PORTFOLIO

Badwoman on Sini-Sisko Calamniuksen ja Tuuli Jartin vuonna 2017 perustama taiteilijaduo, joka valmistaa esityksiä. 

Köyhyys -esitystrilogia valmistui vuosina 2017-2024. Trilogian ensimmäinen osa Ryysyrannan Jooseppi (2017-) käsittelee köyhyyttä. Toinen osa Tällä kasetilla on Kikkaa ja muuta musiikkia (2022) tarkastelee kiusaamista ja kasvamista 1990-luvun lama-ajan kurimuksessa. Kolmannen osan En lähde täältä milloinkaan kärkiaiheeksi nousi radikaali kiltteys. Kaikkien osien keskiössä ovat taloudellisesti tai sosiaalisesti syrjään sysätyt ihmiset. Teoksia yhdisti myös 90-luvulle sijoittuva Sabatti -haastattelu, jossa kaikkien osien inspiraatioartistit olivat haastattelijoiden repostelun kohteena.

https://areena.yle.fi/1-50165782

Köyhyys-esitystrilogia on saanut vankkaa vastakaikua niin yleisössä kuin kriitikoissa. Palautteissa on nostettu erityisesti esiin teosten yllätyksellisyys, koskettavuus ja huumori, musiikin ja äänen monipuolisuus ja taidokkuus sekä teosten maailman ja muodon omalakisuus. 

Tällä hetkellä Badwoman suunnittelee valmistavansa esityksiä myös niin, että joka teos ei vaatisi esiintyjäduon lavallaoloa, vaan teoksia valmistettaisiin mm. ohjaaja-käsikirjoittaja-äänisuunnittelukaksikkona muille tekijöille. Maaliskuussa 2025 ensi-iltansa saikin Mopo- Uusi Kevät-teos, jossa vähän erilaisia työrooleja kokeiltiin. 

Ryysyrannan Jooseppi (2.0)

¨Ei kannata missata tätä paistattelua ja haistattelua. Kahden tunnin kokonaisuuden aikana tulee monta kertaa yllätetyksi ja ällikällä lyödyksi.¨ Eeva Kauppinen, Kaleva 

Esiintyjäkaksikon Köyhyys-esitystrilogian ensimmäinen osa on uustulkinta Ryysyrannan Jooseppi (2.0), joka käsittelee köyhyyttä koskettavasti ja hauskasti. Esityksen pohjana on tekijöidensä sukulaissuhteet niin teoksen kirjoittaja Ilmari Kiantoon (Calamnius) sekä Ryysyrannan Joosepin esikuvana pidettyyn Jooseppi Kyllöseen (Jartti). Sukulaissuhteen lisäksi Ryysyrannan Joosepin tarinan rinnalla kulkee Badwoman-bändin kipuilu ja kasvu nälkätaiteilijuuden ja itsensä kaupallisesti myymisen maastoissa. Esityksessä versioidaan edesmenneen yhteiskuntakriitikko Irwin Goodmanin lauluja herkästi, naisellisesti, popisti, punkisti ja voimalla. Musiikin sovituksista vastaa muusikko-näyttelijä Tuuli Jartti. Esityksen ensi-ilta oli heinäkuussa 2017, jonka jälkeen esitystä on esitetty hienon palautteen saattelemana kiertue-esityksenä. Esityksen on ohjannut nukke- ja välineteatteri Akseli Klonkin taiteellinen johtaja Janne Kuustie. 

Sanomalehti Kalevan arvio esityksestä:  Protestoimalla paranee (Kaleva 12.07.2017.) 

Tällä kasetilla on Kikkaa ja muuta musiikkia

"Esiintyjien vuorovaikutus on ihailtavan saumatonta ja herkkää. Digiaikana tällaista läsnäoloa jää jatkuvasti kaipaamaan." Petri Kauppinen, Kaleva

Badwoman-bändin tarina jatkoi syventymistään  trilogian toisessa osassa. Tällä kasetilla on Kikkaa ja muuta musiikkia -esityksen ja musiikin inspiraationa on toiminut 90-luvun lama-aika ilmiöineen ja tunnelmineen sekä laulajatähti Kikan hahmo ja elämä. Esitys ei kuitenkaan ole taiteilijakuva Kikasta, vaan laajenee henkilökohtaisemmaksi ja tekijöidensä näköiseksi. Badwoman-bändi tulkitsee esityksessä niin Kikan tunnetuiksi tekemiä lauluja kuin itsesävellettyä musiikkia. Kikan hahmo inspiroi myös epävarmuuden, kohtaamattomuuden, keskeneräisyyden ja kiusaamisen teemoihin. Musiikin on sovittanut Tuuli Jartti ja käsikirjoitus on Sini-Sisko Calamniuksen. Esityksen ohjasi teatteritaiteilija Tuomas Kumpulainen. Valosuunnittelusta vastasi valotaiteilija Indrek Virronen. Ensi-ilta oli heinäkuussa 2022. 

Kuvat: Tiina Wallin

ARVIO:

https://www.kaleva.fi/arvio-parayttava-paketti-naiseksi-kasvamisesta/4772497

LEHTIJUTTU

https://www.kaleva.fi/jalan-alle-meneva-plajays-kikkaa-ja-muuta-musiikki/4747659 

En lähde täältä milloinkaan

¨Lopputulos on eheä ja ylistettävä. Oulun Valvenäyttämöllä esitettävä teos on intiimin lisäksi kiihkeä, karnevalistinen ja koskettava.¨ Matti A. Kemi, Kaltio 

¨Kulttuuriteko!¨ Pasi Kaunisto, iskelmätähti  

En lähde täältä milloinkaan on kuulas, riipivä, hersyvä, synkkä ja leikkisä teos kaiken menettämisestä ja irtipäästämisestä. Se on myös tarina Pasista ja Irmelistä, rakkaudesta ja toivosta, yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja laulun parantavasta voimasta. Esitys pohjautuu Milja Kauniston kirjaan “Elävän laulajan sielu” (Helsinki, Gummerus, 2022).

Pasi Kaunisto (s. 1950) on suomalainen iskelmälaulaja, jonka suurin suosio ajoittuu 1970-luvulle, Irmeli Kaunisto (s.1950) on kuvataiteilija ja Pasi Kauniston puoliso. 

Trilogian viimeinen osa sai ensi-iltansa helmikuussa 2024. Teoksen käsikirjoituksesta vastasi Badwoman eli Sini-Sisko Calamnius ja Tuuli Jartti. Valosuunnittelijana toimi Indrek Virronen ja vierailevana esiintyjänä näyttelijä Sirpa Grip. Äänisuunnitelusta vastasi Tuuli Jartti. Teos esitettiin yhteensä 14 kertaa Oulun Valvenäyttämöllä ja se sai loistavaa palautetta niin yleisöltä, kriitikoilta kuin itse inspiraatioartisti Pasi Kaunistoltakin. 

Kuvat: Tiina Wallin

ARVIO:  

https://kaltio.fi/kun-naytelma-tummuu-ja-iskelmatahti-voipuu/ 

LEHTIJUTTU:

www.kaleva.fi/kuinka-kay-pop-artistille-joka-haluaa-olla-myos-ki/6205350