Syksyllä 2011 lausuttiin syntysanat poikkeusolojen viestintäjärjestelmän suunnittelutyölle Rovaniemellä. Kollegani Juha Paurin (OH9FKL) kanssa työpaikkakeskustelu kääntyi usein turvaviestintäjärjestelmään, missä tavallinen kansalainen voisi edullisilla viestimillä ottaa vastaan ja lähettää hätäviestejä tilanteessa, missä yhteiskunnan infra on syystä tai toisesta lakannut toimimasta. Matkapuhelinverkko, viranomaisverkko, internet voivat syystä tai toisesta, kuten esimerkiksi pitkän sähkökatkon johdosta häiriintyä.
Allekirjoittaneella oli tuolloin opinnot edenneet insinöörityövaiheeseen mutta aihe puuttui. Aihe löytyi kuitenkin hyvinkin läheltä, eli käymistämme keskusteluista. Esitin Juhalle- joka toimi tuolloin Suomen Radioamatööriliiton turvatyöryhmässä- että voisin tehdä tutkimuksen, missä pyritään todistamaan järjestelmän toimivuus tai toimimattomuus. Tätä tulosta turvatyöryhmä voisi sitten hyödyntää oli tulos mikä tahansa.
Ensimmäinen tehtävä oli etsiä mediasta tietoa, oliko joku Suomessa jo tehnyt vastaavaa tutkimusta tai oliko käytössä vastaavia järjestelmiä. Tulos oli negatiivinen, joten tutkimuksesta tehtiin asianmukaiset sopimukset RAMK: n Tauno Tepsan kanssa, ja kun virallinen puoli oli kunnossa, työ saattoi alkaa. Työ tuli luonnollisesti rajata hyödylliseksi kokonaisuudeksi, joten järjestelmän kokoonpano tuli ensin päättää. Lähdettiin liikkeelle yksinkertaisimmalla ja edullisimmalla kokoonpanolla, eli LA- puhelimella, mikä oli kytketty tietokoneen äänikortille eräänlaisella digisovittimella. Tällä järjestelyllä kyettiin tietokoneeseen ladatulla RFSM- viestitysohjelmalla kommunikoimaan toisen radioaseman kanssa reaaliaikaiseen tekstiviestityyliin, kuten esim. Watchup toimii.
Toinen rajaus asetettiin kysymykseen, kuinka pitkä minimiyhteysjänne vaadittaisiin, jotta järjestelmä palvelisi kylien välisissä yhteyksissä. Testit suoritettiin erilaisilla antennityypeillä ja etäisyydet testattiin 3 -50 km: n välimatkoilla. Antennityövaiheen toteutuksessa Juha Paurilla oli ratkaiseva osuus mm. erilaisten antennityyppien asiantuntemuksessa. Teimme antenneja, ajelimme pitkin ja poikin Rovaniemen ympäristöä, otimme yhteyksiä, pidimme kirjaa.
24.2.2012 saimme onneksemme vielä mahdollisuuden esitellä järjestelmäämme Narkauksen kylätalolla, n. 30 km: n päässä Rovaniemeltä. Kohteesta tulikin meille ns. ”pilottikylä”, joka jatkaa edelleen toimintaansa. Tässä vaiheessa mukaan kokeiluihin tuli kylän puuhamies Jarmo Saarijärvi (OH9EGH), joka otti vastuulleen kylän radioaseman käytön ja tänään teemme joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 18:00 yhteyskokeilut muun kehitystyön ohessa. Mukana alun toiminnassa on ollut myös Henna Marttila, jonka Pro gradu luettavana myös sivuilla.
Pisin jänneväli oli kokeiluiden lopuksi 50 km ja toiminta- aika 5 tuntia, eli tämä kirjattiin päätöstestiksi. Todettiin, että se riittää kattamaan hyvinkin kylästä- kylään yhteyden, joka voidaan lopulta johtaa runkoverkkoon viranomaisille vastaanotettavaksi. Antennina oli ns. J- antenni, teho oli 4 W ja taajuus 27, 385 MHz.
Tuon kevään 2012 jälkeen pieni ryhmämme on kasvanut hiljalleen ja on saanut olla myös mukana valtakunnallisissa foorumeissa oman asiantuntemuksensa voimin, antamassa oman panoksensa kriisiaikojen viestintään.
KP