Sauna

Ilo irti saunomisesta

Suomen Saunaseuran kunniapuheenjohtaja, lääkäri Lasse Viinikka pitää saunomisen myönteisiä vaikutuksia ensi sijassa psyykkisinä. Tässä ovat hänen vinkkinsä miellyttävään saunakokemukseen:

Täydellä vatsalla ei kannata saunoa, sillä se on epämiellyttävää. Saunassa pintaverisuonet laajenevat. Sydämen pumppaamasta verestä menee ihoon jopa 70 prosenttia. Verta tarvittaisiin myös ruoansulatuksessa.

Yksin tai seurassa, se on makuasia ja riippuu myös tilanteesta. Mukavassa seurassa on kiva saunoa, mutta kannattaa kokeilla löylyjä joskus yksinkin.

Varaa aikaa

Kiireinenkin saunominen on parempi kuin ei saunomista ollenkaan. Jos haluaa täyden nautinnon, täytyy varata aikaa. Yleensä saunan jälkeen ei tehdä mitään. Lepäillään ja mennään nukkumaan.

Saunassa kannattaa käydä niin usein, kun se tuntuu mukavalta. Terveydellisiä rajoituksia ei ole.

Iho ei kuivu runsaassa saunomisessa, kuten jotkut epäilevät. Ihon kosteutta säästävä kerros vahvistuu. Toistuva saunominen parantaa herkkää ihoa, kunhan ei käytä kuivaavia saippuoita.

Saunapuhdas iho voi olla hiukan puhtaampi kuin pelkän suihkun jälkeen, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä. Hikoillessa hikirauhasen ulostuloaukot puhdistuvat.

Juo riittävästi

Jos harrastaa lenkkeilyä, se sopii ennen saunaa. Rasituksen jälkeen sauna tuntuu vielä muhevammalta. Juoksun jälkeen pitää juoda.

Saunajuomaksi riittää hyvä vesi. Tavallisen harrastajan ei tarvitse kompensoida menetettyjä suoloja. Jos nauttii alkoholia, ei sen jälkeen pitäisi mennä löylyyn.

90° riittää

Saunan lämpö on sopiva, jos se tuntuu hyvältä. Tämän suomalaiset tietävät. Kokemattomalle ulkomaalaiselle sopiva peukalosääntö ylärajaksi on 90 astetta ja kymmenen minuuttia.

Löylyn jälkeen voi vilvoitella. Löylyssä käyntiä ja vilvoittelua voi toistaa useaan kertaan. Niin pitkään kuin mukavalta tuntuu.

Kylmään veteen, varsinkaan avantoon, ei suoraan löylystä kannata hypätä. Verenpaine nousee hetkellisesti korkeaksi. Elimistöä voi tasapainottaa hetken aikaa viileässä ulkoilmassa.

Kasvot edellä veteen hyppääminen lisää sydämen rytmihäiriön vaaraa.

Saunan vaikutukset tuntuvat muutaman tunnin. Se voi parantaa unta. Hyvän yön jälkeen nousee virkeämpänä. Sen pitemmälle hyvän olon tunteet eivät jatku.

Muista

Kuumeessa tai flunssaisena ei pidä mennä saunaan. On mahdollista, että elintoimintojen kiihtyminen lisää sydänlihastulehduksen vaara.

Lapsen voi viedä saunaan, mutta hänen oloaan täytyy tarkkailla. Lapsi kestää lämpöä aikuista heikommin. Hänellä on eristäviä rasvakerroksia vähemmän ja ihon pinta-ala vartalon tilavuuteen verrattuna on aikuista suurempi. Lämmön vaihtuvuus on voimakkaampaa.

Ihon hikoilu kypsyy vasta murrosiässä.

Lähteet: 
Reijo Hietala: Sauno mies, sauno – se hoitaa sydämen terveyttä. Satakunnan kansa 25.6.2016
Tanjaniina Laukkanen, MSc; Hassan Khan, MD, PhD; Francesco Zaccardi, MD; Jari A. Laukkanen, MD, PhD: Association Between Sauna Bathing and Fatal Cardiovascular and All-Cause Mortality Events (2015). JAMA Internal Medicine.


Hikikylpykulttuuri








Sauna merkitsee suomalaiselle rentoutumista ja meditaatiota. Saunan lämpö käynnistää hoilun ja rentouttaa lihaksia.  Iho puhdistuu epäpuhtauksilta. Sauna lievittää lihaskipuja ja alentaa verenpainetta. Täydellinen rentoutuminen, antaa tunteen meditaatiosta, aika pysähtyy ja stressi unohtuu. 

Kautta aikojen eri kulttuureissa ihmiset on harrastaneet hikikylpyjä eri muodoissaan. Niiden tarkoitusta on perusteltu erilaisin syin kuten:

  • uskonnolliset seremoniat
  • parantava vaikutus
  • ruumiillinen puhdistus
  • rentoutuminen
  • meditaatio
  • kylpyläelämä

Suurin osa pohjoisten metsien asukkaista Euroopassa, Pohjois-Aasiassa, Pohjois-ja Etelä-Amerikassa ovat käyttäneet hikikylpyjä muodossa tai toisessa.

On olemassa monenlaisia hikikylpyjä kuten Roman balneae ja thermae, turkkilainen hammam, Pohjois-Amerikan intiaanien "hikimajat", temascal Meksikossa ja Guatemalassa, japanilainen kuumavesiallas sentoo ja o-furo, Venäjän Bania, Islannin kuumat lähteet ja Suomen saunat. 

Keski-Euroopan ammekylpylät ja Romalaiset saunat kiellettiin kirkon vaatimuksesa keskiajan jälkeen. Kylpylaitoksia syytettiin yleisestä siveettömyydestä. Vain syrjäisillä alueilla, kuten Pohjois-Venäjällä, Virossa ja Suomessa ei kylpykulttuuri on jatkunut keskeytymättä.

SAUNA JA TERVEYS

Saunaa on aina pidetty energian ja terveyden lähteenä Suomessa. Saunassa on aina ollut osa suomalaista elämänmuotoa. Siellä on synnytty, parannettu sairauksia ja kuoltu. Vanhan uskomuksen mukaan tauti ei parane, jos perinteiset lääkkeet viina, terva tai sauna ei auta.

Saunan vaikutuksia on tutkittu pari sataa vuotta. Terveelle ihmiselle ei löylyistä ole vaaraa, vaan pikemminkin se antaa miellyttävän, rentouttavan ja virkistävä kokemuksen, josta hyötyy sekä kehon että mieli. Se puhdistaa ihon huokoset, lievittää kipuja ja särkyjä ja parantaa unen laatua. Voit mennä saunaan niin usein kuin haluat, viipyä siellä niin kauan kuin hyvältä tuntuu ja toistaa löylyssä käynnin niin kauan kuin se tuntuu miellyttävältä.  

Erityistä huomiota saunomiseen pitää kiinnittää, kun on saunoja ei ole terve. Vaikka saunomisella on terveysvaikutuksia, kaikille se ei sovi. Saunominen alentaa verenpainetta, joten se helpottaa korkeasta verenpaineesta kärsiviä. Matala verenpaine pyörryttää. Kun pyörryttää pitää siirtyä vilvoittelemaan. Kun saunojalla on esimerkiksi sydänsairaus, korkea verenpaine, astma tai ihosairaus, kannattaa konsultoida saunomisesta lääkäriä. Maltillinen saunominen sopii useimmille. Tämä tarkoittaa löylylämpötilaa alle 90 ° C  ja vältetään nopeita lämpötilan muutoksia. Myös lapset ja raskaana olevat naiset voivat turvallisesti saunoa, mutta mieluummin hieman alemmassa lämpötilassa noin 70 ° C .

Saunaa tulisi kokonaan vältettää, silloin kun on korkea kuume, tulehdussairaus, avoimia haavoja tai muita vammoja. Jos on tarttuva tauti pitäisi kylpeä vain omassa saunassaan. Myöskään alkoholin vaikutuksen alaisena ei pitäisi mennä saunaan, eikä ole mitään näyttöä siitä, että sauna auttaisi krapulaan.

SAUNOMISOHJEET

Jätä vaatteet huoneesi ja käytä kylpytakkia, sillä jälkihikoilu kastelee vaatteet. Muista vaihtovaatteet. 

Käy suihkussa ennen löylyä. Tämä on kosteuttaa ihoa ja poistaa hajut, jotka eivät kuulu saunaan. Käytä laudeliinaa tai pyyhettä löylyssä.

Suositeltava lämpötila on 70-90 ° C. Aluksi ilma saa olla kuivaa. Kun hiki nousee pinaan,lisätään ilman kosteutta heittämällä vettä kiville. Vihtaa ei suositella ensimmäisellä löylykerralla, koska iho ei ole vielä pehmennyt riittävästi.

Lähde löylystä, kun olo tuntuu liian kuumalta ja mene suihkuun ja käy vilvoittelemassa huoneenlämmössä tai ulkona. On hyvä juoda janoon, mutta vältä alkoholia saunassa.

Toinen löylykerta pitäisi jo olla kosteampi kuin ensimmäinen. Nyt voit käyttää vihtaa. Se tuntuu parhaalta riittävässä kosteudessa, joten heitä myös löylyä. Huomioi muut kylpijät. Muista kysyä lupaa – varsinkin lapsilta.

Vilvoittele uudelleen. Toista löyly-vilvoittelu niin monta kertaa kuin tuntuu hyvältä. Käytä vihtaa mielesi mukaan. Monille kaksi kierrosta yleensä riittää.

Löylyn pehmittämä iho puhdistuu helposti. Pesun jälkeen itse voit palata löylyyn, nyt mieluiten alemmissa lämpötiloissa. Lopuksi huuhdotaan virkistävässä suihkussa.

Kuivaa itsesi pyyhkeellä tai vain istumalla pukuhuhuoneessa. Ihanteellista on palata taloon kylpytakissa. Saunan jälkeen on hyvä käydä makuulleen, rentoutua ja juoda riittävästi. 

Comments