Tekijä: Maria Lyytikkä (2012)
Vuohta sanotaan köyhän miehen lehmäksi, sillä se pystyy käyttämään ravinnokseen luonnon antimia kuten puiden ja pensaiden lehtiä sekä varpukasveja paremmin kuin muut kotieläimet. Kutun ei tarvitse poikia joka vuosi tuottaakseen maitoa, on myös neitsyt lypsäjiä, eli eivät ole kertaakaan poikineet ja tuottavat silti maitoa.
Suomenvuohi voi olla väriltään musta, valkoinen, harmaa tai kirjava sekä nupo tai sarvellinen. Aikuinen kuttu painaa noin 40-60 kiloa ja pukki 50-70 kiloa.
Ammattimaisesti kasvattavia vuohitiloja on vähän Suomessa ja jonkin verran on harrastajakutun pitäjiä. Vuonna 2011 vuohien lukumäärä oli Suomessa 4900 kpl. Vuohirekisteri tuli käyttöön vuonna 2007.
Etelä-pohjanmaalla on eniten vuohitiloja, siellä missä on vuohimaidon vastaanottaja eli Jalasjärvellä sijaitseva Juustoportti. Jos maitoa ei tuonne saa, jää vaihtoehdoksi jatkojalostaa tuote itse.
Pienen eläinmäärä luvun vuoksi vaarana on että vuohet ovat kohta sukua toisilleen, kuin myös siitospukkien määrä on vähäinen Suomessa.
Haastattelin harjoittelupaikkaani Saloniemen tilaa , joka sijaitsee Laitilassa. Tilalla kasvatetaan suomen alkuperäisrotuja vuohia joita on noin 180 kpl, joita lypsyssä on n. 120 sekä itä- ja länsisuomenkarjaa noin 40 kpl, joista tällä hetkellä lypsyssä 16 . Tilalta löytyy myös muutama suomenhevonen. Tila siirtyi luomutilaksi toukokuussa 2012.
Suomenvuohia on tilalle ostettu eri karjoista vuosina 1995-1997, joten tällä hetkellä kaikki ovat omia kasvatteja. Siitospukkeja ostetaan ainoastaan muualta.
Maito jatkojalostetaan tilalla, tuotteita mitä vuohenmaidosta tehdään on gouda- ja vetajuusto, rahka, chevre ja herajuusto. Tuoremaitoa myös myydään.
Saloniemen tila, 2012. Valokuva: Maria Lyytikkä
Kesäisin kutut ovat laitumella, myös kilit ja joutilaat pääsevät ulos. Talvisin ne ovat kylmäpihatossa ryhmäkarsinoissa. Siirtelyapuna toimii tilan kolme paimenkoiraa kaksi Bordercollieta sekä Australiankelpie. Lypsylle kutut tulevat mielellään, onhan utareet täynnä ja ovat myös tottuneet tiettyihin lypsyaikoihin. Myöhästyneestä lypsystä kutuilta saa kyllä huudot niskaan. Lypsy tapahtuu 30 paikkaisella asemalla, jossa kahdeksaa kuttua pystytään lypsämään samaan aikaan. Lypsyn aikana kutut saavat myös lisäruokaa.
Ruokintana tilalla on aperuokinta mikä on sama kutuille ja lehmille. Tämän myötä tilan tuotokset ovat kasvaneetkin. Aperuokinnan myötä rehujen hyötykäyttö on parantunut, ennen kutut vetivät paljon säilörehua alleen.
Kuttujen sorkat hoidetaan muutaman kerran vuodessa, samalla lyhennetään takajalkojen karvoja.
Tilan pukkikilit kasvatetaan vuoden ikäisiksi, jonka jälkeen ne viedään teurastettavaksi Lallin lampaaseen. Lihasta tehdään mm. juustowurstia joka muodostuu vuohenlihasta ja goudajuustosta.
Aaltonen Uma (2005). Kuttu ja kutunpito. Otava, Keuruu
Hassinen Kirsti (2006). Maatiaisten matkassa. Maahenki Oy, Helsinki
Matilda. Maataloustilastot. Kotielänten lukumäärä 3.10.2012
Wikipedia, Vuohi 3.10.2012