Juttu Radioamatööri lehdessä 3/22

Radioamatööri lehdessä julkaistu juttu "kyläradio" toiminnasta

Viestiliikenne ja kriisit

Jarmo Saarijärvi, OH9EGH

oh9egh@gmail.com

Seuraavat ajatukseni kirjoitan kyläaktiivin, turvallisen maaseudulla asumisen turvaajan ja radioamatöörin näkökulmasta. Erityisesti käsittelen kriisiajan viestintää ja sen toimintaa, nykyisiä puutteita ja mahdollisia keinoja, joilla nykyistä tilannetta voitaisiin parantaa.

Maaseudulla ja syrjäkylissä on totuttu sähkökatkoihin ja matkapuhelinten huonoon kuuluvuuteen, mutta jos viat pitkittyvät, kaikenlainen avun saanti (palokunta, poliisi, sairaankuljetus) on todella hankalaa. Viranomaisilla ei ikävä kyllä ole tarjota mitään vaihtoehtoista viestintämuotoa, puhumattakaan siitä puutteesta, ettei viranomaisilla ole oikein itselläkään omaan sisäiseen viestintäänsä varaverkkoa. Tämä on mielestäni erittäin suuri puute. Esimerkiksi kuntien valmiussuunnitelmissa kaikenlainen kriisitilanteiden viestintä on määritelty tapahtuvan esimerkiksi massatekstiviesteillä, some-kanavilla jne. Yhdessäkään kunnassa ei mielestäni ole varauduttu tilanteeseen, jossa nämä viestimuodot ovat halvaantuneet. Tämä johtuu siitä, ettei julkisissa valmiussuunnitelmissa ole mainittu matkapuhelimille tai muille sähköisille viestimille vaihtoehtoista viestintämuotoa.

Mitä pitäisi siis tehdä?

On saatava viranomaistahot ymmärtämään asian tärkeys ja huomaamaan nykytilanteen heikkoudet. On tehtävä rohkeita päätöksiä yhteistyöstä valtakunnan tasolla. Tämän jälkeen on alettava miettimään aluetasolla, miten viestiverkko voitaisiin toteuttaa. Koska laitteet maksavat, on niiden rahoitus myös selvitettävä. Toivottavasti myös saataisiin perustettua kyläkeskuksiin hyvin varustettuja tukiasemia, jotka toimisivat mielellään RHA68-alueella (”metsästys-VHF”); nykyiset RHA-määräykset tämän kyllä kieltävät. Tämä olisi kuitenkin yksi edellytys, jotta saataisiin kyläjohtokeskusasemia pystyyn ja ne olisivat aina käyttövalmiina.

Kriisiajan viestinnässä ja sen suunnittelussa on Suomen sisällä suuria alueellisia eroja, jotka on huomioitava. Onhan liikenteen määrä esimerkiksi Sodankylässä ja Turussa aivan erilainen. Toisaalta on Lapissa otettava huomioon matkailukeskukset ja niiden tuomat suuret väkimäärät.

< Kaikilla asemilla täytyy olla valmius toimia tilanteessa, jossa sähköverkko tai muut tietoliikenneyhteydet eivät toimi.>

Perustimme pari vuotta sitten pikku porukalla Aina valmis kyläradio ry:n (AVK, ks. ainavalmiskyla.fi), jotta voisimme paremmin edistää kylien turvallisuutta. Täällä pohjoisessa olemme jo vuosia tehneet yhteistyötä AVI:n ja muiden viranomaisten kanssa. Viranomaisilla on jo suunniteltuna ja pitkälle toteutettuna Lapin varaverkkohanke, jossa olemme olleet alusta asti vahvasti mukana.

Kuvissa 1…3 esitetään varaverkko, jota olemme AVK:ssa suunnitelleet Lappiin. Verkon suunnittelussa on ensisijaisesti otettu huomioon hinta ja helppokäyttöisyys. Tavoitteena on keino, jolla kansalaisen avunpyyntö saadaan asianomaiselle viranomaiselle. Tarvitaan myös ”rajapinta”, jossa kansalaisen viestivälineellä saadaan yhteys viranomaisiin ja heidän poikkeusoloissa käytössä olevaan viestintäverkkoon. Ikävä kyllä viranomaisillakaan ei oikein taida sellaista tällä hetkellä olla.

Kaikilla asemilla täytyy olla valmius toimia tilanteessa, jossa sähköverkko tai muut tietoliikenneyhteydet eivät toimi. Käytännössä asemien on oltava varavoimakoneilla ja/tai akustoilla varustettuja. Lapin alueella käytetään puheyhteyksiä, jolloin laitteiden hinnat ovat alhaisia ja ne ovat helposti otettavissa käyttöön. Puheyhteyksillä toimittaessa tarvitaan kuitenkin harjoittelua, jotta liikennekuri säilyisi.

Kuva 1: Aluetaso (maakuntataso)

Alueen varaverkon tavoitteena on, että kuntakeskukset voisivat olla naapurikuntiinsa yhteydessä tilannekuvan välittämistä ja lisäresurssien pyytämistä varten.

Alueen keskusasemalta olisi myös saatava yhteys lähimmän alueen, Lapin tapauksessa Pohjois-pohjanmaan alueen, keskusasemaan. Saataisiinko esim. HF-radioilla tarpeeksi luotettava 24/7 toimiva yhteys? Olisiko näiden yhteyksien luomiseen radioamatööreillä tarjottavana hyviä keinoja? Meiltähän löytyy jo paljon taitoa ja tuntemusta eri taajuuksista ja niiden käyttäytymisestä eri vuorokauden aikoina. Organisoitu Winlink-verkko voisi olla yksi hyvä keino viestien välitykseen. Uskon että joukostamme löytyy paljon harrastajia, jotka olisivat valmiita verkostoa rakentamaan.

Kuva 2: Kuntataso

Kuntakeskuksessa sijaitsee radioasema, josta on testatut ja tasaisin väliajoin harjoituksin ylläpidetyt yhteydet alueen kyliin ja naapurikuntiin. Asema sijaitsee mahdollisesti pelastuskeskuksessa tai paloasemalla, jossa on muutenkin ympärivuorokautinen päivystys. Jos asema on radioliikenteen kannalta katveessa, voisi käytössä olla apuna esimerkiksi hyvällä paikalla sijaitseva releoiva tai helposti miehitettävä asema. Kunta-aseman vaatima viestien välityskapasiteetti onkin sitten riippuvainen kunnan koosta, väestömäärästä jne. Toivottavasti monessa kunnassa on jo näitä asioita mietitty ja kenties jossain kunnassa on jo ratkaisukin keksitty. Omasta mielestäni on tärkeintä, että yhteys kyliin ja heidän asukkaisiin saataisiin mahdollisimman vaivattomasti ja siten, ettei kylien tarvitsisi sijoittaa suuria rahasummia radiolaitteisiinsa ja että ne olisivat helppokäyttöisiä. Toki voidaan rakentaa monenlaisia verkkoja ja käyttää digilähetteitä yms., mutta on muistettava, että monimutkaisuus tuo aina lisää hintaa ja haavoittuvuutta käyttövarmuuteen. Vieläköhän VIRVE:ä edeltäneen PETO-verkon laitteita tai toistimia on käytössä; olisiko näistä apua edullisen verkon luomiseen?

Kuva 3: Kylätaso

Yhteydet kylän sisällä voivat tapahtua esimerkiksi PMR446-, RHA68-, poro- tai vaikka LA- puhelimilla. Tämä riippuu kylässä jo valmiiksi olemassa olevasta radiokalustosta ja ennen kaikkea kyläläisten halusta varautua.

Varsinkin kylätasolla ihmiset ovat poikkeusoloissa suurimmassa motissa ja palvelujen tavoittamattomissa. Koska joukossa on teknisten laitteiden kanssa erittäin huonosti toimeentulevia, tapahtuu viestintä mahdollisimman edullisilla ja helposti käytettävillä laitteilla. Näillä laitteilla voi viestiä myös normaalioloissa, pitää yhteyttä naapureihin ja pyytää vaikka apua. Jokainen kylä tarvitsee vain yhden johtokeskusaseman, jossa on sitten vähän perehtyneempää miehitystä; näiden koulutus on tuskin ongelma.

Taajuuksia ja verkon toimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon eri alueiden eritasoiset vaatimukset viestinvälityksen kapasiteetin suhteen. Mielestäni meillä radioamatööreillä pitäisi olla hallussa poikkeusolojen viestiliikenteen perusteet, joita vaikka tarvittaessa vuosittain päivitettäisiin ja harjoiteltaisiin säännöllisesti. Jos tulisi totaalinen ”Blackout”, voisi kunnissa jo olla tiedossa radioamatöörit, joiden avulla voisi viestejä lähettää/vastaanottaa kauaskin. Tämä olisi hyvä alku yhteistyöhön.

<”Kaikki pitäisi tehdä niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista, mutta ei yhtään sitä yksinkertaisemmaksi.” Albert Einstein>

Vain perille mennyt viesti ratkaisee.

Aluetaso

Kuntataso

KYLÄTASO