Koirauinnissa

Meidän mummelit Huisku ja Lina ovat käyneet koirauinnissa silloin tällöin vuosien varrella, mutta viime syksynä aloitimme säännöllisen treenin. Molemmilla on ollut selkäjumeja, joiden hoidosta olen jo aiemmin kertonut. Koirauinti tuli mukaan hieronnan ja fysioterapian tueksi ja on osoittautunut 11-vuotialle mummoille erittäin mieluisaksi harrastukseksi ja sopivaksi liikuntamuodoksi. Kesälläkin ne tykkäävät kovasti järvivedestä. Nykyisin käymme koirauimalassa kerran viikossa. Ostin 10 kerran sarjakortin, jolla saa merkittävän alennuksen hinnasta.

Uinti tekee koiralle hyvää

Vedessä harjoittelu sopii yleensä kaikille koirille. Säännöllinen uinti kasvattaa koiran lihaskuntoa ja usein terveen koiran ulkoinen olemus muuttuu melko lyhyessäkin ajassa parempaan suuntaan. Koira kantaa itsensä eri tavalla, se liikkuu sulavammin ja sen yleisilme on pirteämpi.

Ensimmäisillä uintikerroilla uittaja menee koiran mukaan altaaseen. Koiralle opastetaan oikea uintiasento ja autetaan sitä löytämään uimisen mukavuus. Uinti aloitetaan pienillä määrillä, jotta koira tottuu uudenlaiseen fyysiseen rasitukseen.

Tutkittuja uinnin hyötyjä ovat mm.

- aineenvaihdunnan vilkastuminen

- imunestekierron lisääntyminen

- liikelaajuuksien paraneminen

- hengitys- ja verenkiertoelimistön toiminnan tehostuminen

- vaikutus hormonitoimintaan.

Uinti myös vähentää stressiä ja rauhoittaa. Me käymme KoiraSportti-nimisessä koirauimalassa Jyväskylässä (1.3. alkaen yrityksen nimi on AquaBarks Oy). Samasta yrityksestä saa myös hierontapalveluita, fasciaterapiaa, juoksumatolla harjoittelua ym. lihashuoltoa. Siellä voisi kokeilla myös doboilua. Onkin ollut tosi hyvä, että hieronta ja uinti ovat kulkeneet käsi kädessä.

Aluksi Huisku ja Lina menivät altaaseen uittajan kanssa, mutta nykyisin niitä voi uittaa ilmankin. Silloin, kun tarvitaan ohjattua treeniä, menee uittaja mukaan ja huolehtii siitä, että koira käyttää itseään riittävän monipuolisesti. Sekä Huisku että Lina alkavat käyttää enimmäkseen etujalkoja pari kierrosta uituaan, joten uittaja varmistaa, että ne pitävät takajalkansakin liikkeessä ja pysyvät oikeassa uintiasennossa. Kierrokset ovat ehkä 20 metriä pitkiä, ja niiden välillä hetki puhallellaan. Lina ui nykyisin kuusi kierrosta, Huisku neljä tai viisi. Huiskun ja Linan kierrosmäärät on pidetty matalina koska kyse on kuntoutuksesta eikä varsinaisesta treenistä tai kunnon kasvattamisesta. Huisku lähtee uimaan, kun sille heitetään keppiä haettavaksi. Lina lähtee, kun menen altaan toiselle puolelle sitä kutsumaan. Huisku keskittyy uidessaan enemmän keppiin ja uittajaan, Lina puolestaan seuraa katsellaan, että minä kävelen sen vieressä altaan reunan ympärillä. Se vilkuilee minua niin kuin haluaisi sanoa: "Katso nyt, miten hienosti minä menen!" Linalla onkin talven mittaan uintivauhti kiihtynyt ja sen potkut ovat todella voimakkaat. Ihan täytyy ihmetellä, miten vahvasti tuommoinen pieni koira pystyy kauhomaan vettä uidessaan.

Vedessä ollessa koiran niveliin ei kohdistu lainkaan painoa, mikä tekee vedestä hellän elementin. Koira pääsee käyttämään jalkojaan refleksinomaisesti. Uidessa jalkojen liikelaajuudet ovat paremmat kuin maalla kävellessä. Koira pääsee myös venyttelemään lihaksiaan kokonaisvaltaisesti, ja tästä on suurta hyötyä etenkin pitkien selkälihasten osalta.

Hyvä lihaskunto edesauttaa mm. leikkauksista toipumista, ja usein onkin erityisen tärkeää ylläpitää lihaskuntoa myös toipumisen aikana. Nivelrikkoiset koirat hyötyvät uinnista, kun niveliin ei kohdistu samanlaista painetta kuin maalla kävellessä.