa itse luolasta ja sen synnystä. Matkalla luolalle on myös Torholan luolan luonnonsuojelualueesta kertova infotaulu.
Luolaan meno tapahtuu aina omalla vastuulla!
Luolaan kannattaa ottaa mukaan taskulamppu. Parhaiten luolan ”saliosaan” pääsee luolan oikeasta laidasta, josta pudotusta on noin puolitoista metriä. Etenkin keväisin ja märällä kelillä luolan sisäosat ovat kosteita ja liukkaita. Ole varovainen liikkuessasi luolansisällä!
Paloniemen luontopolku
Paloniemen kartanon mailla on laiduntanut karja vielä muutama vuosikymmen sitten. Laidunnuksen loputtua alue alkoi hitaasti kasvaa umpeen, mutta viime vuosina kaupungin omistuksessa olevaa kartanon ympäristöä on alettu jälleen hoitaa niittämällä ja pensaikkoa raivaamalla.
Neljän hehtaarin alueella kulkeva luonto- ja kulttuuripolku avattiin kesällä 2013. Noin kilometrin pituinen reitti on merkitty maastoon puihin maalatuilla keltaisilla täplillä. Polun kiertää kuivalla säällä ulkoilujalkineissa.
Paloniemen luonto- ja kulttuuripolun lähtöpisteen löydät Kartanomäen hoivapalveluyksikön eteläpuolelta Paloniementien varrelta. Lähtöpisteen infotaululla on polun kartta ja tietoa alueesta. Infotaulun viereiselle parkkipaikalle mahtuu muutamia autoja.
Polulla voit tutustua moniin erilaisiin luontokohteisiin ja Paloniemen kulttuuriperintöön maastoon asemoitujen rastien opastuksella. Lohjan ympäristönsuojelun kesätyöntekijät ovat laatineet luonto- ja kulttuuripolun rastien tekstit vakituisen henkilöstön avustamina.
Liessaaren laavu
Luonto- ja hyvinvointipolku alkaa Liessaaren uimarannalta, kiertää noin 2,4 kilometriä saaren rehevässä lehtoisessa maastossa ja palaa lopuksi takaisin uimarannalle. Reitti on merkitty maastoon puihin kiinnitetyillä Luonnontie-merkeillä sekä puisilla nuoliopasteilla. Vaikeakulkuiseen kallioalueen ohittavan oikopolun ansiosta kierroksen pystyy tekemään myös lastenrattaiden kanssa. Kuivana kesäaikana polulla voi kulkea ulkoilujalkineissa, mutta sateen jälkeen on syytä varoa liukkaita juuria ja kallioita. Luonto- ja hyvinvointipolun rauhalliseen kiertämiseen ja rasteihin tutustumiseen kannattaa varata aikaa noin kaksi tuntia. Reitin lounaiskulmasta lähtee lisäksi 1,3 kilometriä pitkä polku Liessaaren laavulle ja nuotiopaikalle.
Haikarinniemen kärjessä ennen Liessaaren siltaa on autoille tarkoitettu parkkipaikka, josta pääsee kävellen siltaa pitkin uimarannalle ja luontopolulle. Polkupyörällä voi ajaa sillan yli uimarannan pyörätelineille.
https://www.lohja.fi/vapaa-aika-liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/luontopolut/liessaaren-luontopolku/
Lahokallion luontopolku
Lahokallion monipuoliselle luonnolle leimallisia piirteitä ovat toisaalta varsin rehevät rinne- ja rantalehdot ja monipuolinen kulttuurikasvillisuus, toisaalta korkeat kalliot, jotka etenkin pohjoisosassa rajoittuvat jyrkästi veteen. Lahokallion jyrkät, maisemallisesti edustavat kalliorannat ovat ainutlaatuisia Lohjan kaupungin alueella.
Lahokalliossa on varsin edustava ja monipuolinen kasvi- ja sienilajisto. Myös alueen eläimistö, etenkin linnusto, on merkittävä. Muun muassa harvinainen lehtopöllö ja uhanalainen pikkutikka viihtyvät alueen lehtomaisissa metsissä.
Paitsi Lahokallion kasvillisuus myös alueen rannat ovat varsin monipuolisia ja edustavia. Lahokallion länsirannat ovat kivikkoisia ja soraikkoisia, pohjoisosan rannat taas kallioisia. Itäosien rannat ovat puolestaan matalia ja ruovikkoisia, savensekaisia hiekkarantoja. Itäosien rantoja leimaavat myös monet veteen kaartuvat lepät ja pajut.
Lahokallion alueen koillisreunassa on Suomen vanhin rautakaivos. Se on historiallisesti varsin merkittävä kohde. Rautakaivos sijaitsee läheisen Ojamon kartanon alueella, joka on yksityisomistuksessa.
https://www.lohja.fi/vapaa-aika-liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/luontopolut/lahokallion-luontopolku/
Neitsytlinnan moreenikumpare
Jäätikköjokien virtaamissa ja jokien mukanaan kuljettamassa materiaalissa tapahtui ajallisia vaihteluita, minkä seurauksena jääkauden lopulla syntyneeseen reunamoreenimuodostumaan kerrostui erilaisia ja paksuisia kerroksia ja syntyi Lohjanharjulle luontaisia erilaisia muodostumia.
Muodostumista mielenkiintoisen ja erikoisen yksityiskohdan muodostaa Neitsytlinnan moreenikumpare, joka sijaitsee Lohjanharjulla lajittuneen aineksen päällä. Se on geologisesti erikoinen jääkautinen moreenimuodostuma Lohjanharjun laella. Kumpare koostuu valtaosin moreenista ja hiekasta ja sen syntyä on hankala varmuudella selittää.
Neitsytlinnan lakikumpare nousee noin 105 metriä merenpinnan yläpuolelle, lähes 73 metriä Lohjanjärven pinnasta ja keskimäärin noin 50 metriä ympäröivästä maastosta. Kumpareen ympärillä on edustava sarja muinaisen Itämeren eri vaiheita edustavia muinaisrantojen kulutustörmiä, terasseja sekä lohkareikkoja ja kivikkoja.
Neitsytlinnan moreenikumpare on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Se on merkittävä geomorfologinen esihistoriallinen erikoisuus, joka kohoaa muuta ympäristöä korkeammalle. Laelta näkee puiden lomasta Lohjanjärvelle. Kumpare on merkityksellinen ulkoilu- ja retkeilykohde.
Porla
Porlan alue on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä. Hugo Laguksen perustaman kalanviljelylaitoksen 90-vuotiseen toimintaan sisältyy merkittävä osuus Suomen kalanviljelyn ja vesistötutkimuksen historiaa ja kehitystä. Alueen keskeinen sijainti, pitkät perinteet ja monipuoliset luontoarvot luovat alueen suunnittelulle haasteellisen lähtökohdan. Alueella sijaitsee 16 luonnonravintolammikkoa sekä valtakunnallisesti arvokas n. 1,1 ha kokoinen lehto ja lähteikkö.
Pahnamäki
https://retkipaikka.fi/lohjan-kadonnut-linnavuori-pahnamaki/
Karnaistenkorven luontopolut
Karnaistenkorvessa kulkee kaksi opastettua luontopolkua. Perinteisen luontopolun 21 maastosta löytyvää infotaulua kertovat retkeilijöille Karnaistenkorven kasveista ja eläimistä ja näiden elinympäristöistä. Luontopolun karttaan ja rasteihin voi tutustua myös Karnaistenkorven luontopolun internetsovelluksella esimerkiksi matkapuhelimen avulla. Lisäksi Karnaistenkorpeen on tehty lapsille ja perheille suunnattu tarinapolku, jonka 12 korpirastin tehtäviä tehdään yhdessä Korvenväen haltiaperheen kanssa erillisen vihkosen avulla: Karnaisten tarinapolku. Korvenväen tehtävät koko perheelle (pdf).
Talvian hiidenkirnut
Talvian hiidenkirnut syntyivät viime jääkauden päättyessä, noin 10 000 vuotta sitten, kun jäätikönalainen, sulamisvesistä muodostunut joki kuljetti kiviä ja muuta ainesta. Peruskalliota kovempaa materiaalia olevat kivet jäivät pyörteeseen sulamisvesivirrassa ja kuluttivat kallioon symmetrisen, sileäpintaisen onkalon. Onkaloita entisajan ihmiset arvelivat hiiden aikaansaannoksiksi, siitä nimi hiidenkirnu.
Talvian hiidenkirnut sijaitsevat Talpelan Pelimäen eteläpuolella. Hiidenkirnuja on paikalla kaksi: suurempi kirnu on noin kolme metriä leveä ja viisi metriä syvä, ja sen vieressä on pieni kirnu, jonka leveys on vajaa puoli metriä ja syvyys vain muutamia kymmeniä senttejä. Lisäksi ison kirnun yläpuolella on kaksi aivan pientä hiidenkirnun alkua, jotka ovat vain noin 10–15 cm syviä.
Pääset Hiidenkirnuille helposti Lohjan keskustasta ajamalla Karstuntietä noin 7 kilometriä Sammattiin päin. Kun tie kaartuu vasemmalla puolella olevan lahden (Joenlahden) ympäri, käänny oikealle Talpelantielle. Jatka Talpelantietä noin 1,2 km ja käänny sitten oikealle Hiidenkirnuntielle. Aja Hiidenkirnuntietä noin 900 metriä, kunnes näet vasemmalla parkkipaikan ja hiidenkirnujen infotaulun.Parkkipaikalta kirnuille on matkaa noin 400 metriä polkua pitkin. Polku on merkitty keltaisin merkein.
Muistathan, että Talvian hiidenkirnut sijaitsevat yksityismailla. Alueella liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeudella. Oksien katkominen ja puun tai sammalen kerääminen sekä tulenteko on kiellettyä. Viethän myös roskat pois mukanasi.
https://www.lohja.fi/vapaa-aika-liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/luontopolut/talvian-hiidenkirnut/
https://retkipaikka.fi/talvian-hiidenkirnut-lohjalla/
Karstun linnavuori
Mukava “vuori” valloitettavaksi. Lähelle pääsee autolla. Huipulle pääsee useita eri reittejä. Mukava paikka muutaman tunnin retkeen.
https://retkipaikka.fi/lohjan-linnavuori/
Pähkinäluola ja muut urtmen luolat
Luolien tutkimisen voi yhdistää vaikka Karstun linnavuoren valloituksen.
https://explori.es/fi/Article/7908/pahkinaluola-ja-muut-urtmaen-luolat-sammatti
Sammatin luolamäki
https://retkipaikka.fi/sammatin-luolamaen-unohdettu-luola/
Äijäsmäenluolat
Kosken kylällä Lohjan pohjoisosissa kohoaa korkeuksiin Äijäsmäki. Mäki oli vuoden 2008 loppuun asti Lohjan korkein kohta. Sen korkein laki kohoaa 122,4 metriä merenpinnan yläpuolelle. Komeimman puolensa se näyttää lounaaseen, jossa sen seinämä kohoaa pysty jyrkkänä kymmeniä metrejä.
https://retkipaikka.fi/aijasmaki-lohja/
Lintukiiman Paimentenkirkko ja silmäsuon luola
Lintukiima sijaitsee Nummella, sieltä avautuu upeat maisemat Nummen pelto- ja metsämaisemaan. Lintukiimassa sijaitsee Paimentenkirkko eli ns. luonnonkirkko. Lintukiimasta pohjoiseen sijaitsee Silmäsuo, josta löytyy luola.
https://retkipaikka.fi/lintukiiman-silmasuon-luola-nummi-pusula/
Vihti
Kokkokallio
Kansallisromanttinen näköala Hiidenvedelle. Paikka löytyy Nummelasta, hyvän tieyhteyden päästä. Kallion alapuolelle johtaa Hiidenvedenrantaan tie, josta löytyy vanha pommisuoja ja vedenottamo.
Kokkokallio on loistava päiväretkikohde.
Rokokallio
Rokokallio (156 mpy) on Vihtijärven korkein, ja samalla koko Uudenmaan kolmanneksi korkein paikka.
Paikka on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi, ja sijoitettu arvoluokkaan 3, ”hyvin arvokas kallioalue” (Suomen ympäristökeskus 2004). Arvoluokkiin 1-4 kuuluvat kallioalueet sisältävät sellaisia biologisia, geologisia tai maisemallisia arvoja, joilla on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Kivilajiltaan Rokokallio on kiillegneissiä ja kiilleliusketta.
Huipulla sijaitsee vihtijärveläisten talkoilla rakentama kota. Ensimmäinen kota valmistui vuonna 1995, ja nykyinen vuonna 2003.
Rokokallio sijaitsee yksityisen omistamalla maa-alueella.
http://www.vihtijarvi.fi/paikat-ja-tarinat/luonto/rokokallio
Pääkslahden luontopolku ja mustakellari
Pääkslahden luontopolku johdattaa ulkoilijat noin kolmen kilometrin mittaisella reitillä ainutlaatuiseen vihtiläiseen luontoon; havumetsään, kallioille ja järvimaisemaan. Luontopolulta on melontareitin taukopaikalle vajaan kilometrin pituinen yhdyspolku. Reitin varrella nähdään myös harvinainen hiidenkirnu. Lähtöpaikalta on saatavissa reittikartta.
Tämä polku johtaa sinut tavalliseen vihtiläiseen luontoon: havumetsään, kallioille,järvimaisemaan. Polku koostuu kolmesta osasta:
1. vuonna 1989 valmistunut Kirnunkierros (3,3 km) Reitti on merkitty puihin maalatuilla keltaisilla viivoilla.
2. Vuonna 2007 otettiin käyttöön Puumannin polku (1,3 km), joka on merkitty keltaisella ja punaisella.
3. Puumannin luota lähtee alas järveä kohti Laukkakallion lenkki (1,2 km), joka on merkitty keltaisella ja sinisellä
http://www.vihdinluonto.fi/toiminta/paakslahden-luontopolku/
http://www.vihdinluonto.fi/wp-content/uploads/2014/07/15598_VL_luontopolkuvihko_2009.pdf
Märjäntienmäki ja luolat sekä Vanjärven lintutorni
Kiipeilijöiden suosima mäki löytyy Vihden Jokikunnasta, läheltä Vanjärveä.
Vanjärvi on merkittävä lintujen tarkkailupaikka
https://retkipaikka.fi/marjantienmaki-vihti/
http://www.jokikunta.fi/index.php?page=juoksuhautoja-ja-linnoituksia-jokikunnalla
Kuuselan hiidenkirnut
Vihdin Huhmarissa ajoharjoitteluradan vierestä löytyvät hiidenkirnut.
https://retkipaikka.fi/syrjaiset-sienimaastot-ja-kuuselan-hiidenkirnut/
Vaakkoin ulkoilualue
Vaakkoi on erämainen metsäalue, jota useat lammet ja kalliot rikkovat.
Salmen ulkoilualue ja luontopolut
Suosittu ulkoilualue Salmi on pinta-alaltaan 860 hehtaaria ja se sijaitsee Nuuksion kansallispuiston pohjoispuolella, Vihdin kunnassa.
Merkittyjä ulkoilureittejä löytyy alueelta useita ja niiden pituudet vaihtelevat parista kilometrista kymmeneen kilometriin. Talvisin ulkoilureitit soveltuvat hiihtoon. Suunnistajille on alueella kiintorastiverkosto.
https://www.visitespoo.fi/fi/palvelu/salmen-ulkoilualue/
Nuuksion kansallispuisto
Nuuksion kansallispuisto muodostaa läntisimmän osan Nuuksion järviylängöstä, joka on Uudenmaan laajin ja luonnonarvoiltaan tärkein yhtenäinen saloalue. Nuuksiossa on kauniita laaksoja, jyrkkiä rotkoja, kallioita, lehtoja, järviä, lampia sekä soita. Kansallispuiston alueella elää useita kymmeniä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Nuuksion luonnon monimuotoisuus johtuu sen eteläisestä sijainnista sekä rikkonaisesta kallioperästä, joka on synnyttänyt suuren kirjon vaihtelevia elinympäristöjä.
Salmi–Haukkalampi–Haltia vaellusreitin pituus noin 14 km
Veikkola–Haukkalampi–Haltia vaellusreitin pituus noin 13,6 km
Oittaa–Haltia vaellusreitin pituus noin 11 km
Pirttimäki–Haltia vaellusreitin pituus noin 7 km
Valklampi–Haukkalampi–Haltia vaellusreitin pituus noin 12,5 km
Nupuri–Haltia kevyen liikenteen väylän pituus noin 8 km
https://www.haltia.com/fi/retkeilem%C3%A4%C3%A4n/nuuksion-kansallispuisto/
https://www.luontoon.fi/nuuksio
Palakosken virkistysalue
Jylhiä kallioita, hienoja näköaloja, vaihtelevaa luontoa ja kunnon metsän tuntua. Monipuolinen Palakoski sopii myös monenlaiseen tekemiseen.
Vihdissä sijaitsevaan Palakoskeen on helppo rakastua, sillä sen 85 hehtaaria tarjoavat monipuolisia ulkoilumahdollisuuksia sekä vaihtelevaa luontoa ja maisemaa. Alueella voi esimerkiksi eväsretkeillä hienoja näköaloja ihaillen, nauttia maaston vaihtelevuudesta ja korkeuseroista polkujuoksun parissa tai marjastaa ja sienestää hyvillä apajilla. Oman säväyksensä tuo vielä Palokoski, jonka luonne vaihtelee vedenkorkeuden mukaan.
Palakoskella vallitsee metsäinen tunnelma, jonka myötä kävijä tuntee olevansa kuin salomaiden sydämessä. Alueelle tunnusomaisia ovat useat korkeat kalliolaet, joilta pääsee ihailemaan kauniita näköaloja. Mummusalin jylhä kallioseinämä tarjoaa haasteita myös kalliokiipeilyn harrastajille.
https://uuvi.fi/fi/kohde/palakoski/
https://retkipaikka.fi/vihti-palakoski-hieno-retkeilykohde-paakaupunkiseudun-kupeessa/
Klassarin kierros
Nuuksion kansallispuiston rauhallisemmassa länsiosassa pääset uppoutumaan metsien ja lampien syleilyyn, ja hengittämään kansallispuiston raitista ilmaa. Nauti Klassarinkallion upeista maisemista ja viivähdä Saarilammen kuusipuiden huminassa.
Pituus 3,9 km. Rengasreitti
https://www.luontoon.fi/nuuksio/reitit/reittikuvaukset#klassarinkierros
Konian luolakirnu
Konianvuori on 149 m korkea vuori Moksjärven rannalla, jossa on jääkauden aikainen hiidenkirnu.
Konianvuori on Vihdin pohjoisosassa Moksjärven lounaisrannalla sijaitseva kallio- ja metsäalue. Konianvuori kohoaa jyrkkärinteisenä 58 metriä järven pinnan yläpuolelle. Vuoren koillissivulla on korkea jyrkänne, jossa on suuri hiidenkirnumainen muodostuma. Muodostuma on geologinen erikoisuus. Seinämässä on myös luolamaisia halkeamia. Kallion kivilajina on kiillegneissi.
https://retkipaikka.fi/konian-luolakirnu-vihti/
https://www.vihti.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/retkeily-ja-ulkoilu/nahtavyydet/
Karkkila
Onkimaanjärvi
Onkimaanjärven ulkoilualue sijaitsee Karkkilan pohjoisosassa lähellä Tammelan rajaa. Järven rannalta löytyy tulipaikka, jolla pääsee nauttimaan retkieväät rauhaisassa tunnelmassa. Ulkoilualueen metsiä luonnehtivat pääasiassa luonnontilaisuus ja monimuotoisuus, ja aluetta halkovan hiekkatien toisella puolella voi käydä ihailemassa vanhaa metsää. Ulpukat viihtyvät kivikkoisen rannan tummassa vedessä, ja järvimaisemaan voi tutustua vaikkapa kanootista käsin.
https://uuvi.fi/fi/kohde/onkimaanjarvi/
Vintinojan laavu
Laavun kautta menee polku vähävesifarmille / Antiaisiin. Loukkumäki uudenmaan korkein vuori.
Tämäkohtu-järvi Antiaisissa soveltunee myös retkikohteeksi, hyvä uimaranta, tulipaikka rannalla ja maaston puolesta voi esim. vaeltaa sen järven ympäri.
Ruuhilampi
Ruuhilampi jylhine maisemineen tarjoaa avokallioita, rotkon ja pienen luolankin. Alueella on paljon risteileviä polkuja kulkevat Haukkamäen kallioalueilla ja johtavat Ruuhilammen jyrkänteille. Ruuhilammelta kulkee kaksi yhdyspolkua Sontiaisiin, jonka on myös rannoiltaan kalliojyrkänteinen. Sontiaisita löydät myös uimapaikan laitureineen. Tähän alueeseen saat helposti tuhlattua päivän patikoidessa ympäri Ruuhilammen aluetta. Tänne kannattaa varata oma retkikeitin mukaan, sillä alueella ei ole tulentekopaikkaa.
Alueen monimuotoisuutta lisäävät korkeuserot, lukuisat avokalliot ja jyrkänteet. Korkeuserojen ansiosta alueella on useita upeita maisemapaikkoja, muun muassa miltein parinkymmenen metrin jyrkänteet Ruuhilammen pohjois- ja itäreunoilla sekä vanhan laskettelurinteen kohdalta avautuvat näkymät Vanhaankylään, Tuorilaan ja Pyhäjärvelle, jonka ympärille Karkkilan kaupunki on aikoinaan kasvanut.
Alhovuori
Alhovuoren vanha leirintäalue ja laskettelukeskus on parhaat aikansa jo nähnyt 80-luvulla. Tällä hetkellä tilaa ollaan ehostamassa jälleen toiminnalliseksi. Polut ovat ennallaan ja Alhovuoren päältä avautuvassa maisemassa silmä ja sielu lepää. Omistaja on myös nikkaroinut muutaman laavun vuoren päälle.
Lemmoinvuori
Lemmoinvuori eli Pirunkallio on aivan Karkkilan keskustan tuntumassa sijaitseva jyrkkä kallioseinämä. Lemmoinvuorelle ei kannata jäädä vain ihastelemaan maisemia sen päältä. Jos sinulla on seikkailuhenkeä ja riittävästi taitoa, niin kierrä kalliojyrkänne ympäri sen Karkkilan päästä, jolloin saat elämyksestä kaiken irti ja näet myös jyrkänteen alapuolelta käsin. Ehkä löydät sieltä vanhan ampumaradankin rauniot. Lemmoinvuorelta pääset näppärästi polkua seuraamalla lähestymään Karjaanjokea
Toivikkeen polut ja ladut
Toivike on ojitettu suo keskellä mäntykankaita.
Kävelyreitti 6 km ja latu 6,6-9,1 km
Reitiltä löytyy Toivikkeen maja (talvella latukahvila), nuotiopaikka ja käymälä
Liesjärven kansallispuisto
Kulje jo metsänvartijan tallaamia polkuja pitkin Ahonnokasta Liesjärveä halkovalle upealle Kyynäränharjulle ja nauti hämäläisestä maisemasta parhaimmillaan. Elä kesällä päivä entisajan elämää Korteniemen perinnetilalla. Osallistu tilan askareisiin, ihastele lampaita tai heittäydy heinäpellolle korsi suussa katselemaan yli lipuvia pilviä.
Reitit:
Ahonnokan luonto-polku, 1,3 km
Punatulkun kierros, 3,1 km
Pohjantikan kierros, 5 km
Hyypiön reitti, 2,8 km
Soukonkorven reitti, noin 3 km
https://www.luontoon.fi/liesjarvi/reitit
https://www.luontoon.fi/liesjarvi