Kunta- ja aluevaalipaneeli 3.3.2025

Yhteenveto Laaksolahden kirjaston ystävien vaalipaneelista 3.3.2025

Laaksolahden kirjaston ystävät järjesti 3.3.2025 kunta- ja aluevaalien paikallisen vaalipaneelin, jossa käytiin vilkasta keskustelua tärkeistä paikallisista kysymyksistä ja Espoon ajankohtaisista aiheista. Paneeliin osallistui kahdeksan ehdokasta eri puolueista.

Lähikirjastojen merkitys

Vaaliehdokkaat olivat yksimielisiä lähikirjastojen säilyttämisen tärkeydestä. Kaikki korostivat lähikirjastojen merkitystä kohtaamispaikkoina, lasten ja nuorten lukutaidon edistäjinä sekä ikäihmisten palvelupisteinä. Moni nosti esiin, että lähikirjastot ovat kustannuksiltaan pieni, mutta vaikutuksiltaan merkittävä palvelu. Antti Aarnio huomautti, että Espoon kirjastoverkko on kasvanut hitaasti asukasluvun kasvuun verrattuna, ja monilla alueilla kaivataan omaa lähikirjastoa.

Useat ehdokkaat painottivat tarvetta vahvistaa alueen yhteisöllisyyttä. Kohtaamispaikkojen, kuten nuorisotilojen ja monikäyttöisten kirjastojen, nähtiin edistävän asukkaiden hyvinvointia ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Keskustelussa esitettiin ehdotus, että nuoret voisivat tukea ikäihmisiä digipalveluiden käytössä esimerkiksi työharjoittelun kautta.

Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä on tärkeää jatkaa ja kehittää. Jupperin koulun ja päiväkodin sekä Laaksolahden kirjaston uudisrakennus tulee tarjoamaan mahdollisuuksia tilojen yhteiskäyttöön ja kohtaamispaikkojen luomiseen.

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja koulutus

Paneelissa keskusteltiin laajasti lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä, koulukiusaamisesta ja nuorten jengiytymisestä. Ehdokkaat olivat yhtä mieltä siitä, että nuorille tulee tarjota lisää tukea ja ennaltaehkäiseviä palveluita.

Heidi Mannelin korosti, että nuorille tulisi taata koulutuspolku, jossa he oppivat perusasiat, jotta heillä olisi hyvät mahdollisuudet menestyä elämässä. Hän muistutti myös, että Espoossa on noin 5000 työtöntä nuorta, joita tulisi auttaa työllistymään. Teemu Hernesniemi kritisoi inkluusiota ja korosti pienempien ryhmien ja yksilöllisen tuen tärkeyttä. Mia Laiho kertoi, että oppimisen tuen järjestelmää uudistetaan ja siihen tulee lisärahoitusta. Oppimisen tukeen panostetaan 100 miljoonaa euroa, ja järjestelmää uudistetaan. Tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja antaa opettajille enemmän aikaa oppilaille. Kännykkäkielto on myös käsittelyssä.

Peter Rulin piti tärkeinä nuorten mielenterveyttä, sosiaalista vahvistamista ja koulutuksen saavutettavuutta. Hän painotti myös yhteistyötä Espoon kaupungin ja hyvinvointialueen välillä. Edward Krogius korosti koulun työrauhaa, nuorten aivoergonomiaa, liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja. Jutta Kuru-Kaloniemi oli huolissaan lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja väkivallasta ja toi esiin nuorisotilojen puutteen ja niiden merkityksen nuorten hyvinvoinnille.

Oppimistulosten lasku huoletti useita ehdokkaita. Ratkaisuksi esitettiin oppimisen tuen vahvistamista, ryhmäkokojen pienentämistä ja erityisoppilaille suunnattujen palveluiden parantamista. Myös koulujen tilojen yhteisöllinen käyttö ja koulukirjastojen merkitys nostettiin esiin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Mia Laiho korosti, että hyvinvointialueen taloutta ei pitäisi tasapainottaa pelkästään palveluista leikkaamalla, vaan palveluita pitää kehittää myös digitaalisesti ja miettiä toimintatapojen muutoksia. Esimerkkejä uusista toimintamalleista ammattiharjoittajamalli, joka voi houkutella lääkäreitä julkiseen terveydenhuoltoon, ja OmaTiimi-malli terveysasemilla, joka voi parantaa hoidon saatavuutta Hän totesi, että Länsi-Uudenmaan alueella talous on hyvällä uralla ja alijäämät katetaan vuoteen 2026 mennessä.

Ikäihmisten palveluissa huolenaiheina nousivat esiin digipalveluiden käytön vaikeudet, takaisinsoittopalvelujen ongelmat ja hoitoon pääsyn viiveet. Ehdokkaat korostivat, että digipalveluiden rinnalle on tarjottava henkilökohtaista palvelua ja perinteisiä asiointimahdollisuuksia. Puhelinpalveluiden toimivuuteen on panostettava. Takaisinsoittojärjestelmien ongelmat ja suoran numeron puuttuminen ajanvaraukseen vaativat korjausta. Senioreiden perhekotipalvelut ja yhteisöllinen asuminen ovat myös hyvinvointialueen kehittämiskohteita.

Espoon kasvu ja kaupunkisuunnittelu

Yleiskaava 2060 ja Espoon voimakas kasvu jakoi mielipiteitä. Sirpa Hertell suhtautui varauksella varautumiseen 500 000 asukkaaseen vuonna 2060 ja painotti lähiluonnon säilyttämisen tärkeyttä. Hän oli huolissaan viheralueiden menettämisestä ja rakentamisen tiivistymisestä. Antti Aarnio katsoi, että kaupungin kasvua ei voida estää, ja kaupunkisuunnittelun tulee varautua väestönkasvuun.

Mia Laiho totesi, että väkiluvun kasvu johtuu pääosin maahanmuutosta ja siihen on vastattava. Raideliikenteen varaan rakentamista pidettiin kestävänä ja ekologisena.

Sirpa Hertell kannusti asukkaiden ja yhdistyksiä osallistumaan aktiivisesti yleiskaavan käsittelyyn, jotta heidän näkemyksensä tulevat huomioiduksi.

Asukkaiden osallistaminen

Mia Laiho totesi, että osallistaminen on tärkeää ja siihen pitää panostaa. Hän ehdotti asukaskyselyitä ja sosiaalisen median käyttöä. Teemu Hernesniemi korosti yhteisvastuullisuutta ja muistutti, että valtuustossa ollaan asukkaita varten. Heidi Mannelin ehdotti suuraluekohtaista osallistuvaa budjetointia. Edwin Krogius kehotti olemaan yhteydessä luottamushenkilöihin, valtuustoryhmiin ja puolueisiin ja pitämään heitä silmällä. Sirpa Hertell kannusti vaikuttamaan asukasyhdistysten kautta ja toivoi Espoon tukevan niiden toimintaa.