Sini-Sisko Calamnius
Tällä hetkellä toimin produktiokohtaisesti esiintyjänä ja ohjaajana, kirjoitan sekä opetan teatteritaidetta niin lapsille kuin nuorillekin.
Suurin vahvuuteni ohjaajana, opettajana ja esiintyjänä ovat esittävä taide ja erilaiset näyttämötyöskentelyn tekniikat, mutta en halua tai osaa lokeroida itseäni liikaa. Esitykseen tähtäävä toiminta on useasti tekijöilleen laaja ja voimaannuttava prosessi taiteen sivutuotteineen.
Minua on aina kiinnostanut taiteiden välinen rajattomuus, draama ja teatteri hyvinvoinnin edistäjänä ja mahdollistajana, yhteiskunnallinen ja helposti lähestyttävä taide, sekä kokeilu ja outoilu sanan positiivisessa merkityksessä. Kaikessa tekemisissäni minulle on tärkeää aito läsnäolo, kuuntelu ja vilpitttömyys. Tällä hetkellä olen kiinnostunut laajentamaan työnkuvaani erityisesti käsikirjoittamisen, dramaturgian sekä soveltavaan teatteriin osa-alueille. Nuorempana esiintyminen ja näytteleminen olivat suurimmat intohimoni mutta nyt nautin siitä, että olen monipuolisesti mukana prosessin ja produktion eri vaiheissa, myös tuotannollisesti.
Olen aina pitänyt itsestään selvänä, että Suomessa tehdään mielenkiintoista taidetta pohjoista myöten ja välillä on turhauttavaa, että asian tiimoilta on ylipäätään tarvetta käydä keskustelua. Innovatiivisuus ja intohimo laadukkaan esittävän taiteen tekemiseen ei fokusoidu tiettyyn osaan suomea. Suunta on kuitenkin ollut viime aikoina positiivinen ja toivottavasti jatkaakin sitä.
Valikoituja töitä vuosilta 2008 - 2022
TÄLLÄ KASETILLA ON KIKKAA JA MUUTA MUSIIKKIA
Tämän projektin työstö alkoi periaatteessa jo vuonna 2017 tehdessämme projektia ”Ryysyrannan Jooseppi". Jo alkuideoinnista lähtien oli selvää, että tarinan keskiössä ei tulisi olemaan varsinaisesti laulajatähti Kikan tarina, vaan hahmo toimisi tarinan ja musiikin inspiraationa. Suomen kulttuurirahasto myönsi minulle esityksen käsikirjoittamiseen puolen vuoden apurahan 2018-19 lokakuun haussa. Aloitin työskentelyn tammikuussa 2020.
Käsikirjoitus valmistui heinäkuussa 2020, jonka jälkeen aloimme työstämään tekstiä ja musiikkia näyttämölle yhdessä Tuuli Jartin kanssa. 2020 vuoden loppupuolella esityksen ohjaus- ja dramaturgia avuksi hyppäsi muusikko ja esitystaiteilija Tuomas Kumpulainen. Helmikuussa 2021 esitystä alettiin harjoittelemaan tiiviimmiin Oulun Parkour-seuran tiloissa ja muoto alkoi hahmottumaan. Esityksen valosuunnittelijaksi tuli Indrek Virronen. Esitys alkoi muodostumaan immersiiviseksi, rajatulle katsojamäärälle suunnatuksi teokseksi. Suunniteltu heinäkuun 2021 ensi-ilta kuitenkin siirtyi ydintyöryhmän jäsenen lähiomaisen kuoleman vuoksi noin kolmea viikkoa ennen ensi-iltaa. Pitkä, tiivis, työteliäs ja antoisa harjoituskausi ei kuitenkaan mennyt hukkaan, vaan ensi-ilta toteutui heinäkuussa 2022. Esityspaikaksi vaihtui Kulttuurikiihdyttämö Tilan Piisi-sali. Esityksiä oli yhteensä 14 joista kaikki esitettiin loppuunmyydyille katsomoille. Esityksen yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Oulun Parkour-seura ja Kulttuuriosuuskunta ILME.
Esitys on KKX- trilogian toinen osa.
https://www.rantalakeus.fi/sini-sisko-ohjaa-tekee-musiikkia-ja-kasikirjoituks/2925438
TYÖRYHMÄ
Käsikirjoitus: Sini-Sisko Calamnius ja työryhmä
Musiikkivastuu: Tuuli Jartti ja työryhmä
Näyttämöllä: Badwoman eli Calamnius ja Jartti
Ohjaus: Tuomas Kumpulainen
Valosuunnittelu: Indrek Virronen
Valo-ja ääniajo: Jake Ronimus
Tuotontoapu: Heidi Honkakoski
PETER PAN
Peter Pan valmistui yhteistyössä Oulun Tähtisirkuksen kanssa. Teoksessa yhdistyi sirkus, sanaton ilmaisu, teatteri ja tanssi. Harvoin opetuksiin liityvät projektit ehtivät nousemaan henkilökohtaisesti tärkeiksi teoksiksi mutta toukokuussa 2022 ensi-iltansa saanut tulkinta oli riemukas prosessi kaikkine vastoinkäymisineen. Vastasin esityksen käsikirjoituksesta ja ohjauksesta yhdessä sirkustaiteilija Tiina Kumpumäen ja Uoti Huotarin kanssa. Antoisaksi prosessin ehkä tekikin jaettu taiteellinen vastuu. Esiintyjinä toimivat Tähtisirkuksen kaksi esiintyvää lasten ja nuorten ryhmää.
https://www.facebook.com/148941138489427/videos/917218735753120?idorvanity=855152062543036
LIFTILEIKKI
Liftileikki-esitys sai ensi-iltansa syyskuussa 2019. Esitys toteutettiin olohuoneteatterina ja vastasin esityksen dramaturgiasta, ohjauksesta ja tuotannollisesta puolesta. "Liftileikki" on Milan Kunderan novelliin perustuva esitys kahden ihmisen valtapelistä ja raadolliseksi taipuvasta leikistä. Esitykseen otettiin kerrallaan vain 10 katsojaa vapaaehtoisella pääsymaksulla. Esityspaikkana toimi näyttelijä- muusikko Tommi Sahan olohuone.
Koin tämän projektin antoisana ja hyvällä tavalla edesvastuuttomana, johtuen ehkä konseptin tuomasta intiimistä kotoisuudesta.
TYÖRYHMÄ
Ohjaus ja dramaturgia: Sini-Sisko Calamnius
Näyttelijät: Tommi Saha ja Laura Ollanketo
Perustui Milan Kunderan novelliin Liftileikki
PÄÄTALO
Päätalo oli Taivalkosken näyttämölle valmistettu Kalle Päätalon juhlavuoden esitys kesällä 2019. Vastasin esityksen ohjauksesta ja sovituksesta. Esitys oli suhteellisen isotöinen ja mukana oli noin 20 taivalkoskelaista näyttelijää ikäjakaumaltaan 12-75-vuotiaita. Prosessi oli opettavainen kokonaisuudenhallinnassaan. Harrastajien kanssa työskentely ei mielestäni varsinaisesti poikkea ammattilaisten kanssa työskentelystä prosessia ajatellen, mutta kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä tarvitaan eri tavalla. Ohjaajan työ on tämänkaltaisissa kokonaisuuksissa paikoitellen myös hiukan yksinäistä mutta esitys valmistui ajallaan ja sai runsaasti positiivista yleisöpalautetta. Näytelmän dramaturgiasta vastaa Aila Lavaste.
Arvio Koillissanomissa: Mies, josta meinasi tulla katkera mutta tulikin kirjailija, Päätalo-näytelmän lopussa Kalle miettii, mihin tämä elämä oikein meni (Koillissanomat 26.7.2019)
Syksyllä 2019 olin myös mukana vastaperustetun Teatteri Saagan näytelmässä ” Punaisten Lintujen maa” (ohjaus ja käsikirjoitus Niina Aho). Toimin esityksessä usean roolin näyttelijänä.
RYYSYRANNAN JOOSEPPI
Ryysyrannan Jooseppi on fyysinen laulelma köyhyydestä, protesti, kevytliikkeinen tragikomedia, joka poukkoilee hersyvästi ajassa, menneessä, nykyhetkessä ja tulevassa. Merkittävässä osassa on suomalaisen laulajalegenda Irwin Goodmanin musiikki, erityisesti varhaisimmat protestilaulut. Esitys sai ensi-iltansa heinäkuussa 2017 ja on Badwoman-bändin KKX-trilogian ensimmäinen osa.
Esityksen lähtökohtana oli, kiinnostavan köyhyysteeman lisäksi, esiintyjien sukulaissuhteet niin teoksen kirjoittaja Ilmari Kiantoon kuin teoksen esikuvana pidettyyn Jooseppi Kyllöseen. Ilmari Kianto on minun isoisosetäni ja Jooseppi Kyllönen Tuuli Jartin sukulainen. Tämä asetelma toi teokseen alusta asti henkilökohtaisen tason. Henkilökohtaisuutta lisättiin omakohtaisella kokemuksella köyhyydestä ja ulkopuolisuudesta.
Kyseisestä projektista on muodostunut hyvin rakas ja siinä yhdistyy myös kiinnostavalla tavalla yhteiskunnallisuus, henkilökohtaisuus, musikaalisuus ja nykyteatterimainen muoto. Esitys tuntuu olevan alati ajankohtainen ja päämäränämme on saada esitykselle edelleen laajaempaa kiertuetoimintaa ja saattaa se mahdollisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle jääneiden nähtäväksi.
Esitystä on kesän 2017 jälkeen esitetty keikkaesityksenä jo viiden vuoden ajan.
TYÖRYHMÄ:
Dramatisointi Ilmari Kiannon kirjan pohjalta: Janne Kuustie, Sini-Sisko Calamnius ja Tuuli Jartti
Musiikkien sovitus: Tuuli Jartti
Näyttämöllä: Badwoman eli Calamnius ja Jartti
Ohjaus: Janne Kuustie
Tuotanto: Calamnius ja teatteri Akseli Klonk
Vuonna 2018 olin mukana myös ATT-ENSemblen koko perheen esityksessä ” Rattoisilta Rantamilta” näyttelijänä ja ohjasin ja dramatisoin kaksi näytelmää Taivalkosken teatterille.
VUOHI ON HULLUNA
Produktio valmistettiin 2012 perustetun Impivaara-yhtyeen kanssa. Esitys oli tuore ja omalaatuinen. Käsikirjoitus ja musiikki ideoitiin devising-tekniikalla. Vuohi on Hulluna esitettiin Oulussa sekä syksyllä 2015 että kesällä 2016, jolloin esitys vieraili myös Turun H2Ö-festivaaleilla.
Vuohi on hulluna piehtaroi turhautuneisuudessa. Se nyhtää esiin tunteen tympeyden, riehakkuuden, naurettavuuden, seksikkyyden, komiikan ja traagisuuden. Turhautuneisuus on voimavara sekä lävistävä, viheliäinen kokemus. Se valaa täyteen energiaa ja lamaannuttaa. Se tekee pienimmästäkin asiasta jotain suurta. Siitä eroon pääseminen vaatii vähän helvetisti zeniä tms.
TYÖRYHMÄ
Ohjaus ja esitysdramaturgia: Louna-Tuuli Luukka
Lavalla: Anu Enqvist, Sirpa Grip, Sini-Sisko Kalajoki (nyk.Calamnius), Heidi Kesti ja Päivi Soini (Impivaara-yhtye)
Valo- ja tilasuunnittelu: Ville Aunola
Tuotanto: Annukka Öljymäki
Graafinen suunnittelu: Lotta Salonen
Montonen - kuvaaja tuntematon
Vuonna 2016 näyttelin myös Att-ensemblen nykyteatteriesitys Statuksessa, koko perheen seikkailunäytelmä Liisa Ihmemaassa sekä Montosessa.
Montonen oli Chiaroscuro-teatteriesitys, joka kertoo Matti Juhonpoika Montosen vangitsemisesta vuonna 1689. Esityksessä valo ja sen puute ovat vahvassa osassa.
Esitykset olivat Oulun linnan kellarissa Lumo light festivaalin- yhteydessä marraskuussa 2016. Esityksen ohjasi Matti-Pekka Heikura.
Vuodet 2011- 2015 olin näyttelijänä, ohjaajana ja monen asian puuhaajana nukke-ja välinteatteri Akseli Klonkissa. Ensi-iltoja ja esiintymisiä oli runsaasti ympäri Suomen. Tämän lisäksi kiertuetoimintaa oli Ruotsissa, Venäjällä ja Englannissa. Mieleenpainuvimmat produktiot tältä ajalta olivat:
2012 ” Seitsemän Sielun Veljestä”. Esitys perustui Aleksis Kiven klassikkoon mutta sukupuoliroolit häivytettiin. Esityksen musiikkina toimi verevät tulkinnat Sielun veljien- kappaleista. Esitys oli hillitön rykäys ja produktion tiimoilta syntyi Impivaara-yhtye. Ohjauksesta vastasi Janne Kuustie
2013: ”Ursas Porhea”. Tämä esitys yhdisteli niin nukketeatteria kuin akrobatiaa ja kiersi ympäri suomea.
Tämän lisäksi vuosina 2011-2015 olin mukana näytelmissä Tät-tät-tää sanoi prinsessoista ruusuisimman polkupyörä, Kreikkalainen salaatti, Kukka Kaalinen, Lumikki, Merenkuninkaan lahja, Suu auki Hulda Kulda, Lassie Viren palaa kotiin, Marja-Liisa H/K , Tahvo ja Bella , Herra Huu, Viidakkopoika Mowgli sekä Ruma Ankanpoikanen.
Valmistuin loppuvuonna 2007 teatteri-ilmaisun ohjaaksi. 2008-2010 vuonna olin mukana keikkaluontoisesti Akseli Klonkissa sekä joensuulaisessa Teatteri Traktorissa ja mukana näytelmissä Herra Huu, Dark Angel, Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten Riiviö sekä esityksessä Tohtori Sykerö, joka tehtiin yhteistyössä Joensuun kaupunginteatterin kanssa.
2008 syksyllä olin mukana myös immersiivisessä ” Kadonnut kaupunki”-produktiossa, joka valmistettiin yhteistyössä Flow production:in ja Todellisuuden Tutkimuskeskuksen kanssa.
Muu taiteellinen työ ja teatterikasvatus
Impivaara, kuvaaja: Lotta Salonen
Olen ollut perustamassa perustamassa Impivaara-yhtyettä (2012-2017). Impivaara on poikkitaiteellinen ryhmä, joka säveltää, tuottaa ja sanoittaa omat kappaleensa. Yhtyeen jäsenistö koostuu viidestä naisesta joista keillään ei ole vahvaa laulu- ja soittotaustaa. Yhtyeen periaatteena olikin rohkaista etenkin nuoria tyttöjä ja naisia ”soittamaan vaikka ei osaisi.” Impivaara nousi lyhyessä ajassa suosioon etenkin Oulun seudulla ja vierailipa yhtye myös Helsingissä musisoimassa DJ TIxan vieraana.
The Haarakonttori-kollektiivi perustettiin puolestaan vuonna 2016. Kollektiivi valmistaa performansseja ja mitä vain.
Valmistumiseni jälkeen olen toiminut teatteritaiteen tuntiopettajana Kiiminkijoen opistolla 2008-2011, Oulunsalon kulttuurin-insituutilla syksyllä 2010(sijaisuus) sekä Päätalo-instituutilla vuosina 2008, 2014, 2015, 2017, 2019-20. 2019 syksyllä aloitin teatteritaiteen tuntiopettajana Oulun taidekoululla, jossa toimin tälläkin hetkellä. Opetan myös teatteri-ilmaisua Oulun Tähtisirkuksen esiintyvälle sirkusryhmälle.