Luvussa 7 käsitellään kuoleman ja unen välistä suhdetta. Tiibetiläiset opettajat käyttävät unta vertauksena siitä, kuinka vaikeaa on säilyttää tietoisuus nukkuessa. Kuinka moni meistä huomaa tajunnan muutoksen uneen vaipuessaan? Kuinka moni tietää unta nähdessään näkevänsä unta?Kirjassa viitataan myös unijoogaan, johon en ole itse tutustunut. Unijoogassa pyritään säilyttämään tietoisuuden taso nukkuessa.Luku kahdeksan käsittelee elämää syntymän ja kuoleman välissä. Eämä on ainutlaatuinen ja siinä on mahdollisuuksia, joita emme edes osaa kuvitella. Havainnot maailmasta ovat riippuvaisia havannoitsijoista; jos kolme olentoa tulee joelle, yksi havaitsee kalastusmahdollisuudet, toinen pesumahdollisuuden, kala uuden reviirin, jne. Yhtä todellisuutta ei ole. Maailma voi olla yhdelle kuin taivas ja toiselle kuin helvetti. Mutta havainnot ovat mielen vääristämiä ja sidottuja "minään takertumiseen".

Hengelliselle polulle lähteminen on tavallaan "minästä" luopumista ja sielun kautta Jumalaan sitoutumista. Antautumisesta jollekin suuremmalle kuin maalliselle minä-tietoisuudelle. Suurin riski on lukea opetuksia "kuin piru raamattua". Tietoisuuden avautuminen on joskus vaikeaa, sillä ensin on kohdattava itsensä.

Tietoisen minän lisäksi jokaisella ihmisellä on sielu, sielu neuvoo ja opastaa, mutta vain jos sen ääntä kuuntelee. Kuullakseen sielun äänen, on hiljennyttävä.

Kolme viisauden työkalua ovat hengellisten opetusten kuunteleminen, ymmärryksen syventäminen mietiskelyn avulla ja meditaation avulla opetusten soveltaminen suoraan jokapäiväisen elämämme tarpeisiin.

***

Pekka Saarinen / Unikuva kielikuva mielikuva

Luin artikkelin Pekka Saarisesta vuonna 2004 ja halusin tavata hänet henkilökohtaisesti. Soitin hänelle ja sovimme tapaamisesta. Hän todella kirjaimellisesti avasi minulle polun itseni etsintään.

Pekka Saarinen on kirjoittanut kirjan Unikuva kielikuva mielikuva.

Kaikki ihmiset näkevät unia, noin 40 000 vuotta sitten shamaanit uskoivat ihmisten siirtyvän unensa aikana henkien maailmaan, jossa jumalat antavat neuvoja erilaisiin ongelmiin. Kaldealaisten unenselitystaitoa pidettiin hyvänä, samoin Assyyrian tietäjien. Vanhin tunnettu unien selitys on babylonialaisella nuolenpääkirjoituksella tehdyssä Gilgames-eepoksesa. Egyptiläiset arvostivat babylonialaisten unien tulkintaa. Raamattu kertoo Joosefista, joka tulkitsi faaraon enneunen.

Unet tulevat noin 90 minuutin välein ja ne nähdään REM-unen aikana, joka on hyvin lähellä valveillaoloa.

Mielenkiintoisin osa kirjassa on mielestäni unien tulkinta sen mukaan miten ne sijoittuvat näkökenttään. Näkökenttä on Pekka Saarisen mallissa jaettu yhdeksään osaan 3x3. Jokaisella "ruudulla" on oma symboliikkansa.

Itse pidin unipäiväkirjaa jonkin aikaa ja tulkitsin uniani tuon mallin avulla, se antoi aivan uuden näkökulman uniin. Kirjassa on myös perinteinen osio unien symboliikkaan liittyen.

Itseäni kiinnosti unien symboliikan lisäksi kysymys miksi ihmiset nukkuvat? Jos ihmisellä on sielu, mitä se tekee unen aikana? Miksi ihmisten pitää nukkua ja kuluttaa kolmasosa elämästään tajuttomana olemiseen? Onko nukkumisella joku tarkoitus elämässä?