Labra

Testattu seos (lasipöly-puhdistettuvesi) johtaa melko hyvin sähköä sen sisältämän metallin myötä. Tämän yksittäisen testin pohjalta on kuitenkin vaikea keksiä hyötykäyttökohdetta sähkönjohtavuuteen perustuen ja tällaisen materiaalin hyötykäytöstä sähköteknisessä käytössä ei löytynyt esimerkkejä. Taulukossa ei ole mittaustulosta sähkönjohtavuudelle 10 grammalle lasipölyä 100 millilitrassa puhdistettua vettä, mutta 7 grammalle 70 millilitrassa saatu tulos vastaa suhteessa samaa luokkaa eli myös noin 53 µS/cm.

Lasipölyn pH on melkein 10 eli se on melko emäksistä. Esimerkiksi betonissa emäksisyys ei haittaa sillä se suojaa raudoitusta korroosiolta (lähde). Yhtenä potentiaalisena hyötykäyttökohteena olevan Foamit- vaahtolasin suunnittelu ja rakennusohjeessa (sivu 7) on kerrottu teknisissä ominaisuuksissa vaahtolasin mitoitusarvollisen pH:n olevan 10 eli tämä lasipöly voisi olla samaa luokkaa. Lisätutkimuksia tulisi soveltuvuudesta kuitenkin tehdä (ja alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus olikin)

Lasipölyn sekoittumista veteen testattiin laittamalla lasipölyä dekantterilasiin, jossa oli puhdistettua vettä ja sekoittamalla. Seoksen annettiin olla puoli tuntia, jonka jälkeen sitä tarkasteltiin: Suurin osa lasipölystä oli sakkaantunut dekantterilasin pohjalle, mutta vesi oli kuitenkin hieman samentunut. Johtopäätöksenä oli siis huono sekoittuminen.

Mikroskopoinnin avulla pyrittiin saamaan yleiskuva tasalaatuisuudesta ja raekoosta. Raekokoa oli kuitenkin tarkoitus tutkia tulevilla laboratoriokerroilla lisää ja tällä kerralla todettiin, että lasipöly on pientä ja laadultaan karkeaa sisältäen myös metallia, mikä johtuu tietysti lasikuulapuhallusprosessista. Tieto raekoosta olisi hyötykäyttökohteen kannalta tärkeä tietää sillä pöly voi olla esimerkiksi joihinkin prosesseihin liian hienojakoista ja taas toiseen käyttöön sopivaa.

Lasipölystä selvitettiin magneettisen metallin määrä karkeasti ottamalla sitä 10 grammaa, levittämällä se tasaisesti alustalle ja seulomalla sauvamagneetin avulla. Määräksi saatiin noin 0,0116 g/10 g eli 1,16g/kg. Metallin määrä lasipölyssä voi toimia rajoittavana tekijänä, esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa sitä käytettäisiin suoraan esimerkiksi maarakentamisessa. Tulisi siis tarkastella mahdollisia rajoituksia. Mahdollista on myös, että metalli erotettaisiin lasipölystä esimerkiksi tehokkaalla magneetilla ja sitten hyödynnettäisiin näitä materiaalina erikseen. On otettava kuitenkin huomioon, että lasipölyssä voi olla myös ei magneettista metallia.

Koitimme sulattaa lasipölyä pienen määrän laboratoriossa, mutta käytössä ei ollut soveltuvaa välineistöä, jolla olisi saavutettu tarpeeksi suuri lämpötila. Seuraavana suunnitelmana olikin, että olisimme menneet sulattamaan lasipölyä käyttötarkoitukseen soveltuvalla uunilla, mutta koronatilanteen myötä emme tätä päässeet tekemään. Sulattamisen myötä olisi saanut ideaa esimerkiksi muovailtavuudesta.