Embedded Files
Nautin näyttelijän ja muusikon työstä suunnattomasti ja etsin jatkuvasti tapoja kehittyä esiintyjänä monipuolisesti. Esiintymisen lisäksi sävellän, sanoitan ja sovitan musiikkia sekä teen äänisuunnitteluja esityksiin. Ykkössoittimeni on viulu, mutta työssäni käytän lukuisia soittimia: laulua, kitaraa, syntetisaattoreita, efektejä ja äänimaailmoja. Uusimpana intohimonani haaveenani on oppia soittamaan kreikkalaisturkkilaisia perinnesoittimia kuten oud, cümbüs ja lyyra. Nautin valtavasti äänenkäytöllisistä haasteista niin musiikin tekemisessä kuin näyttämöllä. Soitan hyvin monipuolista repertuaaria - kaikkea psykedeelisen cumbian, rämisevän rockin, henkilökohtaisen melankolisen folkin ja kreikkalaisen kansanmusiikin väliltä. Olen säveltänyt myös paljon pedagogista musiikkia kieltenopetukseen.
Näyttelijän ja muusikon työtä pääsin hyödyntämään laajalti toimiessani 2013 - 2019 kieltenopettajana teatteri-ilmaisun kautta Espanjassa, Saksassa ja kahden kuukauden ajan Yhdysvalloissakin. Nautin monipuolisen kielitaidon ja kansainvälisen kokemuksen kartuttamisesta ja ylläpitämisestä. 12 vuoden ulkomailla oleskelu on tuonut erilaista näkökulmaa ja itsevarmuutta taiteen tekemiseen. Se on myös saanut minut pohtimaan laajemmin paikan ja paikattomuuden merkitystä. Mitä kaikkea taiteilijalle merkitsevätkään kotiseutu tai uusi maisema, paikalleen jääminen tai vaeltava elämäntyyli, yhteys luontoon ja yhteisöllisyys mutta myös universaali ja inhimillinen ulkopuolisuuden ja erillisyyden tunne.
Taiteessa ja musiikissa arvostan tasa-arvoisuutta ja moniäänisyyttä. Pidän tärkeänä, että taide osallistuu sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti unohtamatta taiteen vapautta ja taiteen arvoa itsessään. Haluan taiteeseeni aktivismia, vallankumouksellisuutta ja rajua kyseenalaistamista, mutta myös empatiaa, lämpöä, lähestyttävyyttä ja lempeä. Kaikenlaista saa tehdä, kunhan sitä tehdään vilpittömästi ja rehellisistä lähtökohdista eli taide kumpuaa sieltä sisimmästä, mikä taiteilijaa kulloinkin eniten kihelmöi ja kuumottaa.
Valikoituja töitä vuosilta 2012-2025
EKSTAASI KAKSIOSSA (2025)
EKSTAASI KAKSIOSSA (2025)
Ekstaasi kaksiossa on näyttelijä Sara Paasikosken monologi ja viimeinen osa ohjaaja ja dramaturgi Louna-Tuuli Luukan surrealistis-feministä Sylvi Keskonen -trilogiaa, jonka edelliset osat ovat hysteriadiagnoosia käsitellyt Jotain kaunista ja kielteistä (Helsinki 2011), sekä performanssiyhtye Impivaaralle tehty, turhautumisen kokemusta tutkinut Vuohi on hulluna (Oulu 2015).
Sylvi Keskonen on oppinut, että maailma on raivostuttava. On siis aika ottaa valta ja oikeus omiin käsiin ja perustaa yhden asunnon kokoinen vapaavaltio. Sylvin kaksio on jännitekenttä, rinnakkaistodellisuus, tajunnan tila ja yhden kämpän neliöihin mahtuva pakahduttavan vapauden toteutuminen. Sylvin Keskosen kotona ovat noitavainottomuuden huoneet.
Ekstaasi kaksiossa on rehellisen ekspressiivinen. Se perustuu ihmeellisen musiikin (ilmaisun kaikissa merkityksissä) ja intensiivisten kuvien rakastamiseen, irrottelevaan kirjoittamiseen ja näyttämöllisen mielikuvituksen lietsomiseen. Äänisuunnittelu ja sävellystyö toteutettiin yhteistyössä äänisuunnittelija Johanna Puuperän ja Tuuli Jartin kesken.
Kantaesitys 8.5.2025 Kansallisteatterin Omapohjassa. Työryhmä: Louna-Tuuli Luukka, Sara Paasikoski, Johanna Puuperä, Tuuli Jartti ja Virpi Nieminen.
EN LÄHDE TÄÄLTÄ MILLOINKAAN (2024)
Trilogian viimeinen ja kolmas osa sai ensi-iltansa helmikuussa 2024. Aikaisemmmista osista poiketen päädyimme tässä osassa kertomaan valitun artistin elämäkerran. Trilogian ykkös-ja kakkososassa Irwin Goodman ja Kikka ovat toimineet enemmänkin musiikillisina ja tarinallisina inspiraation lähteinä. Meitä innosti Pasi Kauniston vaatimattomuus, kiltteys ja ehkäpä tietynlainen kädenlämpöisyyskin sekä Kauniston elämäntarinasta löytyvät isot ja tunnistettavat teemat. Esityksen kärkiaiheeksi nousi radikaali kiltteys. Yhtenä kantavana teemana oli tavallisuus ja sen ilmeneminen niin popartistiudessa kuin laajemmin myös yhteiskunnallisesti. Teos valmistettiin ryhmälähtöisesti ja prosessi oli sekä raskas että antoisa. Esitys ei luonnollisestikaan jäänyt pelkäksi elämäkerraksi, vaan aikaisempien Köyhyys-trilogian osien tapaan käsitteli ja toi esiin myös ajankohtaisia, henkilökohtaisia ja kipeitä aiheita. Erityiseksi tämä teos nousi myös siksi, että saimme katsomoon itse inspiraatioartistimme eli iskelmätähti Pasi Kauniston.
En lähde täältä milloinkaan on kuulas, riipivä, hersyvä, synkkä ja leikkisä teos kaiken menettämisestä ja irtipäästämisestä. Se on myös tarina Pasista ja Irmelistä, rakkaudesta ja toivosta, yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja laulun parantavasta voimasta. Esitys pohjautuu Milja Kauniston kirjaan “Elävän laulajan sielu” (Helsinki, Gummerus, 2022).
Pasi Kaunisto (s. 1950) on suomalainen iskelmälaulaja, jonka suurin suosio ajoittuu 1970-luvulle.
TYÖRYHMÄ:
Badwoman eli Sini-Sisko Calamnius ja Tuuli Jartti
Äänisuunnittelu: Tuuli Jartti
Valosuunnittelu, toteutus ja tekniikan ajo: Indrek Virronen
Yhteistyössä: Akseli Klonk, Sirpa Grip ja koreografinen konsultti Jouni Järvenpää.
Kuvat ja grafiikka Tiina Wallin.
TÄLLÄ KASETILLA ON KIKKAA JA MUUTA MUSIIKKIA
Projektin työstäminen alkoi periaatteessa jo vuonna 2017 tehdessämme projektia ”Ryysyrannan Jooseppi". Jo alkuideoinnista lähtien oli selvää, että tarinan keskiössä ei tulisi olemaan varsinaisesti laulajatähti Kikan tarina, vaan hahmo toimisi tarinan ja musiikin inspiraationa.
Sini-Sisko Calamniuksen käsikirjoitus valmistui heinäkuussa 2020, jonka jälkeen aloimme työstämään tekstiä ja musiikkia näyttämölle yhdessä. 2020 vuoden loppupuolella esityksen ohjaus- ja dramaturgia-avuksi hyppäsi muusikko ja esitystaiteilija Tuomas Kumpulainen. Helmikuussa 2021 esitystä alettiin harjoittelemaan tiiviimmiin Oulun Parkour-seuran tiloissa ja muoto alkoi hahmottumaan. Esityksen valosuunnittelijaksi tuli Indrek Virronen. Esitys alkoi muodostumaan immersiiviseksi, rajatulle katsojamäärälle suunnatuksi teokseksi. Suunniteltu heinäkuun 2021 ensi-ilta kuitenkin siirtyi ydintyöryhmän jäsenen lähiomaisen kuoleman vuoksi noin kolmea viikkoa ennen ensi-iltaa. Pitkä, tiivis, työteliäs ja antoisa harjoituskausi ei kuitenkaan mennyt hukkaan, vaan ensi-ilta toteutui heinäkuussa 2022. Esityspaikaksi vaihtui Kulttuurikiihdyttämö Tilan Piisi-sali. Esityksiä oli yhteensä 14, joista kaikki esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Esityksen yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Oulun Parkour-seura ja Kulttuuriosuuskunta ILME. Lopputuloksesta tuli intiimi ja riehakas esitysteos, matka lama-ajan lapsuuteen, ajankuvaan ja musiikkiin.
https://www.kaleva.fi/jalan-alle-meneva-plajays-kikkaa-ja-muuta-musiikki/4747659
Esitys on KKX-trilogian toinen osa.
TYÖRYHMÄ
Käsikirjoitus: Sini-Sisko Calamnius ja työryhmä
Musiikkivastuu: Tuuli Jartti
Näyttämöllä: Badwoman eli Calamnius ja Jartti
Ohjaus: Tuomas Kumpulainen
Valosuunnittelu: Indrek Virronen
Tuottaja: Heidi Honkakoski
PRINSSI CHARLESIN TUNNE
Näytelmä perustuu Liv Strömquistin Prins Charles känsla -sarjakuvaan. Suomeksi teoksen on julkaissut kustannusosakeyhtiö Sammakko nimellä Prinssi Charlesin tunne (2017). Strömquistin sarjakuvien tapaan myös näytelmä on visuaalinen ja purevan humoristinen elämys, joka kyseenalaistaa riemukkaasti länsimaisen yhteiskunnan rakkauskäsityksiä kysymällä, onko rakkauden aina oltava kärsimystä? Miksi naisten vihaaminen naurattaa? Ja, kuten eurodance-artisti Haddaway osuvasti kysyi: what is love?
What Is Hovilove? by Tuuli Jartti
TYÖRYHMÄ
Käsikirjoitus Helena Kulmalan suomennoksen pohjalta: Anu Enqvist ja Janne Kuustie
Ohjaus: Anu Enqvist ja Janne Kuustie
Äänimaailma ja musiikki: Tuuli Jartti
Lavastus ja tarpeisto: Nanna Nieminen, Joonas Haataja ja työryhmä
Puvustus: Jenna Kauppi
Rooleissa: Anu Enqvist, Sirpa Grip, Anna-Leena Järvi ja Anna-Kaisa Kettunen
Valo- ja ääniajo: Jake Ronimus
Grafiikka, valokuvat ja juliste: Noora Lukkarila
Tuottaja: Reija Korkatti
Kuva: Tiina Wallin
MINUN NÄKÖISENI DINOSAURUS
Olin erittäin iloinen, kun minua pyydettiin säveltäjäksi ja äänisuunnittelijaksi “Minun näköiseni dinosaurus”-produktioon. Esitysdramaturgi Louna-Tuuli Luukan nerokas ja rohkea lapsille suunnattu käsikirjoitus ja ohjaus käsittelee sukupuolen moninaisuutta perustuen henkilöhaastatteluihin. Projekti oli musiikillisesti haastava, koska halusimme rikkoa genrerajoja ja kuulla todellista rajatonta riemua aiheuttavaa sateenkaarimusiikkia. Osa musiikista toteutettiin myös livenä laulettuna, joka toi omat haasteensa sävellyksille. Lyhyessä aikataulussa tein esitykseen äänisuunnittelun ja sävelsin yli 20 originaalia musiikkikappaletta, joiden tyylilajit vaihtelivat laidasta laitaan. Ensi-iltansa esitys sai lokakuussa 2019.
Teos totetutettiin yhteistuotantona Akseli Klonkin ja Liskoliitto – työryhmän kanssa. Vuonna 2020 esitys oli osa Helsinki Pride-tapahtuman ohjelmistoa. Esitys sai Taiteen edistämiskeskukselta 22 000 euron apurahan.
Efektinörtti
by Tuuli Jartti
TYÖRYHMÄ
Ohjaus ja dramaturgia: Louna-Tuuli Luukka
Rooleissa: Sirpa Grip ja Anu Enqvist
Puvustus ja tarpeisto: Heidi Kesti
Tila- ja valosuunnittelu: Ville Aunola
Musiikki: Tuuli Jartti
Tuotanto: työryhmä, Laura Rekilä, teatteri Akseli Klonk
Viestintä ja markkinointi: Laura Rekilä, työryhmä
Valokuvat: Tiina Wallin, työryhmä
SATU K
Esitys pohjautuu oululaisen sanataiteilijan Timo Harjun “Satu kameleontille ja muita satuja sinulle” -kirjaan, jonka on kuvittanut Nina Haiko (Ensi- ja turvakotien liitto, 2017). Teos on toteutettu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa.
Koin projektin todella inspiroivana. Esitys oli nukke- ja välineteatteria, joka hyödynsi pahvia ja paperia materiaalina. Ohjaaja Anu Enqvist halusikin, että luon äänimaailmasta ja musiikista “paperisen”. Valitsin tietoisesti käyttööni vain äänitysmikit, kaksi pientä syntetisaattoria ja rumpukoneen. Musiikkikappaleita syntyi parisenkymmentä.
Kantaesitys 12.10.2019
Intro Linnanherra
by Tuuli Jartti
TYÖRYHMÄ
Ohjaus: Anu Enqvist
Käsikirjoitus: Timo Harjun kirjan pohjalta Janne Kuustie
Rooleissa: Sirpa Grip, Markus Kaarto.
Nuket ja puvustus: Heidi Kesti
Lavastus: Heidi Kesti ja työryhmä
Musiikki: Tuuli Jartti
Kuvat: Tiina Wallin
Tuotanto: Kameleontti-työryhmä, Laura Rekilä, teatteri Akseli Klonk
RYYSYRANNAN JOOSEPPI
Ryysyrannan Jooseppi on fyysinen laulelma köyhyydestä, protesti, kevytliikkeinen tragikomedia, joka poukkoilee hersyvästi ajassa, menneessä, nykyhetkessä ja tulevassa. Merkittävässä osassa on suomalaisen laulajalegenda Irwin Goodmanin musiikki, erityisesti varhaisimmat protestilaulut. Esitys sai ensi-iltansa heinäkuussa 2017 ja on Badwoman-bändin KKX-trilogian ensimmäinen osa.
Esityksen lähtökohtana oli, kiinnostavan köyhyysteeman lisäksi, esiintyjien sukulaissuhteet niin teoksen kirjoittaja Ilmari Kiantoon kuin teoksen esikuvana pidettyyn Jooseppi Kyllöseen. Ilmari Kianto on Calamniuksen isoisosetä ja Jooseppi Kyllönen minun sukulaiseni. Tämä asetelma toi teokseen alusta asti henkilökohtaisen tason. Henkilökohtaisuutta lisättiin omakohtaisella kokemuksella köyhyydestä ja ulkopuolisuudesta.
Kyseisestä projektista on muodostunut hyvin rakas ja siinä yhdistyy myös kiinnostavalla tavalla yhteiskunnallisuus, henkilökohtaisuus, musikaalisuus ja nykyteatterimainen muoto. Esitys tuntuu olevan alati ajankohtainen ja päämääränämme on saada esitykselle edelleen laajempaa kiertuetoimintaa ja saattaa se mahdollisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden nähtäväksi.
Esitystä on kesän 2017 jälkeen esitetty keikkaesityksenä vuosina 2018-2023
Ei tippa tapa - New Mix
by Tuuli Jartti
TYÖRYHMÄ:
Dramatisointi Ilmari Kiannon kirjan pohjalta: Janne Kuustie, Sini-Sisko Calamnius ja Tuuli Jartti
Musiikkien sovitus: Tuuli Jartti
Näyttämöllä: Badwoman eli Calamnius ja Jartti
Ohjaus: Janne Kuustie
Tuotanto: Calamnius ja teatteri Akseli Klonk
TALE FEATHER THEATRE
Vuonna 2012 Espanjan Galiciassa perustin vapaan teatteriryhmän “Tale Feather Theatre” bostonilaisen näyttelijä, tanssija ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Joshua McCareyn kanssa. Tein hänen sooloesitykseensä “The Livingroom” äänet ja musiikin. Esitys käsitteli erilaisten kansallisuuksien kohtaamista ja digitalisaatiota ja kiersi kansainvälisesti.
Me molemmat opetimme kieltä teatterin kautta yksityisessä akatemiassa: https://theatrical.es ja huomasimme, että englanninkielisille esityksille oli suuri sosiaalinen tilaus.
Aloimme valmistaa esityssarjaa “Storyroom”, jonka esitykset olivat interaktiivisia opetustiloihin soveltuvia kielenopetukseen suunnattuja esityksiä. Veimme esityksiä kouluille ja päiväkoteihin Espanjassa ja Saksassa.
Page updated
Google Sites
Report abuse