Viestinnän avulla voidaan parantaa turvallisuutta. Viestintään kuuluvat kommunikaatio,
puhuminen ja vuorovaikutustaidot. Viestintäkieli ja viestintälaitteet tulevat olla selkeitä.
Historiassa on useita tapahtumia, joissa huono viestintä on aiheuttanut ikäviä sattumuksia,
onnettomuuksia ja sotien häviämisiä. Teknologiakehityksen myötä olemme tulleet yhä
riippuvaisemmiksi erilaisista elektroniikkalaitteista. Luotamme vahvasti niiden
toimivuuteen. Syytä on kuitenkin muistaa, että mitä hienompaa tekniikkaa laitteet
sisältävät, sitä haavoittuvaisempia ne ovat häiriöille.
Radiopuhelimien perustoimintaan kuuluu, että kun yksi puhuu, muut kuuntelevat. Valittu
puhekanava on niin kauan varattuna, kun puhuja pitää puhelimen tangenttia eli mikin
nappia pohjassa. Joidenkin mielestä tämä on heikkous, mutta aina on mahdollisuus
vaihtaa toiselle kanavalle puhumaan. Yleisessä radioviestinnässä on myös muistettava,
että kaikki voivat kuunnella kertomasi sanoman. Julkisen kuunneltavuuden takia on
kehitetty viranomaisten käyttöön TETRA-verkosto, jossa VIRVE muun muassa toimii.
Se on salattu, joten siinä pystytään asioista puhumaan luottamuksellisesti.
Radioviestinnän säännöissä määritetään salassapitovelvollisuudesta. Jos sanoma ei ole
kuulijalle kohdistettu eikä se häiriköi yleistä radioviestintää, viestin kuulijalla ei ole
oikeutta sanoman levittämiseen. Kuullessaan kuitenkin hätäkutsun, tulee kuulijan
välittömästi reagoida viestin vaativiin toimenpiteisiin. Hätäviestinnällä on aina etuoikeus
radioliikenteessä. Niille on varattuna erikseen omat kanavansa.
Kyläradio on yksi ratkaisu turvan lisäämiseen poikkeusoloissa. Se toimii
varajärjestelmänä viestintään, vaikka sähköt olisivat poikki ja matkapuhelinverkot
mykistyneet. Kyläradion laitteet eli esim PMR446, RHA68 ja LA- ja CB-radiopuhelimet ovat vanhaa teknologia,
mutta se tekee niistä helppokäyttöisiä ja luotettavia. Kyläradio palauttaa vanhan
teknologian tukeakseen uuden teknologian haavoittuvuutta.
Rakenteilla olevien valokuitukaapelien on sanottu tuovan varmuutta verkkojen ja
turvalaitteiden toimintaan. Se ei kuitenkaan poista kyläradion mahdollisuuksia. Kyläradio
voi muun muassa toimia tukena siirryttäessä uusien valokuituverkkojen käyttöönottoon.
Se toimisi myös edelleen varaviestintäjärjestelmänä, jos kuitukaapeliverkostossa tulee
häiriöitä. Posion Arjen turvaa kunnissa – hankkeen projektityöntekijä Ulla-Maija
Perttunen antoi projektin loppuvaiheessa kyläradiolle osuvan iskulauseen: ”Aina valmis
kyläradio!” Tämä lause kertoo kaiken merkittävän kyläradion valmiudesta,
luotettavuudesta ja helposta käytöstä.
Poikkeusolot, joissa
sähköt ovat poikki pitkään, paljastavat nopeasti nykyisten viestintälaitteiden VIRVE- ja
GMS-puhelimien haavoittuvuuden. Kyläradio voi toimia myös kylän omana sosiaalisena
verkkona. Se voi toimia kylän viestintä- ja tiedottamiskanavana esimerkiksi ilmoittaessa
kyläyhdistyksen kokouksista, joululaulutapahtumista tai petoeläin havainnoista.
Ikäihmisille kyläradio voi tuoda arjen puuhiin helpotusta ja turvaa. Kyläradio voi
parhaimmillaan vahvistaa sekä kyläläisten arjen turvaa ja hyvinvointia että kyläyhteisöä
ja kyläidentiteettiä.
Kyläradio koostuu kyläläisten radiopuhelin asemista eli kotiasemista ja kannettavista radioista. Niistä
muodostuu kylän sisälle viestintärinki. Kylässä voi olla niin sanottu johtokeskusasema eli
joke, joka voi toimia viestintäyhteydessä suoraan esim. pelastuslaitokselle