Filosofin opinnot
"Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. ... Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itse aiheutettua tämä alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättäväisyyden ja rohkeuden puute käyttää järkeään ilman johdatusta. ... Valistuksen tunnuslause on siis, käytä rohkeasti omaa järkeäsi." (Immanuel Kant)
Filosofia tieteiden äitinä tarjoaa mitä parhaimmat välineet kriittisen järjen ja älyllis-inhimillisen kehityksen perustaksi. Filosofia käsitteenä johdetaan kreikan kielen sanoista filia ja sophia. Filosofialla näin kirjaimellisesti luettuna tarkoitetaan viisauden ystävyyttä, tai rakastamista.
Tämä sivu on tarkoitettu tukemaan ajattelun kehittymistä Tampereen akateemisessa ympäristössä. Toivottavasti siitä on apua ja hyötyä!
"Filosofiaa ei ole tutkittava varmojen vastauksien löytämiseksi sen ongelmiin, koska mitään tiettyjä vastauksia ei yleensä voi tietää tosiksi, vaan pikemminkin ongelmien itsensä vuoksi; koska nämä ongelmat laajentavat käsitystämme siitä, mikä on mahdollista, rikastuttavat intellektuaalista mielikuvitustamme ja vähentävät dogmaattista varmuutta, joka sulkee mielen spekulaatiolta; mutta ennen kaikkea siksi, että filosofisen mietiskelyn kohteena olevan universumin suuruuden vuoksi myös sielu kasvaa suureksi ja kykenee saavuttamaan yhteyden maailmankaikkeuden kanssa, joka on sen korkein hyvä." (Bertrand Russell)
Filosofian opiskelu Tampereen yliopistossa
Filosofian oppiaine tarjoaa monipuolisesti erilaisia kursseja ja opintomahdollisuuksia.
Tietoa filosofian tutkinto-ohjelman opintovaatimuksista ja tutkintorakenteesta saa Tunin sivuilta Filosofian koulutus ja ajankohtaisen opetustarjonnan Moodle-alueelta.
Opiskelukäytännöt, neuvonta ja apu
Opiskelu yliopistossa voi olla enemmän tai vähemmän itsenäistä riippuen kurssien tasosta. Kuitenkin oletuksena on, että yliopistossa opiskeleva opiskelija kykenee itsenäiseen opiskeluun ja kantaa vastuun omista opinnoistaan. Lähtökohtaisesti yliopisto tarjoaa minimimäärän opinto-ohjausta kaikille opiskelijoille, mikä tarkoittaa ensimmäisen lukukauden alussa käytäviä orjentoivia opintoja, joissa käsitellään opiskeluun liittyviä perusasioita ja laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta keskustellaan tutkinto-ohjelmavastaavan kanssa.
Eri tieteen aloilla ja kurssijärjestäjillä on erilaisia käytäntöjä ja toimintamalleja kurssien suorittamisen suhteen. Alla esimerkkejä ja kuvauksia useimmista tunnetuista kurssien suorittamistavoista.
Luentokurssit ja niiden tenttiminen: Tämä on yleisin opintopisteiden suorittamistapa. Tavanomaisin luentokurssin järjestämistapa on se että kurssin järjestäjä luennoi tietyn tuntimäärän opiskelijoille ja kurssin päätteeksi järjestetään luentokuulustelu, eli tentti, luentojen ja niiden aikana jaetun materiaalin pohjalta. Kurssin suorittamiseksi saatetaan vaatia luennoilla läsnäoloa, mutta jos näin ei ole, vain tenttimenestys tai muu vaihtoehtoinen suoritustapa vaikuttaa kurssin arvosteluun. Usein kurssin suorittamiseksi saatetaan myös vaatia tietyn kurssikirjallisuuden hallitsemista ja sen tenttimistä luontojen kanssa samanaikaisesti. Lisäksi kurssin suorittamiseksi saatetaan vaatia harjoitusten suorittamista kurssin aikana.
Luento- ja oppimispäiväkirja: Yleensä nähdään vaihtoehtoisena luentokurssin suorittamistamistapana tentin sijaan, mutta sitä voidaan vaatia myös tentin lisäksi. Useimmiten oppimispäiväkirja toteutetaan siten, että opiskelija kirjoittaa 0,5-1 sivua tekstiä jokaisen luennon jälkeen siten että hän reflektoi luennolla heränneitä ajatuksistaan käsitellyistä aiheista ja mahdollisesti aiemmin luetusta kurssikirjallisuudesta.
Kirjatentti: Kirjatentti on kätevä tapa suorittaa opintopisteitä. Tämä suoritusmuoto voi mahdollistaa hyvinkin nopean opintopisteiden suorittamisen, riippuen kurssille määrätystä kirjallisuudesta. Perusajatus onkin simppeli: luet määrätyt kirjat, varaat yliopiston sähköisestä tenttipalvelusta tentin tekoajan ja käyt suorittamassa sen yliopiston sähköisen tenttimisen tietokoneluokassa (A203d tai B4122). Jos sinulla on kuitenkin antipatioita yliopiston sähköistä tenttipalvelua kohtaan, on kirjatenttejä sopimuksesta (ota yhteyttä kurssin vastuuopettajaan, jonka saat selville kurssin tiedoista) mahdollista suorittaa myös käsin paperille kirjoittaen.
Essee: Essee on ikään kuin pienimuotoinen tutkielma, jonka sisältö muodostaa selkeästi jäsennellyn ja rajatun kokonaisuuden, jossa jäsentely heijastaa vastaajan kokonaisvaltaista ymmärrystä valitusta aiheesta. Opintojakson suorittamisesta esseellä ja esseen aiheesta on aina sovittava jakson vastuuopettajan kanssa. Joskun luentokurssin voi tentin sijaan suorittaa esseellä, jolloin kurssin opettaja vastaa esseen ohjeistuksesta ja arvostelusta. Filosofian esseeohje
Seminaarit: Opintosuorituksiksi tarkoitettuja seminaareja on pääsääntöisesti kahta tyyppiä: Proseminaarit ja muut seminaarit, joihin liittyy kirjoitettu seminaariesitelmä, lyhyt alustus, toisen seminaariesitelmän opponointi sekä osallistuminen keskusteluun. Työseminaareissa taas käsitellään tyypillisesti vain yhtä seminaarin vetäjän valitsemaa klassikkotekstiä tai muutamia temaattisesti toisiinsa liittyviä lyhyitä artikkeleita. Työseminaareihin voi liittyä myös käsiteltäviin teksteihin johdattavia luentoja. Seminaarit perustuvat yhteiselle oppimisprosessille, jossa kurssille osallistuvat opiskelijat tarkastelevat yhdessä seminaarimateriaalia. Seminaarin menestyksekkääseen suorittamiseen kuuluu alustaminen ja osallistuminen keskusteluun. Myös muita suorituksia kuten esseetä ja/tai tenttimistä saatetaan vaatia.
Kielijelppi - ohjeita akateemiseen kirjoitus- ja puheviestintään
Lukupiirit
Aatoksessa järjestetään ahkerasti lukupiirejä, joihin osallistumalla saa uuden opin lisäksi myös opintopisteitä. Täältä lisää tietoa.
Lukupiirit ovat oivallinen keino erityisesti filosofisten tekstien omaksumiseen – niin varsinaisen opiskelun kannalta kuin uusia näkökulmia avaavana lukutapana. Mikäli et aikaisemmin ole ollut mukana piireissä, voit aloittaa perehtymisen lukemalla Ilmari Kortelaisen kirjoittaman tekstin Lukupiirien luonne.
Valinnaiset opinnot
Tampereen yliopistossa opiskelevilla henkilöillä on vapaa sivuaineoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija saa opiskella pääaineestaan riippumatta kaikkia muita oppiaineita sivuaineenaan, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Osa opinnoista on kumulatiivisia, eli ne edellyttävät tiettyjen opintosuoritusten/kurssien suorittamista ennen kyseisten opintojen/kurssien aloittamista (Tarkista kunkin opintojen kohdalla vaatimukset/edellytykset opinto-oppaasta.).
Filosofian kandidaatintutkinnoon sisältyy 60 opintopistettä valinnaisia sivuaineopintoja. Sopivan sivuaineen löytäminen voi olla vaikeaa. Akateemiset oppialat poikkeavat varsin merkittävästi lukio-opetuksesta ja siksikin sopivan sivuaineen etsiminen saattaa tuntua tuskastuttavalta. Sivuaineen olisi hyvä olla omia opintoja tukeva ja omia opintoja järkeväksi kokonaisuudeksi täydentävä ja itselle mielekäs. Eräs hyvä tapa sopivan sivuaineen etsimisessä on:
1. Aluksi lukea eri tiedekuntien tutkinto-ohjelmien kuvauksia oppiaineista ja miettiä mikä niistä voisi olla itselle mielekäs ja omia opintoja järkeväksi kokonaisuudeksi täydentävä.
2. Perehtyä tutkinnon opinto-oppaaseen ja opintotarjontaan. Tässä vaiheessa kannattaa myös ottaa yhteyttä oppiaineen tutkinto-ohjelmavastaavaan.
3. Kokeilla sivuaineen opintoja. Sekin tieto, ettei oppiaine ollut mielekäs sivuaineeksi on myös arvokasta tietoa sivuaineen metsästämisessä.
Joka tapauksessa potentiaalisen sivuaineen opintoja suunnitellessa kannattaa olla yhteydessä oppiaineen tutkinto-ohjelmavastaavaan. Sivuaineesta ei ole myöskään syytä tehdä liian suurta mörköä itselleen. On varsin tavallista että suunnitelma opintojen etenemisestä muuttuu.
Kandidaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin (60op) on sisällytettävä ainakin yksi vähintään 20op:n laajuinen opintokokonaisuus, joka voi olla jokin oman tiedekunnan eri teema-alueista tai muiden tutkinto-ohjelmien tarjoamista valinnaisista opinnoista (joko omasta tai muista tiedekunnista.)
Maisterin tutkinto-ohjelman valinnaisiin opintoihin (40op) voi sisältyä lisää muiden oppiaineiden opintoja tai filosofiaa. Niihin voi myös sisältyä harjottelua ja urataitoja, tosin vain enintään 10op.
Kokemuksia valinnaisista opintokokonaisuuksista:
Matematiikka: Kehittää abstraktia ajattelua ja ymmärrystä käsitteistä kuten esimerkiksi "mahdollisuus", "ekstensio" (totuuden mukainen soveltuminen), "seuraaminen", "joukko", "konsistenssi" ja "luokka". Matematiikan opinnoista saa valmiuksia käyttää erilaisia päättelyjärjestelmiä ja vertailla päättelyjärjestelmiä ja struktuureja keskenään. Matematiikan opiskelu tukee myös modernin analyyttisen filosofian ymmärtämistä.
Yhteiskuntatutkimus: Kehittää käsitystä ympäröivästä sosiaalisesta todellisuudesta ja erityisesti yhteiskunnassa vallitsevien rakenteiden olemusta, syitä ja vaikutuksia meidän arjen elämässä. Yhteiskuntatutkimuksessa on tarkennuslasin alla erityisesti kansalaiset ja nämä ympäröivät rakenteet, kuinka ne suhteutuvat. Yhteiskuntatutkimus on hyvä vaihtoehto käytännöllisen filosofian opiskelijoille ja erityisesti yhteiskuntafilosofiasta kiinnostuneille, kun pystyy käsittämään sosiaalista todellisuutta käytännöllisellä tasolla ja sen tekijöitä: kansalaisia, meidän intersubjektiivisia suhteita sekä sosiaalisen todellisuuden rakenteita.
Perusopinnoissa on yhteiskuntatutkimuksen eri alojen johdantokursseja, joista voi kiinnostua omaan alaan. Aineopinnoista sitten löytyy alojen omia kursseja. Yhteiskuntatutkimuksen kursseilla luetaan paljon artikkeleita, kirjoitetaan yleensä lyhyitä esseitä ja tehdään oppimispäiväkirjoja.
Aineenopettajakoulutus
Tampereen yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta tarjoaa mahdollisuuden eri opetettavien aineiden pääaineopiskelijoille opiskella aineenopettajksi. Aineen opettajan opintojen (60op) opiskelu kestää noin yhden lukuvuoden. Aineopettajan pätevyyden opiskeluun sisältyy teoreetisia opintoja sekä opetusharjoitteluja oppilaitoksissa.
Aineenopettajan pedagogiset opinnot.
Opiskelijavaihto ja harjoittelu
Työharjoittelu
Filosofian tutkinto-ohjelman opiskelijoiden on mahdollista hakea työharjoittelutuella työharjoitteluun. Työharjoittelun voi tehdä omien mieltymysten mukaisesti Tampereella oman filosofian laitoksella tai vaikka Turkissa sotilasasianajotoimistossa.
Opiskelijavaihto
Korkeakouluopintojen aikana kannattaa lähteä ehdottomasti vaihtoon ulkomaille hakemaan kansainvälisiä kokemuksia, kohtaamisia ja näkemyksiä. Opiskelijavaihto ei pelkästään ole hieno henkilökohtainen kasvattava kokemus, vaan sillä saattaa myös olla tulevaisuuden työelämärelevanssia. Lisää infoa vaihtokohteista ja kansainvälisyydestä opinnoissa Opiskelun oppaassa.
Mitä opintojen jälkeen?
Filosofian tutkinto ilman aineenopettajakoulutusta ei valmista suoraan mihinkään tiettyyn ammattiin, mutta antaa mahdollisuuden kehittää sellaisia taitoja, joita arvostetaan työelämässä.
Töissä.fi -palvelussa pääset tutustumaan, minkälaisiin tehtäviin korkeakoulutetut ovat sijoittuneet tai minkälaisilla opinnoilla tiettyihin tehtäviin tavallisimmin päädytään.
Filosofian opiskelijalle hyödyllisiä linkkejä
The Stanford Encyclopedia of Philosophy, Akateemisilla standardeilla toimiva filosofisten aiheiden tietoarkisto.
http://filosofia.fi/ on suomalainen filosofinen internet-portaali. Se toimii ajankohtaisen tiedon välittäjänä, yhteydenpitokanavana, tienä verkkofilosofiaan, johdatuksena suomalaisen filosofian historiaan sekä digitaalisena arkistona. Portaali palvelee sekä tutkijoita että filosofiasta kiinnostunutta laajaa yleisöä. Sivustolta löytyy myös likkikokoelma, tarkastetuista lähdemateriaaleiksi kelpaavista internetsivustoista.
Marxist Internet Archive, tarjoaa valikoiman marxilaisista kirjailijoista ja heidän julkaisuistaan, useilla eri kielillä, myös suomeksi.