Juva ja Puumala

Kaijansalon puustelli

Uuno Aleksanteri Korppinen (kuvassa) on syntynyt Juvalla, silloisessa Viipurin hiippakunnassa 24.2.1886. Kuollut 5.7.1941 Puumalassa. Viljelystilallinen Puumalan kirkonkylän Kaijansalon kylästä.

Isäni on Uuno Aleksanterin poika.

Vanhempieni taustat ovat isän puolelta Puumalan Kaijansalon kylästä. Ja äidin puolelta Juvan Häkkisensalon kylästä. Äitini oli omaa sukuaan Hämäläinen. Molempien syntymävuosi on 1913.

Iso-isieni nimet olivat Uuno Aleksanteri( Uno Aleksanteri) Korppinen (kuvassa) s.24.4.1886 Juvalla Männynmäellä

ja Pietari(Petter Johan) Hämäläinen (ei kuvaa) s. 22.5.1874 Juvalla (Randois). Haudattu 1930-luvulla Juvalle yhteishautaan.

Vanhoja taustatietoja Uuno Aleksanterista ja Johanna Lintusesta

Huomioitavaa on, että tietojen paikkansapitävyys on osittain muistikuvien varassa.

Kertomuksien mukaan Uuno Aleksanteri ja Johanna olisivat tavanneet toisensa Juvan Wehmaan kartanossa, jossa Uuno oli etumiehenä tai renkinä ja Johanna sisäkkönä.

Avioiduttuaan he hankkivat asuinsijakseen viljelystilan Puumalan Kaijansalosta.

“Kot'paekan”, jolla nimellä sitä kutsuttiin eli kaijansalon tilan historia on verraten nuori. Tila on lohkottu torpparilain mukaan. Kantatilana on oletettavasti ollut Valtion puustelli (ylimmät kuvat), kulkureitin Jääskestä tai Viipurista Juvalle- varrella. Tila on jaettu useampaan osaan. Jaosta jäljelle jääneen puustellipaikan omisti Purhosen suku. (Vanhaisäntä Emil Purhonen)

Kuvattu 2004 kesällä.Tila on nykyisinkin vielä yksityisessä omistuksessa.

Rakennukset ja pihapiiri on ikäänsä nähden säilynyt hyvässä kunnossa.

Ja tietääkseni kaikki rakennukset ovat kutakuinkin alkuperäisillä paikoillaan.

Kirjallisuudesta löytyy seuraava maininta: "Vuoden 1695 sotavoimien järjestelyissä määrättiin Puumalaan myös kaksi alipäällystön puustellia, nimittäin Puumalan komppanian majoittajan ( furiirin)ja Puumalan katselmuskirjan tarpeiksi asetetut virkatalot.

Majoittajan puustelliksi määrättiin Puumalan kirkonkylän Kaijansalon kylässä oleva, seurakunnan entisen kappalaisen Israel Itimaeuksen lesken omistama 7/16 manttaalin ja 3/4 veromarkan talo, jonka vuotuiseksi arvoksi oli määrätty 5 talaria 9 äyriä 22 11/20 penniä." Ko. kirjoitus kertoo lisäksi että puustelli olisi ollut kuitenkin autiona perustamisestaan lähtien aina luvulle 1730 asti. Furiireina mainitaan mm. 1719-1721 Anders Takkinen(Tack), 1724-1727 Johan Hollander ja hallintaoikeuden omistajana 1730-luvulla Carl Jack.

Mainitut herrat eivät ole saaneet aikaiseksi kuin"kyntöjä puolikkaista pelloista ja sekin jäänyt kylvämättä ja pienen pätkän aitaa." Tietojen mukaan Aders Takkinen alennettiin joidenkin rötösten takia kolmeksi kuukaudeksi sotamieheksi , eikä hän enää rangaistuksen jälkeen palannut hoitamaan vakanssiaan. Muuta mainintaa kirja ei puustellista tunne. On todennäköistä, että em. Kaijansalon puustelli on sama kuin Emil Purhosen omistama ns. Kaijansalon puustelli.

Kaijansalon kot'paekka

Isoäidit Ovat taas Johanna os. Lintunen (kuvassa) syntynyt 11.5.1886 Virtasalmella, kuollut 5.7.1959 Puumalassa

ja Amanda Honkanen (kuvassa), syntynyt 21.10.1876 Mäntyharjussa ja kuollut 28.1.1950 Puumalassa.

Pietari Hämäläisen (Amandan puoliso) isä oli Mooses Hämäläinen, syntynyt 1.5.1830 Juvan Karkiamaassa, ja äiti Maijastiina (Maria Christina) Kotro, syntynyt 10.3.1830 Juvan Sopalassa (Kammolassa).

Amanda Honkasen isä oli Sigfrid (Sipi) Honkanen, syntynyt 25.1.1838 Mäntyharjussa. Mahdollinen hautapaikka Juva. Amandan äiti on Maria Eskola Mäntyharjun Paistjärven kylästä, syntynyt 28.6.1845 Mäntyharjussa.

Kuollut 17.7.1921 Puumalassa

Juuret Juvalla

Juvalla on vaikuttanut myös aviopari torppari Abraham ja Ulrika (os. Lindborg s.1815) Korppinen.

Heidät on vihitty 6.8.1833 Juvalla, Abraham Paatelan kylästä ja Ulrika Turackalan kylästä.

Ulrikan suku on varmentamattomien tietojen mukaan Turun seudulta muuttanutta sotilassua.

Sukuhaara esiintyy tuolloin esiintyy Lindberg-nimisenä, ja syystä tai toisesta nimi on muuttunut Lindborgiksi.

(Huom.myös Limborg ja Limberg on kirjauksissa esiintyneet ko. nimien yhteydessä)

Heidän lapsiaan olivat:

(4.11.1833 Juvalla Maivalassa syntynyt Gustaf Adolf) merkintä kirkonkirjoissa epäilyttää .*Katso v.1850 syntynyt Gustaf Adolf

9.1.1835 Ruokalahdella syntynyt Emma Gustafa

17.11.1838 Sulkavan Ruottilassa syntynyt August Jeremias, joka on Uuno Aleksanterin isä. Avioliitosta Anna Katharina Schadewitzin kanssa.

15.8.1846 Juvalla syntynyt Abraham Wilhelm

*3.4.1850 Juvalla syntynyt Gustaf Adolf

1.1.1854 Juvalla syntynyt Gustafa

20.6.1858 Juvalla syntynyt Felix Johan.

Felixistä löytyy kirkonkirjoista seuraava maininta:

Jaakkimassa on vihitty 13.9.1887 Lahdenpohjan kylästä, renkimies, poikamies Felix Johan Korppinen ja Waarankylästä

Koulumestarin ottotytär Anni Pietrint:r Kaartinen.

Perheeseen on syntynyt lapset, 7.8.1889 Emil Johannes, 9.6.1896 Petter Arthur ja 30.10. 1897 Sanna Elina.

Lisäksi löytyvät lapset:

8.11.1854 Carl Johan, äiti piika Lena Sofia Korppinen, isästä ei ole kirkonkirjoissa mainintaa.

2.4.1858 Adam, äiti piika Helena Korppinen, isästä ei mainintaa

(C)HJK2009

Jos käytät tietoja luvatta yksityiskäyttöön, siirrät vastuun tietojen oikeellisuudesta kaikiltaosin itsellesi.

Kaikki julkiseen käyttöön kopiointi on kielletty.

Sukututkimukseen ja -selvitykseen sivuilla olevia tietoja käytettäessä :

Sukupuun sisältämät tiedot on vapaasti käytettävissä. Samoin vapaan tekstin sisältämät vastaavat tiedot.

Kerrotun taustatietotekstin, valokuvien ja henkilöhistorian siirtäminen sellaisenaan on kopiointia, johon tarvitset sivustojen ylläpitäjän luvan.

Ilmoitathan sivustojen ylläpitäjälle jos käytät sivustojen sisältämää aineistoa muuhunkin yksityiskäyttöön.

korppine1 (at) ren.to

Kaijansalon kotitila

1900 luvun alussa puustellista on eroitettu Korppisen suvulla ollut tila. Uuno Aleksanterin ja Johannan omistukseen siirtyessä n.10 hehtaarin maapalstalla on ollut vain pieni autiotorppa.

Rakennuksia enimmillään pihapiirissä oli päärakennus, aitta, navetta, sauna, riihi ja torikonjärven rannalla verkkovaja. Kuvia vuodelta 2004.

Alla olevassa kuvassa Johanna aitan rappusilla 1950 luvulla ja kasvokuva v.1959.

Ko. jaossa eroitettu Kaijansalon tila ei ole enää suvun omistuksessa. Viimeisin omistaja suvussa oli Vilho Korppinen 1960-luvulle asti. Hän oli Uuno Aleksanteri Korppisen ja Johanna Lintusen poika. Kerrotun perusteella on oletettavaa , että ko. tila on ollut suvun omistuksessa vain kahden sukupolven ajan.

Nyt ei tilan alkuperäisistä rakennuksista ole jäljellä kuin aitta ja sauna. Kolme kuvaa yllä. Mustavalkoinen ryhmäkuva. Kuvassa on Kaijansalon Korppisia 1938 - 1955.

Kuva on jälkikäsitelty useammasta kuvasta

Johanna ja pojat Hannu ja Paavo 1959

Johanna Lintunen (yläkuvissa) syntynyt 11.5.1886 Virtasalmella, kuollut 5.7.1959 Puumalassa.

Johannalla lastensa kertoman mukaan on ollut kaksossisko Hilma. Sukuhaaraan kuuluvia Lintusia asuu mm. Haukivuorella Johannan isän etunimeksi on kuultu mainittavan Taavetti ja äidin Kustaava

Johannan vanhemmista ei toistaiseksi ole tarkempaa tietoa.

Syntymäpaikka on ollut Virtasalmi, joka on hänen syntymänsä aikaan kuulunut Pieksämäen pitäjään ja myöhemmin siitä erotettuun Haukivuoren kappeliin. Tietojen varmistaminen on vielä kesken.

Emma Parkkinen ja Johanna Lintunen. Johanna oikealla (n.1905)

Virtasalmi

Esihistorian ajalta Virtasalmelta on löytynyt vain yksittäisiä esineitä. Asutus vakiintui todennäköisesti vasta 1400-1500-lukujen vaihteessa. Alue kuului 1500-luvun lopulta lähtien Pieksämäen pitäjään ja myöhemmin siitä erotettuun Haukivuoren kappeliin. Pieksämäen rukoushuonekunniksi Virtasalmi tuli 1866. Omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1894, jolloin siihen liitettiin alueita myös Joroisten, Juvan ja Mikkelin pitäjistä. Seurakunnallinen itsenäistyminen toteutui käytännössä kuitenkin vasta 1911. Virtasalmen kunta perustettiin 1912. Paikkakunnan vanha kansanomainen nimi oli Ojinkangas

.

Virtasalmen ensimmäinen kirkko oli peräisin rukoushuonekunnan ajalta ja arkkitehti K. Kiseleffin käsialaa. Kirkko tuhoutui tulipalossa sata vuotta myöhemmin. Sen tilalle rakennettiin Olavi Reiman suunnittelema Virtasalmen nykyinen kirkko.

Lähde:© Museovirasto

Pieksänmaa

Jäppilä, Pieksämäen maalaiskunta ja Virtasalmi yhdistyivät uudeksi Pieksänmaan kunnaksi 1.1.2004. Uuden kunnan asukasluku on noin 9000 asukasta. Kuntien yhdistymisen tavoitteena on nykyisten perus- ja erityispalveluiden määrän, laadun ja saatavuuden säilyttäminen ja parantaminen.