Rauhalan synty...

Majatalosta matkustajakoti 

Majataloista tuli matkustajakoteja, kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset. Matkustajakodeille tuli uusia paloturvallisuus vaatimuksia. Näiden vaatimusten takia vanha Lauttarannan  majatalo ei voinut jatkaa enää matkustajakotina. Myllykoskelle rautatieaseman viereen Lilja rakensi varta vasten matkustajakodiksi suunnitellun Rauhalan vuonna 1934. 

Matkustajakoteja varten tehtyjen tyyppipiirustusten mukaan maahamme rakennettiin 1930-luvulla muitakin samanlaisia matkustajakoteja. Rakennuksen koko on noin 200 m2. Alakerrassa on kaksi liikehuoneistoa, joista toiseen tuli ruokala ja kahvila. Yläkertaan tuli 5 matkustajahuonetta. Rakennuksen alakerran liikehuoneissa on aikoinaan toiminut mm rautakauppa, autokoulu ja valokuvaamo. 

Sodan aikana Rauhala majoitti päämajan linnoitustoimiston esikuntaupseereita. Kultaisella 50-luvulla talossa on majaillut mm. Mannerheimin morsian sekä kiertävä komediateatteri Punainen Mylly. Teatterilaisten mukana talossa vierailivat mm. Olavi Virta ja Tapio Rautavaara sekä muita rillumarei-muusikkoja. Paikkakunnalla muusikkopiireissä tunnetuksi tuoli kansakoulunopettaja Juha Vainio, joka toimi opettajana Myllykoskella 1960-luvulla. 

Nakari aloitti majatalon ja ruokalan pidon vuonna 1935. Hän myi talon Juutille 1955, joka myi sen Emil Mölsälle 1956. Mölsä oli aloittanut majatalon pidon jo Pielavedellä 1951. Majatalossa asui ulkomaisia sirkustaiteilijoita, saksalaisia turisteja ja mm. Tampellan kouluttamat turkkilaiset paperityömiehet. 

Majatalo loikin otollisen maaperän majatalon lapsien kansainvälistymiselle. Majatalon Pekka-poika teki lapsena "Pääkallo"-nimistä lehteä, joka kertoi Papua-Uuden Guinean asukkaista. Pojan palattua ulkomailta, hänen äitinsä antoi pojalle käteen tuon samaisen lehden. Sitä selaillessaan poika huomasi lapsuuden unelmiensa toteutuneen, sillä hän oli matkustellut juuriniillä seuduilla, joista tuossa lehdessä oli lapsena kirjoitellut.

Emil Mölsä kuoli 1966, jonka jälkeen hänen leskensä Eva Partanen piti majataloa kuolemaansa saakka 2006. Eevan unelmana oli oma koti ja hänen elämäntehtäväkseen tuli matkustajakoti. Tämän jälkeen majataloa hoiti Kyösti Mölsä vuoden 2008 loppuun. Vuonna 2009 majataloa hoiti Ida Mölsä. Vuonna 2010 majatalo on toiminut kesähostellina, jossa majatalonpidosta on vastanut jo kolmas sukupolvi; Maria, Magda, Mikael  Elias ja Hilda.

Pekka unelmoi aikoinaan valokuvauksesta. Nykyään hän opettaa valokuvausta nuorille joilla on sama unelma, kuin itsellään 14 vuotiaana. Unelmat voivat todellakin käydä toteen, mutta mitään ei synny ilman ponnisteluja. Isoäidin mallin mukaan majatalo antaa uudelle sukupolvelle nyt mahdollisuuden kokeilla yrittämistä ja itse huomata, että tuloksia syntyy vain kovalla työllä.

Matkustajakodit ovat loppumassa omistajiensa kuollessa. Ne ovat olleet pitäjilleen elämäntehtävä. Harva majatalo on säilynyt toisen tai kolmannen sukupolven voimin. Ne elävät enää vanhempien muistoissa ja Kaurismäen elokuvissa. Majatalojen asiakkaat asuvat nykyään hostelleissa. Onneksi menneiden aikojen nostalgiaan ja historian havinaan pääsee vielä tutustumaan muutamassa jäljellä olevassa matkustajakodissa. Varokaa yöpymästä matkustajakodissa, sillä tähän kokemukseen voi jäädä koukkuun;)

Rauhala on tänä päivänä elävä museomajatalo, jonne tullaan rauhoittumaan ja lepäämään 50-luvunmenneen ajan kiireettömään tunnelmaan.



Comments